Vierailija

Meillä hyvä 10v avioliitto takana, ja tänä kesänä oli täydellinen sauna/kylppäriremontti-ruljanssi.



Tämän kesän ja remontin aikana myös sanottiin ensimmäistä kertaa ikinä sana avio-ero.

Riitaa siis tuli asiasta kuin asiasta, ei niinkään remontista ja siitä miten mikäkin tehdään, vaan kaikesta. Toinen rupesi vaan ärsyttämään ihan henk. koht. tasolla.



Onneksi remontti on nyt ohi ja asiat puitu halki poikki ja pinoon, ja kesäiselle remontti-tilanteelle voidaan uuden saunan lämmössä jo varovasti naureskellakin.

Mietityttää vain, onko remontointi ja rakentaminen AINA parisuhdekriisin aika, ja uskaltaako lisäremontteihin enää ruvetakaan? Pintaremonttia kun olisi vähän joka huoneessa, mutta onko se aina sitä parisuhteella venymistä?



Kertokaa kokemuksianne!

Kommentit (13)

18 vuotta sitten. En aio ryhtyä uudelleen, sen verran rankkaa oli parisuhteenkin kannalta. Jos joskus muutamme tästä pois, uusi koti on jo toisen rakentama tai meistä on tullut niin rikkaita, että pystymme palkkaamaan huipputekijät puolestamme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

keskusteluihin rahoista ja hankinnoista.

Yhteistä aikaa ei ole, väsymys painaa kaikkia, pinna kiristyy. Järkyttävää aikaa. Ei kannata mistään pienestä eikä keskikokoisestakaan alkaa vääntämään.

kiinni, oman käden jäljen näkeminen on vain niin upea juttu! Ja se että ylittää omat kyvyt ja jaksamisen kerta toisensa jälkeen:) Meitä tuo rakentaminen on vain lähentänyt vaikka ekalla kerralla oli jaloissa 3 ja toisella 4 lasta...



9

Me rakennettiin talo (tai oikeammin: rakennutettiin) muutama vuosi sitten.



Ei rakentaminen meitä eron partaalle vienyt, todellakaan, mutta kyllä se tietyllä tavalla kiristi ilmapiiriä. Asuttiin rakentamisaika melko ahtaasti vuokralla paremmat päivänsä nähneessä kämpässä, kummallakin oli töissä tosi tiukkaa ja lapset olivat juuri aloittaneet päivähoidon. Mies oli paljon raksalla vaikka itse työn tekivät ammattilaiset, siivottavaa, maalattavaa, hankittavaa yms. riitti ihan tarpeeksi ja sillä aikaa minä pyöritin yksin huushollia lasten viemisineen, hakemisineen ja harrastuksineen.



Lisäksi meillä oli täysin naurettava ajatus siitä, että kumpikin osallistuu raksapäätöksiin samalla tavalla ja minä sitten omalta osaltani yritin hoitaa tiettyjä asioita vaikka en ollut niissä ollenkaan "sisällä" ihan vaan siksi, että hommat piti muka hoitaa puoliksi.



Riitoja oli melko paljon, minä kun en kodinhoitajan roolistani jaksanut enkä osannut yhtäkkiä pompata johonkin ilmalämpöpumpun valinnan kiemuroihin ja mies ei puolestaan tajunnut kuinka poikki olin hoitaessani koko arjen niissä olosuhteissa yksin.



No, nyt tuo aika on muisto vaan ja talo on yhä edelleen ihana ja parisuhde paremmassa jamassa kuin koskaan :) Jos avioliitto kariutuu rakentamiseen tai remppaan, täytyy taustalla olla jo muitakin ongelmia mielestäni.

Teetettiin se ammattilaisilla, minä suunnittelin ja yhdessä maksettiin. Ei tullut suukopua mistään. Kolme viikkoa oli yhtä kaaosta, mutta kyllä sen kesti. Kannattaa lähteä edes osaksi aikaa pois, jos ei siis itse tee sitä remppaa. Me oltiin viikko anoppilassa.

rivarikolmio täydellisesti (eli siis kokonaan) omin voimin. Talkooväkeäkään ei ole ollut. Ja hyvin on menny vaikka sitä kesti sellaiset ½-1v. Ei ongelmia avioliitossa, vaikka pieni lapsikin siinä ohessa hoidettiin.

Kyllä ne ongelmat taitaa jostain muusta tulla kun remontista/rakentamisesta, se vain sitten nostaa ne pintaan.

Ollaan rempattu nyt kuusi vuotta putkeen. Ennen lapsia remontti eteni joutuisasti ja riitoja ei juuri aikaiseksi saatu.Lasten syntymän jälkeeen riitoja on ollut todella paljon ajankäytöstä ja siitä, kuka tekee mitä. Meillä on lapset sairastaneet todella paljon ja sen takia remontin eteneminen on ollut pakko välillä keskeyttää. Suurimmat riidat on saatu aikaan siitä kun remontti ei etene ja minä en ole jaksanut valvoa lasten kanssa 24/7. Nyt lapset nukkuu taas kunnolla ja remontti on edennyt hyvin. Viimeksi viime viikolla mies totesi vaan, että eikö se remontti aina yhden avioeron vaadi :) Oikeasti ei olla eroamassa, mutta kyllä pitkään jatkunut remontti/talon rakentaminen pistää parisuhteen todella koetukselle.

millaista olisi, en olisi suostunut. Suurin riidanaihe ollut siitä että mies ei ole pitänyt sovitusta kiinni. Ennen remontin alkua sovittiin että budjetti pitää laatia, tehdä kaikkensa että projekti pysyy aikataulussa ja että mies pyytää talkooapua aina kun mahdollista. Kaikki mennyt metsään. Pinna palanut x100 ja olen suoraan sanonut että arvostan kyllä tehtyä työtä mutta henkinen tuki yhdeksän remonttivuoden jälkeen on jo loppuun käytetty...

me ollaan rempattu/rakennettu muutamia kertoja, mutta eipä siitä ole ikinä mitään kriisiä tullut. Eiköhän ne syyt siihen kriisiin jostain syvemmältä löydy kuin kylpyhuoneen remontista.

poikkeuksellisia - olemme rakentaneet (ei siis rakennuttaneet) 2 taloa 10 vuoden aikana omin voimin:) Parasta aikaa meidän elämässä, ja tietty myös rankinta monin tavoin. Ennen toisen talon rakentamisen alkua meinasi olla kriisi kun mietin jaksammeko rumbaa uudelleen mutta nyt 2 vuotta asuttuamme emme voisi olla tyytyväisempiä ratkaisusta.



Eikä tämä talo jää viimeiseksi vaikkei enää uutta rakennetakaan, seuraava on sitten vanha remontoitava:) Harrastuksensa kullakin.

ja on tehty remonttia eikä mitään avioliitto ongelmia ole aiheuttanut. Ennemmin nuo talonrakennusprojekti, sekä remontit ovat lähentäneet meitä, kun ollaans saatu yhdessä suunitella ja toteuttaa:)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat