Vierailija


Leikkaus lähestyy. Onko kellään kokemuksia?

Kauan olit kipeä? Miten pian palasit töihin?



t tuleva sappirakoton

Kommentit (23)

Vierailija:

Lainaus:


Nukutus pelottaa. Kun minut edellisen kerran leikattiin nukutuksessa, niin se herääminen oli niin kauhea vaihe, että luulin kuolevani. Ja jos minut vielä nukutetaan, niin varmaan kuolenkin. Onneksi sektiot sentään tehdään puudutuksessa. Olisin muuten jo aikoja sitten delannut. Minulla on myös munuaiskiviä, enkä niitäkään uskalla mennä murskauttamaan. Litalginia palaa munuaiskivi- ja sappikivikohtauksiin. Kivetyn varmaan vähitellen kokonaan. t. 5




Voit kertoa noista ikävistä kokemuksista, niin antavat kyllä nukutuksen jälkeen pahoinvointilääkettä, lihaksia rentouttavaa lääkettä tai mitä nyt sitten tarvitsetkaan. Riippuen siis siitä, millaisia nuo sulle tulleet kamalat oireet ovat olleet. Joillakin kun on voimakasta pahoivointia ja joillakin esim. kaikki lihakset ovat krampissa, eikä kumpikaan ole todellakaan mukavaa. Ne voidaan kyllä hoitaa, eikä sen vuoksi kannata kärsiä että pelkää nukutuksen jälkioireita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihanaa on ollut kun mitään oireita ei sen jälkeen ole ollut.

Leikkauksen jälkeen piti olla 1 yö sairaalassa ja en ollut kovinkaan kipeä. Hartia pistosta oli aikalailla kun ne laittavat sitä kaasua sisään.

Aluksi kannattaa tietty hieman varoa ettei rehki liikaa. Itse en saanut sairaslomaa kun en ollut töissäkään, mutta vajaa viikon päästä leikkauksesta tein samaa kuin ennenkin.

Onnea leikkaukseen

vaatii kyllä useamman hoitokerran. Mutta siskollani oli pahat sappikivet ja kymmenen akukerran jälkeen vaivaa ei ole enää ollut. Länsimaiset lääkärit eivät kyllä usko mutta itse tiedän että totta on.

Mä jännitin kans eniten nukutusta, leikkaus oli ensimmäiseni, synnytyskin meni kohtuu kevyillä puudutuksilla. Kamalinta leikkauksen jälkeen oli se pahoinvointi, oksensin koko iltapäivän ihan koko ajan. Vasta pienenpieni iltapala suostui pysymään sisällä. Eli en suotta jännittänyt nukutusta.



Sairaalassa olin seuraavaan iltapäivään ja sairaslomaa sain neljä viikkoa, varmaankin työni raskauden takia, joudun nostelemaan työssäni paljon. Pari viikkoa kuljin vähän varovisemmin, mutta toiset kaksi viikkoa oli lähinnä hermolomaa.



Parasta leikkauksessa oli elämänlaadun paraneminen. Ennen leikkausta oli kokoajan mielessä pelko uudesta kohtauksesta. Kivut vain paheni kerta toisensa jälkeen. Viimeisen kohtauksen sain pari päivää ennen leikkausta ja se ei mennyt ohi litalginilla. 3 tunnin kärsimyksen jälkeen kävin hakemassa ensiavusta piikkiä kipuja helpottamaan. Ihanaa on myös ruokavalio laajeneminen. Nykyisin ahmin kaalia ja nautin omenasta. Grilliruokakin maittaa luvattoman hyvin. Ainoastaan tuore kurkku ei maistu.



Joku aikaisemmin mainitsi ettei sappivaivat ole kovin yleisiä niin nuorilla. Mä törmäsin myös samaan kommenttiin. Ensimmäinen lääkäri sanoi, ettei mulla voi olla sappivaivoja kun olen niin nuori ja kevyt (30v/78kg). Toinen lääkäri kuunteli tarkemmin ja lähetti ultraan

ja sieltähän kipujen syy löytyi, paljon juuri tiehyeeseen sopivia kiviä.



Onnea matkaan ap:lle



pääsin leikkauspäivää seur. päivänä kotiin ja viikon kuluttua olin jo täysin toipunut. Hartiapistos oli kyllä tosi inhottava niinkuin aiempi tässä kirjoittikin. Minulta sappirakosta oli löytynyt yksi iso peukalonpään kokoinen kivi, mikä kiilautuessaan tiehyeen suulle aihettu hirveät kivut. Onneksi se on nyt muisto vaan :-)

Kun on ollut erikoisia kipukohtauksia oikealla puolella rintalastan alapuolella. Lääkäri lykkäs vain jotakin lääkettä ja sanoi että se voi olla suolistovaivaa taikka sitten sappi. Mutta kovin harvinaista minun ikäiselläni , olen 28. Ajattelin kokeilla toista lääkäriä..


kipukohtauksen (todellakin voi verrata synnytyskipuun :(), jos ne kiilautuu tiehyeisiin. Jos ei laukea itsekseen/lääkkeillä pitää leikata. Tai sitten sappi kipuilee jopa oksennuttaa muun muassa rasvaisen ruoan, happamien juttujen kaalin, omenan, kurkun, melonin, tuoreen leivän jälkeen.



t ap

Vierailija:

Lainaus:


Kun on ollut erikoisia kipukohtauksia oikealla puolella rintalastan alapuolella. Lääkäri lykkäs vain jotakin lääkettä ja sanoi että se voi olla suolistovaivaa taikka sitten sappi. Mutta kovin harvinaista minun ikäiselläni , olen 28. Ajattelin kokeilla toista lääkäriä..




Multa leikattiin sappi, kun olin lukion ekalla, eli kyllä se voi vaivata nuoriakin. Taisin saada kaksi päivää lomaa koulusta, eikä pahemmin kipeä ollut. Jalat tosin turposivat, kengät piti oikein ahtaa jalkoihin. Tästä aikaa jo 13 vuotta eikä oireita ole sen koommin ollut.

Sappikohtaus aiheutti mulle valtavan selkäkivun, joka helpotti useamman oksennuskerran jälkeen. Todella kamalaa kipua, mutta ei kyllä ainakaan omalla kohdallani sentään synnytyskipuun verrattavissa. Synnytyksiä kolme, ja olivat rankempia kuin sappikohtaukset.

Vierailija:

Lainaus:


Kun on ollut erikoisia kipukohtauksia oikealla puolella rintalastan alapuolella. Lääkäri lykkäs vain jotakin lääkettä ja sanoi että se voi olla suolistovaivaa taikka sitten sappi. Mutta kovin harvinaista minun ikäiselläni , olen 28. Ajattelin kokeilla toista lääkäriä..






olen 25v. ja mulla poistettu sappirakko, en tupakoi ja urheilen paljon. eli ei sovi tauti tähän " tyyppiin" .. eräs lääkäri kertoi, että raskauden aikana/jälkeen voi tulla sappikiviä, kannattaa ottaa selvää nuoresta iästä huolimatta.

Itselläni sappivaivat alkoivat raskauden myötä ja sen jälkeen kohtauksia on ollut pari. Viimeksi useampi saman viikon aikana.



Nyt olen taas ollut kivuttomampi ja mietiskelen tarvitseekohan noita leikkauttaa laisinkaan.

Siihen loppuu kohtaulset. :)

Pari ekaa päivää tosi kipeä, mut sen jälkeen helpotti. Varaa reilut housut kotimatkalle. Vatta on ku ilmapallo.


Täällä olikin paljon vastauksia, kiitos niistä.



Aina nukutus vähän jänskättää, mutta muuten kiva kuulla ettei kamalan pitkään kestä tuo toipuminen yleensä.



Nyt sairaalakassiin hammastahnaa etsimään :).

Nukutus pelottaa. Kun minut edellisen kerran leikattiin nukutuksessa, niin se herääminen oli niin kauhea vaihe, että luulin kuolevani. Ja jos minut vielä nukutetaan, niin varmaan kuolenkin. Onneksi sektiot sentään tehdään puudutuksessa. Olisin muuten jo aikoja sitten delannut. Minulla on myös munuaiskiviä, enkä niitäkään uskalla mennä murskauttamaan. Litalginia palaa munuaiskivi- ja sappikivikohtauksiin. Kivetyn varmaan vähitellen kokonaan. t. 5

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat