Seuraa 

En löytänyt tällaista pinoa niin rohkenin aloittaa.



Tuoreita neuvolaterveisiä: Eilen kävimme Tommin kanssa neuvolassa. Ikää pojalla on nyt 2 kk ja viikko.



Paino oli huimat 7 300 g ja pituutakin oli 61 cm. Täysimetyksellä ja silloin tällöin Nan-huikilla on ukkeli kasvanut.



Motoriikassa ei ollut terkan mielestä mitään poikkeavaa. Ehkä itse vain luulin, koska edelliset lapset ovat olleet niin varhaiskypsiä siinä suhteessa. Karsastusta pitänee seurata, ja vesikivestä.



Ei meinannut terkka uskoa millään, että Tommi on vastannut hymyyn jo kolmen päivän ikäisenä, mutta pakkohan sen lopulta oli uskoa :) Ja juttua tulee pikkumieheltä vaikka kuinka. Onneksi Tommi oli juttutuulella neuvolassa niin sai täti oikein kunnon näytteet :)



Muutenkin menee ihan mukavasti. Vatsavaivoilta ja allergiaoireilta on säästytty ainakin toistaiseksi. Yötkin sujuvat nukkuessa, vain pari-kolme kertaa pitää yöllä syötellä ja sen jälkeen uni jatkuu ilman kitinöitä.



Lämmintä loppukesää kaikille! Meillä esikoisen hääkiireet (häät on 12.8.) alkaa painaa päälle, ettei varmaan tule paljoa seurailtua palstaa.



peik & Tommi Taneli

Sivut

Kommentit (88)

Pitkästä aikaa. Ja kiitos viimeisestä pirkanmaalaisille! Mukavaa oli, vaikka sade vähän keskeyttikin pirskeet. Toivottavasti saadaan järjestettyä lisää tapaamisia, ja lisää porukkaa mukaan!



Meillä menee jo päivät aika rutiinilla, kuten varmaan monilla muillakin. Nyt tosin mies on ollut vielä viimeisellä isyyslomaviikolla, joten arkeenpaluu voi ottaa taas keskiviikkona koville... Äidille nimittäin. Eemeli nukkui jo muutaman ihan kunnon yönkin tossa jossain vaiheessa, mutta nyt on taas ollut hieman rikkonaista. Täytyy varmaan pikkuhiljaa alkaa kokeilla vellejä iltaan...



Kuinkas kauan muut toukoäidit on ajatelleet olla kotosalla lapsen/lasten kanssa? Tästä oli muistaakseni joskus ennenkin puhetta, mutta mä olen edelleen ihan yhtä pihalla oman tilanteeni kanssa kuin viimeksikin... (siis mulle tarjottiin töitä n. vuoden päähän, mutta vielä yksi vauva olis haaveissa lähivuosina, mutta työkokemustakin ois hyvä saada ja... blääh)

Toisaalta haluaisin nauttia näistä niin lyhyistä vuosista kun lapset on pieniä ja valtio edes jollain eurolla sitä kotonaoloa tukee... Mitkäs muiden fiilikset?



Nyt on aika saatella lapsosia pehkuihin...



PJS



P.s. Emelia! Jos haluaisit laittaa vaikka sähköpostia, niin mun osote on paikky8@hotmail.com Harmi, kun jäi silloin tapaamisessa tutustuminen niin pikaiselle... :)

Heippahei,piiitkästä aikaa.

Olen kyllä kuulumisianne käynyt lueskelemassa ajoittain,en vain kirjottamaan ole joutanut.

Täällä myöskin kärsitty synnytyksenjälkeisestä masennuksesta.Lääkäriin piti hakeutua ja lääkitys päällä vieläkin.

Yritin jo lääkkeitä pikkuhiljaa jättää pois,vaan eipä uskalla kun sitä takapakkia tulee niin äkkiä.



Päivä kerrallaan täällä mennään.Aluksi kyllä tuntui että siihen ahdistukseen,unettomuuteen,ruokahaluttomuuteen ja paniikkikohtauksiin,oikeesti kuolee,vaan niimpä tässä on sinnitelty.

Minulle paras,ja ensisijainen apu oli ja on edelleen oma mies.

Jaksoi kuunnella ne itkut ja ahdistavat ajatukset,hoiti vauvaa kun en olisi jaksanut,oli tukena ja turvana,ja ennenkaikkea hoiti minut lääkäriin,kun voimat alkoivat loppua,enkä yksin olisi uskaltanut sinne raahautua.



Puhuminen,puhuminen ja puhuminen,sekä juuri se oman heikkouden myöntäminen ovat todella tärkeitä.Ainakin minulle.En selviäisi tai jaksaisi muuten.

Myös se että antaa itselleen anteeksi,on tärkeää.

Että myöntää olevansa heikkona,pyytää siihen rohkeasti apua,ja kun elämä alkaa valostumaan taas,antaa itselleen anteeksi " heikkouttaan" ,eikä jää siihen tunteeseen,syyttelemään itseään.

Se itsensä syyttely kun tuntuu olevan niin helppoa,ja jotenkin niin luontaisesti sisältä kumpuavaa...



Täytyy sanoa,että hyvä kun puhutte täällä vaikeasta aiheesta.Itse en osaa tätä hävetä,tai peitellä,vaan olen avoimesti ystäville ja lähisukulaisille puhunut,pääpiirteittäin siis.Sekin on yhdenlaista toipumista ja terapiaa.



Täällä vaativa vauva myöskin,juuri vaatii palvelua..



Voimia meille kaikille toivoen;

VilleOrvokki

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Saako udella teiän lapsiluvusta? ovatko kaikki yhteisiä vai oletteko uusperhe? nostan hattua sulle että jaksat kaikkien kaa. itellä tuntuu olevan kädet täynnä ja pää sekasin ja mulla vasta 3 lasta. tosin haaveissa olis vielä muutama mutta mies sanoo ei. =/



super-utelias-my_selene ja tyttölauma; Emma, Alva ja Mai.

... Löytyi siis muitakin masentuneita! Tai siis tosi kurja juttuhan se on eikä tällaista kenellekään toivo, mutta on helpottavaa huomata, ettei olekaan ainoa. Ja isot kiitokset taas kerran tsempityksestä kaikille, olette mahtavia!



Emmi979 kyseli masennuslääkityksestäni. Lääkkeen nimi on Optipar, ja sitä voi käyttää imettäessä. Minulle sanottiin lääkettä aloittaessa, että se saattaa lisätä vauvan mahavaivoja, mutta en ole mitään " ekstraa" entiseen nähden huomannut, hyvä niin. Toki aloittaessa kävi mielessä, että miten lääkitys vaikuttaa vauvaan, kyselin sitä Tertologisesta tietopalvelustakin, sieltäkin sanottiin, että on ihan turvallinen lääke. Lisäksi käytin reilun kuukauden ajan nukahtamislääkettä (Zopiclone) joka yö, ensin kokonaista, sitten puolikasta ja nyt pärjään jo lähes ilman, saan nukuttua, vaikka välillä heräilen ja saatan valvoa tunnin pari, mutta riittävästi kuitenkin. Tuosta nukahtamislääkkeestäkin sanottiin vain, että kolmen tai neljän tunnin imetystauon kun pitää, niin ei haittaa vauvaa mitenkään. Meillä on asiat olleet siinä mielessä hienosti alusta lähtien, että Lauri on syönyt pullosta lypsettyä ja pakastettua maitoa, mies siis on voinut hyvin hoitaa minun nukkuessa tai ollessa poissa kotoa virkistäytymässä. Kiitos muuten noista virkistysvinkeistä. Ja voimia kaikille masennuksen kanssa kamppaileville, paremmat ajat ovat edessäpäin... Todellakin kannattaa hakea apua ammattilaisilta ja ottaa sukulaisilta ja ystäviltä vastaan keskusteluapu ja konkreettinen vauvan hoitoapu, kaikki mahdollinen apu mitä vain on saatavissa.



Lauri muuten tavoitteli tänään ensimmäistä kertaa esinettä, pehmokirjan rapisevaa sientä. Hieno hetki!



Ja Dolosalle piti vielä kommentoida nukkumisasennosta, kun en eilen muistanut. Meidänkin Lauri nukkuu yöunet aina mahallaan, tuntuu että silloin kun uskallettiin tuota asentoa kokeilla, hän alkoikin nukkua pidempiä pätkiä. Varmaankin se on paras asento vatsavaivaiselle.



Nyt ei muuta, mies tuli juuri kotiin...



Minttuli ja Lauri

Laitetaanko vielä pinoon konsteja , joilla olette helpottaneet jaksamistanne arjen kiemuroissa.



Tässä muutama mun konsti:



1) En yleensä tee kotitöitä lasten nukkuessa. Käytän nämä uniajat päivisen esim. lehtien tai kirjojen lukuun, rauhalliseen kahvitteluun jne... Siis omaan toimintaan. Kotitöitä teen siten, että vauva katselee sitteristä tai rintarepusta, esikoinen leikkii omiaan tai on mukana toiminnassa.



2)Yksinäiset kävelylenkit, puoli tuntiakin riittää, jotta saan ajatella omiani.



3) Lasten iltaunille mentyä katselemme miehen kanssa välillä jonkun elokuvan ja syömme herkkuja.



4) Ihmisten tapaaminen: lastenkin kanssa on kiva kyläillä.



5) Kaupungilla käynti: taidenäyttely, ulkona syöminen , kaupoissa kiertely jne... On kivaa, ja lapset voivat olla mukana. (Tästäkin muuten oli joskus joku paheksuva ketju, että lapset viihtyvät paremmin hiekkalaatikolla. Aivan kuin se, että joskus käy kaupungilla sulkisi hiekkalaatikkoelämän pois. )



vaikka lapset menevätkin kaiken edelle, myös omaa mieltään on lupa piristää pienillä konsteilla. Virkeä äiti on lapsen etu. Olemme tosin äiditkin niin erilaisia. Jotku viihtyy päivästä toiseen leikkipuistossa, joku toinen vaatii omia harrastuksia tms. Mulla ei ole sellaisia harrastuksia, mutta nuo edellä mainitut asiat ovat mulle tärkeitä.

Elikkäs mun sähköposti on pn_82@luukku.com. Treen tapaamista ajatellen voin halukkaille antaa puhelinnumeroni sähköpostitse. Vaikka saapa sinne muutkin postia laittaa :D



Meillä Aksu oppi kääntymään viime viikolla molemmin päin. Hienosti menee vatsalleen ja siinä sitten tietysti hetken päästä hermostuu kun ei tajua kääntyä toisinpäin, vaikka osaa...



Velli aloitettiin iltaan myös viikonloppuna kun yöt meni levottomiksi. Kyllä siitä nyt ainakin vähän on apua ollut.



pikku-milli & Akseli melkein 4kk

Täällä taas pitkästä aikaa... Ei hirveästi ole jaksanut nyt kirjoitella... Kun tuo meidän Henna on alkanut nyt urakalla valvottamaan öisin. Ennen nukkui yhdellä syötöllä, nyt syö 5-6 kertaa yössä! On tainnut neitiin iskeä oikein kunnon nälkä.. Päivisin syö myös n 2 tunnin välein... Eilen kokeiltiin velli, ei onnistu. Neiti ei ole koskaan hyväksynyt pulloa... Kauhea huuto ja pullon ulos sylkeminen... Vain äiti kelpaa. ;o) Ihan hyvä sinänsä, mutta jos sillä vellillä olisi saanut vähän noita öitä helpotettua... Kait se on sitten aloitettava maistelee soseita, niinkuin neuvolan täti eilen sanoi... Ei vaan vielä raaskisi...



Saatiin eilen neuvolasta lähete fysioterapeutille. Kun kerta neidin asento kaartuu vasemmalle... Onko muilla ilmennyt tuollaista? Että mistäköhän mahtaa johtua, onko se vaan sitä että toinen puoli aktiivisempi tai jotain?



Kovasti Henna tunkee nyrkkiä, tai molmepia samaan aikaan suuhun. Ja sitä kuolan määrää!!! Nyt on alkanut myöskin niitä nyrkkejänsä kovasti katselemaan. Leluihin koittaa tarttua ja kun saa kiinni niin heti suuhun! =) Ja jos ei onnistu niin voi sitä pettymyksen ja kiukun määrää... Selällään vielä loikoilee, joskus koittaa kääntyä.



Jaahas.. " Pomo" kutsuu, pitää mennä!



-tintti ja Henna kohta 3.5kk-

Alkaahan niitä muitakin " vanhoja tuttuja" tulla takaisin. Ja uusille myös tervetuloa mukaan! :)



Meillä oli eilen 3kk neuvola. Kuten vähän pelkäsinkin ja olen aavistellut, pituutta Siiri kasvaa vauhdilla mutta paino laahaa. Nyt painoa oli 5090 pituutta 59,5. Vielä tämä ei kuulemma huolestuttavaa ole, mutta saatiin ohjeeksi hissukseen aloitella kiinteitä. Täysimetyksellä ollaan menty tähän asti mutta se vaan ei riitä. Vaikka olen tarjonnut rintaa silloinkin kun hän ei välttämättä ole nälkäinen ollut. Joskus on syönyt, joskus ei. Toisaalta olen vähän surullinen kun oma maito ei ns. riitä vaikka sitä paljon tulee. Tyttö ei vaan saa siitä irti kaikkea mitä tarvitsisi. Tavallaan yksi vauvavaihe loppuu kun täysimetys loppuu. Olenkohan jotenkin pöljä kun sitä surullisena ajattelen.



Vaipoista meillä on käytetty Pampersia, ja ihan hyvin se on sopinut. Tosin meilläkin kakkaaminen on välillä sellaista että sitä ei tule pariin päivään, ja sitten kun tulee, ei mikään vaippa sitä pitäisi. On nimittäin melkoiset " kainalokakat" silloin. ;D

Nyrkit meilläkin menee suuhun ja kuolaa tulee, mutta en ole ainakaan vielä hampaita nähnyt.



Mekin saatiin eilen rokote, mutta ei Siiri siihen mitenkään erityisesti reagoinut. Vähän itkaisi tietysti, mutta se oli äkkiä ohi. Illalla en huomannut mitään erityistä.

Calmettea ei otettu sairaalassa. Itseasiassa kun itse olen syntynyt Ruotsissa niin silloin ei siellä enää ole annettu calmettea, eli minäkään en ole sitä saanut. Heh, vähän jäljessä Suomessa tullaan. ;)



Meillä on vierastaminen jo alkanut. Itseasiassa alkoi jo parin kuukauden iässä. Neuvolassa jo kuukauden iässä sanoivat, että Siiri niin tarkasti seurailee ympärilleen että voi alkaa vierastaa pian. Ja niinhän siinä kävi. 2 kuukauden neuvola oli yhtä huutoa kun neuvolatäti piti sylissä. Nyt 3 kk neuvola meni vähän paremmin kun täti eikä lääkäri ottanut syliin. Mutta niille piti kuitenkin vähän itkeä kun outoja ihmisiä olivat. Lisäksi Siiri itkee mummolle & papalle vaikka on heitä säännöllisesti nähnyt muutaman kerran kuukaudessa. Jos kuka tahansa muu kuin minä ottaa syliin alkaa itkemään, välillä jopa isänsä sylissä. Kovasti silti yritän kyläillä kavereiden luona, jotta Siiri tottuu muihin ihmisiin. Ja näyttääkin siltä että jos hän saa rauhassa muita ihmisiä katsella sitteristä tai minun sylistä, niin hätää ei ole. Ainoastaan vain jos syliin yrittävät ottaa, sitten tulee äitiä ikävä. ;) Muita lapsia Siiri kyllä seuraa tarkkaan ja niille naureskelee. Kyllä lapsi toisen tunnistaa. :)



Olen kyllä nyt kirjoittanut sellaisen maraton viestin että pitänee jättää tilaa muillekin. Voikaa hyvin äitit & vauvat!



Red_Cat & Siiri reilu 3kk

Olen kyllä ahkerasti lueskellut muitten kuulumisia, mutta aina kun meinaan ruveta itse jotain kirjoittamaan, poika vaatii huomiota =)



Meillä poika sai nimekseen Aaro Matias. Aaro kasvaa hyvää vauhtia, n. 300 grammaa/viikko. 3 kk neuvolassa vajaat kaksi viikkoa sitten paino oli 6580 g ja pituus 61,5 cm. Vauva on täysimetyksellä. Korviketta on saanut ainoastaan sairaalassa syntymän jälkeen, kun sai antibioottikuurin bakteeri-infektioon. Toivon, että voisin jatkaa täysimetystä 6 kuukauden ikään saakka ja senkin jälkeen imetän vielä mahdollisesti vuoden ikään saakka. Katsotaan nyt miten käy.



Aaro nukkuu yöllä kellon ympäri, jonka aikana hän herää syömään vaihtelevasti; alkuyöstä harvemmin, mutta aamuyöstä useammin, jopa tunnin välein joskus. Päivällä pitempiä unia ei oteta, vaan kolmet tai neljät puolen tunnin tai kolmen vartin nokoset. Vähän ärsyttää, kun itse ei sinä aikana ehdi tehdä juuri mitään, mutta parempi, että nukkuu edes yöt hyvin. On näköjään aika yleistä täällä, että vauva ei juuri päivällä nuku. Mistähän se johtuu. Taitaa ainakin tämä kuuma kesä vaikuttaa asiaan.



Tällä hetkellä pelkään (ehkä turhaankin), että Aarolla on jotain allergiaa. Minulla on allergioita ja siskoni tytöllä olen nähnyt miten kurjaa on, kun on pahoja ruoka-aineallergioita. Syy pelkooni on pojan ilmavaivoissa. Ne eivät ole missään vaiheessa olleet kamalan kovia, eli vauva on nukkunut yöt suht hyvin, mutta silti poika ähkii ja piereskelee mielestäni tosi paljon. Pierut ja kakan tekeminen saa usein aikaan itkun pojalla. Nyt viikon sisään Aaron ihoon on tullut kuivia läiskiä ja peppu on ajoittain tosi punainen. Myös nuhainen nenä on vaivannut poikaa jo pitkän aikaa. Onko nämä oireet teidän mielestänne tavallisia vauvalla kuin vauvalla, vai onko oikeasti syytä huoleen? Ajattelin ottaa neuvolaan ensi viikolla yhteyttä, jotta saisin jonkinlaisen mielenrauhan.



Soile05 ja Aaro 3 kk ja 5 pv



*huitoo hulluna käsiään*=) mukana siis ollaan jos treffejä järkätään!! Pikku-Milli kyseli paikkaa ja aikaa. Tosiaan jokin puisto olis ihan kiva, ajatellen näitä vanhempia sisaria, mutta siinä tuleepi eteen aina se säävaraus, mutta jos otetaan sellainen siihen mukaan, eli sovitaan jo heti se toinen paikka, niin saadaan säästä huolimatta treffit aikaiseksi. Me ollaan tuossa muun pinon tiimoilta tapailleet Tampereella Sokoksen sekä Stockmannin kahvilassa, sinne kun pääsee ja mahtuu suht hyvin vaunuilla ja on tilavat hoitohuoneet. Ja mun kanta olis tapaamis ajankohdalle arki iltapäivä, niin olis sitten kuopuskin päikkärinsä nukkunut ja pirtsakkana mukana. Mutta siis tällaisia täältä.



Aaron kasvaa ja voi hyvin. Mustasukkaisuutta ei vielä ainakaan siskon suunnalta ole havaittavissa, vaan hurjasti satelee suukkoja Aaronille jopa niin että välillä on toppuuteltava voimallisia rakkauden rutistuksia=) Vaatekoossa Aaronilla jo 68-70, joten riemulla odottelen 3 kk neuvolaa 1,5 viikon päästä=)



Jaksamisia kaikille äipille ja pikkuisille toukoihmeillemme=)



H-R sekä sisko ja sen veli

Iltasella kotiuduttiin kesälomareissusta. Pariviikkoa reissattiin länsisuomessa asuntovaunun kanssa. Hyvin meni! Vaukki innostu asuntovaunussa nukkumaankin oikein suomalaisen miehen tapaan, eli pitkään ja hartaasti :D Parhaat unet oli 11h, ilman yhtään syöttöä!



No päivisin ei sitten nukukaan. Vieläkään. Oikeestaan sylissä oli koko reissun. Vaunuissa ottaa välillä pienet torkut, mutta ne on kyllä yleensä niin tosi pienet, että ei voi edes päiväuniks laskea... Liikkuvissa vaunuissa huutaa ihan hysteerisenä. On ihan jäykkä ja kädet sojottaa sivuille. Paikallaan olevista vaunuista saattaa hetken ketella tyytyväisenä. Sama homma autossa. Jos on hereillä, niin kiljuu jäykkänä ja " morottaa" .



Tutti ei pojulle kelpaa ja autossa ainoa konsti saada vauva nukkumaan, on syöttää sille omaa nyrkkiään ja pitämällä kattä päänpäällä! Ja herää heti jos jarruttaa reippaammin, tai viimeistään kun pysähtyy punasiin valoihin.



Paras apu omaan jaksamiseen on ollut toi ukkokulta. Jos joutuisin ite pomppaamaan aina ylös yöllä, kun joku lapsista jotain vaatii, niin en olis kyllä jaksanut. Ukko hoitaa aina isompien vessareissut yöllä ja monesti myös menee lohduttamaan painajaisten näkijää. Minä hoidan sitten vauvan, jos tarve vaatii.



Joonatanin seuraava neuvola (3kk) on viikon päästä, eli sitten tiedän tarkempia mittoja (jos vaan muistan mennä sinne :p) mutta kyllä on jo menny 6kg rikki, veikkaan. Ainakin on paljon isomman olonen, ku siskonsa. tämä mun pikkumiäs ei ainakaan näyttäis kärsivän samoista ruuan imeytymisen häiriöstä kun kaks isosiskoansa :D



Nyt on kyllä lähettävä nukkumaan, kun matkaväsy painaa. Iloisia ja aurinkoisia päiviä äideille ja pikkuihmisille!



Nalluri ja Joonatan 2½kk

Niin se on arki lakanut meidän perheessä. Mies meni maanantaina töihin pitkän loman (7 viikkoa) jälkeen. Taas totutellaan Alinan kanssa olemaan kaksin päivisin. Välillä tämä kotona olo ottaa kyllä pannuun ja oikein urakalla. Ei voi mitään. Miten teillä muilla? Pelkkää iloa ja aurinkoa? Koen hirveää syylisyyttä kun en nauti tästä kotielämästä. Meillä kun ei neiti juuri päivisin nuku ja tuttipulloa ei suostu ottamaan, joten olen kyllä aika sidottu sekä Alinaan että kotiimme. Kampaajallekin pitäisi päästä mutta en oikein tiedä miten sen järjestäisin kun neiti syö tätä nykyä 1½ tunnin välein. Huoh!



Neiti kääntyilee nyt koko ajan ja jopa hoitopöydällä yritetään muksahtaa vatsalleen. Vatsallaan ei kuitenkaan viihdytä ja huuto tulee aika nopeasti. :)



Ootteko muuten ajatelleen imettää ihan sinne 6kk asti vai alatteko tarjoamaan kiinteitä aiemmin? Itse olen ajatellut aloittaa kiinteät hiljalleen siinä 4kk tietämillä, varsinkin jos tämä syömistiheysjatkuu samana tai tihenee entisestään.



Eip tässä muuta. Taidan olla nyt vähän huonolla tuulella, joten anteeksi vaan tämä negatiivinen vuodatus!



Emmi ja Alina

Hengissä ollaan. ei oikein tahdo löytyä aikaa kirjoittaa. kädet todella täynnä koko ajan. meillä ei esinny mustasukkaisuutta, *kop kop*, ja toivotaan et pysyy näin. silti on vaikeeta saada lapset pysymään tyytyväisinä kun Mai on TÄYSIN sylivauva ja syli ei riitä kolmelle. jaksan hyvin pitkien yöunien takia. Mai nykahtaa viimeistään klo 22 ja herää vasta about klo 7. =)



Mitat oli 2 kk neuvolassa 5740 g ja 59,3 cm. hienosti neiti kasvaa imetyksellä.



no, niin nyt jatkan hommiani. hirvee flunssa iski eilen ja tuntuu että pää räjähtää mutta ei se menoa haittaa kun ei oo aikaa tai mahollista levätä. =(



Hyvää alkavaa syksyä vaan kaikille! kuulemiin..



my_selene ja tyttölauma; Emma 4v, Alva 3v ja Mai 2+kk (synt.050606)

Helisevine päinemme... :)



No, mites sit se seuraava viikko? Meille ei käy ma eikä ke, kun Vilmalla alkaa kerho... Vai tuleeko se ens viikko teistä liian nopeesti? Vai yritettäiskö vaikka ens perjantaina? Eli se taitaa olla 25.8. Vai onko liian pian?



Mitä sanoo kaima Nokialta? ;)



PJS

Meilläkin on pyörähtänyt arki päälle, kun mies kesäloman jälkeen taas aloitti työt. Esikoinen käy kerhossa pari kertaa viikossa. vauveli kasvaa, joskin nyt kolme ja puolikuisena kasvu oli hidastunut. Tähän asti on kasvanut rintamaidolla sellaiset reilut 600 g kuussa, nyt oli tullut vain 300 g neljässä viikossa. Mitat siis 3.5 kk: na 5800 ja 62. Pipo 40. No, myös esikoisella kasvu väheni juuri samassa vaiheessa. (Esikoinen on nyt kolmevuotiaana vasta 12.3 kg. Itsekin olen ollut varsin pienikokoinen lapsi.) Neuvolaneidin mukaan vain hakee käyräänsä. Rintalapsille kuulemma tyypillistä, että painon tulo josaain vaiheessa tasaantuu.

Tyttö on tyytyväinen ja iloinen jokeltelija. Nukkuu yönsä, mitä nyt aamuyöstä herää tankkaamaan.



Nyt viime päivinä mulla on kyllä ollu tunne, että maito ei ihan riitä. Olen imettänyt tosi usein, mutta silti. Nökkö itkeskeli (mitä muuten tekee tosi harvoin) parina iltana vielä iltaimetyksen jälkeenkin, joten eilen sitten otin pullon kehiin. Ja kappas -tyttö imaisi imetyksen päälle vielä 100 ml. Olin hieman ajatellut täysimettää pidempäänkin, mutta näin ne asiat menevät.



Millaisia kokemuksia muilla on tästä niin sanotusta osittaisimetyksestä? Väheneekö oma maito heti, kun pullo tulee mukaan kuvioihin? Oletteko onnistuneet yhdistämään nämä kaksi ruokailutapaa?



Joko toukokuiset olette soseita maistelleet? Esikoisella aikanaan aloitin nelikuisea soseet, kun paino ei tahtonut nousta, mutta ei se noussut sen kummemmin soseillakaan. Eikä korvikkeella. : )



Hyvä että jaksatte puhua masennuksestanne, niin moni siitä kuitenkin kärsii. Liinasen luoma lista asioista joiden avulla jaksaa kuulostaa pitkälti juuri meidän arjelta. Lisäksi teen kotona jumppia, kun vauva joko nukkuu tai ukkeli tulee sitten ihmettelemään viereen sitterissä. Jumpasta saa lisää voimaa ja tulee hyvä olo kun kroppaan alkaa palautumaan voimat.



Synnytyksen jälkeen olin muutaman päivän " baly blues" vaiheessa, joka onneksi helpotti kun sain nukuttua äärettömän väsymykseni pois. Nyt olen jaksanut miten nyt " normaalisti" vauvan kanssa elävä äiti jaksaa. Ajoittain väsynyt, mutta en masentunut. Onneksi. Minulla oli raskaus aika todella vaikeaa ja ne ajatukset jotka päässä pyöri kauhistuttaa nyt. Toivoin jopa että vauva menisi pois mahasta, jonkin verran itsetuhoisia ajatuksia kävi myös. Välillä mieli oli täysin kontrolloimaton. Neuvolassa asiasta yritin kertoa, mutta en saanut sieltä mitään apua. Kertomani ohitettiin täysin ja kehoitettiin nousemaan vaa´alle. Painon nousu oli muuten vielä yksi vaikeimmista asioista minulle henkisesti. Jos kävisin vielä samassa neuvolassa antaisin tulikiven katkuista palautetta, miksi neuvolassa ei kuunneltu. Miksi ei oteta tosissaan!!? Jälkikäteen ajateltuna olisin todella voinut tehdä mitä vain. Onneksi olen kova puhumaan, kaverit kuunteli varmaan kyllästymiseen saakka. Ja mies tietenkin oli suurimpana apuna.



Toiseen aiheeseen hyppään näin! Joskus oli puhetta hoitovapaasta. Itse haluan olla niin pitkään poissa töistä kuin se vaan ikinä on mahdollista. Laitan joka kuukausi säästöön rahaa, että pärjään hoitovapaalla kauan. Tämä on sellaista aikaa mitä ei saa koskaan takaisin, ja varmasti kaduttaisi jos laittaisin lapsen hoitoon. Nyt elän niitä vuosia jotka saan viettää kotona lapsen kanssa, hoitaa ja hoivata. Haaveenamme on että tulisin raskaaksi uudelleen noin vuoden kuluttua ja perheemme kasvaisi!



Kotona meillä menee kivasti, rytmi on löytynyt ja toistaiseksi säilynyt. Aloitan koulun syyskuussa, kovasti mietityttää miten saan pojan hoidettua koulupäivinä kun täysimetän...



Pikkumiina ja Pikkumies 3kk perjantaina

Meille käy molemmat päivät. Ehkä mieluummin 25.8. noin ilmojen puolesta vois olla lämpimämpää... Vaikka eihän sitä tiedä tuleeko syksyä ollenkaan, kun koko ajan on niin pirun kuuma! (niin juu, paitsi tietty tänään... :))



Mutta mites muut pirkanmaalaiset???



PJS

Neuvolassa on taas käyty 3kk:n merkeissä. Pituutta löytyy 58.5 cm ja painoa 5720 g. Huimasti on siis kasvua tullut syntymämittoihin. Muutenkin tyttö voi hyvin ja rokotuksenkin otti vastaan hymyssä suin. Vielä ei ainakaan oireita ole pistoksesta tullut. Ja toivottavasti ei tulekaan!



Siiri on onnistunut kääntymään kaksi kertaa selältä mahalleen! Kovasti on yrittänyt ja hups! niin se vaan onnistui. Itse en käännöstä nähnyt, mutta oli kyllä ihmettelemistä kun tulin keittiöstä niin tyttö tuijotteli mahallaan pää pystyssä. Äkkiä aika vaan vierii!



Jokin ihme on tapahtunut muutenkin. Siiri ei ole noissa vaunuissa viihtynyt ja viime viikosta asti on ollut kyydissä jopa hereillä! Eikä vaunujen tarvitse olla edes liikkeessä. Jo käy elämä helpommaksi kun saa liikkua kunnolla. Ollaankin sitten kärrytelty urakalla, jotta on saanut äitikin liikuntaa!



Kovasti nyt tapaamisia järjestellään. Kiva kun saa kasvoja nimimerkeille/nimille. Jaksamisia kaikille mammoille ja vauvoille!



Dolosa ja Siiri tasan 3 kk

Kiva kuulla kuulumisia ja lukemia useimman 3kk neuvolasta=) Sellainen myös meillä oli eilen ja pituutta ois vaikka muille jakaa=) 68cm!! Paino laahaa vähän perässä, 7460g, ja niinpä annetaan nyt yötä vasten velliä ja sitten jo pikkuhiljaa kiinteät mukaan parin viikon sisään. Niin se sitten vaan alkaa ja pian saa huomata kuinka jo itse lautaselta ruokansa popsii=D



Joku tuolla taannoin ihmetteli kun vaaveli heräilee öisin 2h välein syömään, niin meillä kävi juuri niin alku viikon öinä. Ja hoksasin samantien jotta, nyt ei taida enää sapuska piisata. Niinpä otin peruna-porkkana velliä jota annoin iltaisin ensin 20ml ja siitä määrää suurentamalla eilen jo 60ml + sitten maidot niin johan oltiin taas vanhassa mallissa takaisin ja nukuttiin 21.30-4.30=) Joten nälkäänsä kitisi.



Mukavaa viikonloppua kaikille!



H-R ja A 3kk tasan

Moi!



Nostin tossa aiemmin ton meidän " pirkanmaa" -ketjun, en tiä kuinka alas se nyt jo on ehtinyt... Mutta periaatteessa siinä on ihan samat jutut kuin täälläkin. Tosi kiva jos säkin pääset mukaan!



PJS

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat