Seuraa 

Mites teillä elokuu on pyörähtänyt käyntiin?

Meilläkin Teemu on jo 5kk tosi nopsaa mennyt tää vauva-aika. Teemu on kerran kääntynyt selältä vatsalleen ja sen jälkeen kun kerran onnistui tossa kääntymisessä, eipä ole juuri edes yritystäkään ollut, rauhallinen ja tyytyväinen poika Teemu kyllä on, ei paljoa turhista itketä. Kasvanutkin on hyvin painoa oli jo reilu 8kg ja pituutta melkein 69 cm. Kiinteitä aloittelin 4,5 kuisena ja nyt annan iltaisin puuroa ja päivällä soseita. Tissiä edelleen imee ja yöllä herää syömään 1-2 kertaa.

Viikonloppuna meidän keskimmäinen poika täyttää 4-vuotta ja juhlia kestää 3 päivää. Kaikki vieraat kutsuin samalla päivälle, että ois päässyt yksillä siivouksilla ja järjestämisillä, mutta eihän tuo päivä tietenkään kaikille sopinut, joten nyt juhlitaan pitkän kaavan mukaan. Esikoisella alkaa eskari 10.8 ja pitäis osata muuttaa vähän tota aamurytmiä, me kun ollaa totuttu makoilemaan yheksään ja nyt tytön pitäis olla jo klo eskarissa, joten rytmin vaihdos on kaikilla edessä, saas nähä kelle ottaa kovimmalla...

Nyt jään odottelemaan teidän elokuun kuulumisia...

Kommentit (10)

Kiva Nette, että laitoit pinon pystyyn, toivottavasti mahdollisimman moni ehtii käydä kuulumisia kertomassa.



Mies on tytön kanssa kylvyssä, joten pikaisesti ehdin kirjoitella. Milla täyttää ylihuomenna sitten jo 11kk ja kyllä on mennyt hujauksessa. Minä menen 1,5 viikon päästä töihin ja toisaalta ihan kiva mennäkin, kun mies jää tytön kanssa kotiin vähäksi aikaa, mutta ihan kauhealta tuntuu ajatus olla tytöstä erossa monta tuntia... Kaipa siihen tottuu ja töissä on aina niin kiireistä, että siellä ei varmaan ehdi kauheasti miettiä ajan kulumista. Kun tulen kotiin, varmasti varastan tytön itselleni loppupäiväksi kokonaan :)



Hieman olen ollut väsynyt, kun yöt on nyt edelleen tosi risaiset. Enää ei ole hyvin nukkuvasta tytöstä tietoakaan!!! Koko ajan ollaan itkien hereillä, joko konttausasennossa, istuen tai pinniksen laitaa vasten seisten... ja rauhoittua ei meinaa sitten millään... Tissillä tietty onnistuis joka kerta, mutta kun sitäkin pitäisi kai alkaa öisin lopettelemaan, varsinkin nyt kun tuo toinen vauvanalku tuolla mahassa majailee. Mutta kun olen itse niin väsynyt, en jaksaisi kauaa kanniskellakaan yöllä, tissi on sitten se helppo tapa. Ei meillä enää päivällä imetetä, illalla otetaan unimaito ja sitten yöllä jos menee hurjaksi... tiedän, että ei ole tuo tissille nukuttaminen kauhean järkevää, mutta näin se meillä vaan menee. Kun tutti ei kelpaa eikä kauheasti pullokaan, on keinot ollut vähissä. No, jospa tyttö joskus oppis...



Millalle tuli kolme päivää sitten seitsemäs hammas ja eilen kahdeksas. Komea rivistö on jo suussa! Tukea pitkin kävellään hurjaa vauhtia, mutta vielä ei uskalla kävellä ilman tukea... Puhetta ymmärtää ihan mielettömästi ja on tosi kiltti ja tottelevainen typy. " Anna" on ihan lempparisana, " äiti / äitä" tietty myös (tarkoittaa muuten myös isiä ;)) ja eilen sanottiin ekaa kertaa " tyttö" . Sieltä se sanainen arkku sitten aukeaakin...



Vielä ei ole kuulunut kuivaamaan huutoa, joten ehdin vielä pari sanaa kertoa raskaudesta. Eli kaikki on hyvin; ultrassa köllötteli pikkuinen vauvanalku ja syke näkyi hyvin. Ekassa neuvolassa olin tiistaina ja tuntui ihan hullulta olla taas siellä, juurihan siellä Milla mahassa istuin... Mutta kivaahan tämä on. Tosin eipä ehdi juuri raskautta ajatella :) Pahaa oloa on ollut samalla tavalla kuin ekassa raskaudessa, enkä muistanutkaan miten väsynyt ihminen voi olla!!! Yölliset vessassakäynnit on myös alkanut jo aikaa sitten...



Hyvä ihme, minähän kirjoitan taas kuin kirjaa! Sori, toivottavasti jaksatte lukea! Nyt käyn katsomassa mitä nuo mun vesipedot tuolla oikein huutaa ja kikattaa!



Innokkaana odottelisin teidän kaikkien kuulumisia, joten tulkaahan kertomaan!!!



napoltti ja Milla 11kk sekä rv 8+5 (jouduin tarkistamaan kalenterista :))

Me palailtiin tänään vajaan viikon reissulta, käytiin Ahvenanmaalla ym. Oli kivaa, mutta kyllä on ihana olla kotona, sen verran huonoja öitä kuitenkin oli reissussa, että veto on melkolailla poissa.



MItäs muille kuuluu?

En nyt jaksa enempää kirjoitella.

molli

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiva Nette kun aloitit taas meille uutta pinoa. Vaikka on vähiin jäänyt kirjoittelu, on silti tosi kiva kuulla teidän kuulumisia. Käyn edelleen jonkun verran yahoossa, mutta kirjoittelu sinnekin jää aika vähiin. Wbm sai myös jo oman pienokaisensa, tuntuu hyvälle, niin kuin tietysti kaikkien ex-haahujen vauvansaanti, mutta kyllähän jotkut ihmiset enemmän mieleen jäävät ja wbm jaksoi aina tsempata muita, vaikka itselläkin oli niin vaikea vauvataival, mutta nyt siis kaikki ok. Eli terkkuja Wbm, jos käyt täällä vauvapuolella kurkkimassa:)



Ja Napoltin raskaus etenee hyvin, tosi kiva kuulla. Eipä sun sitten kovin kauan tarvitse olla töissä, kun pääset uudestaan vauvalomalle:)



Omaa napaa. Uusi vauva ei ole enää meillä ihan ehdoton ei, vaan muutaman kerran on " unohdettu" ehkäistä ja mies höpisee vauvajuttuja, eli taitaa sit kuitenkin vähän poltella ajatus uudesta nyytistä kun tuo nykyinen on jo niin iso jässikkä. Menkatkin on jo kerran ollut, eli katsellaan nyt kuinka tässä vielä käy.



Antti on siis kohta 11 kk ja kävely ei ihan vielä onnistu, mutta lähellä on, yksittäisen askeleen uskaltaa ottaa ilman tukea, mutta ei pidemmälle vielä, tosi hyvin kävelee tuettuna. Hampaita on edelleen vasta 4 kappaletta, mutta kuolan määrästä päätellen kohta jo enemmän, mutta on tuo kuolaaminen kestänyt jo pitkään. Kuukausi sitten mitat oli 13 kg ja 76 cm, eli varsinainen pikkujättiläinen, voimaa tuntuu olevan aika paljon. Ja utelias kuin mikäkin, kaikki paikat tongitaan. Eli kai sitten suht normaali pikkuipana.

JOtenkin jo odottelen syksyä, että päästään taas aloittelemaan harrastuksia, välillä tämä päivästä toiseen samanlaisena toistuva arki kyllästyttää, mutta nyt onneksi mies lomalla ja pikkureissuja on tiedossa. Huomenna antti menee mummolaan yöksi ja me juhlistetaan yhden kaverin synttäreitä.



No siinäpä taas tarinaa, hyvää elokuuta teille

molli ja antti ihan kohta 11 kk.

Tosiaan ihan uskomatonta että minä olen äiti! En kyllä olisi uskonut, mutta niin sitä vain ollaan. Nautin aivan valtavasti ja oikein olen hurahtanut tähän äitiyteen. Vaikka opetteluahan se vielä on, kun alussa vasta ollaan : )

Tänään kävimme 1 kk:n neuvolassa, poika painaa jo 4478 g ja pituutta 55 cm, päänympärys 37.9 cm. Kovaa vauhtia siis kasvetaan. Yritin täysimettää, mutta maito ei vain kerta kaikkiaan riitä. Poika olisi tississä koko ajan. Saattaa mennä kaksikin tuntia, tissiä vaihdellen ja silti poika itkee nälkäänsä. Kun saa pullosta lisämaitoa, niin imee mielettömällä vauhdilla (ikään kuin ei ikinä olisi maitoa saanutkaan.) No, maitoa kuitenkin riittää vielä jonkin verran ja aion jatkaa vaikka näin osittain sitten. Liekö tuohon imetyksen heikkouteen syynä minun alun valtavan kipeä olo ja se, etten heti saanut poikaa rinnalle vaan meni reilusti se 10 h ennen kuin kohdattiin tissillä.. ja kun tosiaan olin todella kipeä niin maito ei meinannut alunperinkään kunnolla nousta : /



Mutta tässä mennään, nyt lähden hetkeksi huilimaan kun poika on unilla.



Oli tosi ihanaa lukea teidän kaikkien kuulumisia, jokainen teistä on ollut minun ajatuksissani ja mahtavaa, että uusia raskauksia on jo alkanut ja kuumettakin ilmassa : ))



Lämpöisin terveisin

T. wbm ja poju 1 kk+ 5 pv

Vastaan wbm:lle tuohon maitokysymykseesi tähän pinoon. Meillähän oli alkuun myös se tilanne, että Antilla oli imemisen kanssa vaikeuksia (mehän olimme alussa erossa kolme päivää ja sinä aikana Antti sai maidon pullosta).

Imetys sujui takkuilevasti alussa, myös meillä rintakumi käytössä. Pullosta Antti joi sitten imetyksen jälkeen reiluja määriä. Kuitenkin sitkeästi imetin, kunnes alettiin olla siinä pisteessä, että meinasin jo lopettaa koko imetyksen, kunnes ykskaks tapahtui käänne. Olinkohan sitten itse toipunut, maitoa vaan alkoi sitkeän imetyksen kautta tulemaan enemmän ja olin jättänyt rintakumin pois ja ilmeisesti sitten Antti sai maitoa helpommin. Joka tapauksessa huomasin, että korvikemäärät vähenivät vähenemistään ja kun se huomasin,aloin niitä myös tarkoituksella vähentämään ja kun Antti oli muistaakseni 2,5-kuinen olimmekin täysimetyksellä, jota sitten kesti pari kuukautta ennenkuin aloitimme kiinteiden maistelun. Eli parin viikon aikana tilanne muuttui ihan radikaalisti; hurjista korvikemääristä täysimetykseen. Luulen, että oma toipuminen oli se tärkein juttu ja kyllä se sitä imetystä vaan vaati, ei mulla muuta selitystä ollut.

Eli mahdollista se on vielä sullakin päästä täysimetykseen, jos sitä haluat. Ja jos se ei onnistu, niin sitten ei, pääasia että vauva kasvaa ja voi hyvin ja sinä olet maailman paras äiti joka tapauksessa!



Kiva lukea myös teidän muiden kuulumisia, aika rientää ja kaikkien vauvat " vanhenee" niin hurjaa kyytiä. Meillä tulee vuosi täyteen ensi viikolla. Muutamia askelia, ennätys taitaa olla 8 perättäistä, on otettu ja kohta mennään varmaan vauhdilla.



JOnkinlainen vauvakuume vaivaa. Mutta tänään alkoi menkat, jotka olivat myöhässä ja tietenkin piti jo testailla:) No, joo, vastahan nää oli toiset menkat synntyksen jälkeen, niin mistäs sen tietää miten pitkäksi kierto nykyään asettuu. Onneksi ei ole pahemmin aikaa kovin kummoiseen kuumeiluun, tapahtuu sen asian kanssa sitten miten vaan, niin ainakaan mun ei tarvinnut jäädä lapsettomaksi,,kuten jo ehdon moneen kertaan luulla.



Eipä nyt muuta, pitää painua suihkuun

wbm; olipa kiva kuulla sinustakin. Älä pode yhtään huonoa omaa tuntoa vaikka ei oma maitosi riitäkkään, pääasia että vauva saa mahansa täyteen ja on tyytyväinen. Itsekkin yritin keskimmäistä täysimettää, mutta maito ei vaan riittänyt, tisseistä tuli jopa verta, kun poika yritti imee jatkuvasti kun ei saanut mahaansa täyteen. Onneksi oli fiksu terkka joka sanoi, että anna vähän korviketta lisäks, niin jopa rupes elämä helpottamaan, kun ei tarttenut koko aikaa imettää.

Jokos olet toipunut synnytyksestä?

Pilkukas; toi on tosi hyvä vaihtoehto, että käy muutaman päivän viikossa töissä. Itsekkin sitä taas tässä harkitsen, että jos sit vuoden -07 alusta rupeis tekeen töitä silloin tällöin. Jaksaa kotonakin paljon paremmin, kun saa käydä välillä töissä tuulettumassa ja puhumassa muutakin kun " vauvakieltä" ja vauvajuttuja.



Sartsulle ja Kerttukasperille Onnittelut vauvoista!!!!

Toivottavasti saadaan teidät tänne vauvapuolelle pian!





T:Nette ja Teemu 6kk

Ihanaa napoltti kuulla että kaikki on sujunut raskaudessasi hyvin. Jaksamisia pahoinvoinnin kestämiseen ja kyllä se töihin lähtö varmasti sujuu hyvin ja onpahan sit taas kiva jäädä uudestaan äippälomalle, kun on saanut välillä vähän tuulettua töissäkin..:D

Joo, olenhan minä jo jotensakin toipunut, kiitos kysymästä. Tosin vielä on sellainen kiristävä tunne tuolla alapäässä, hieman alkaa jo pelottaa jos se tunne jääkin pysyväksi : /. Mulla on onneksi jälkitarkastus äitipolilla ja aion kyllä kysyä tuosta kiristyksestä. Lisäksi mulla on myös kakkaaminen vieläkin melkoinen operaatio, kun hätä tulee, on pakko päästä vessaan heti, pidättäminen ei oikein onnistu : ( ja sit kakkaamisen jälkeen, kun se joskun vieläkin on tuskainen operaatio, tulee inhottava painontunne. Onkohan se normaalia vai mitä??

Meidän saikulla olisi ollut fysioterapeuttien pitämä luento noista alapään asioista (mm. lantionpohjalihasten kuntouttamisesta) mutta en päässyt siihen, kun en kyennyt kävelemään vielä silloin kunnolla. Harmittaa, sieltä olisi varmaan saanut hyvää tietoa just noista asioista.



Mutta jos vaikka teillä olisi kokemusta, onko noi normaaleja vai ei..

Oletteko muuten kirjoitelleet yahooseen? minä olen ja nyt tuntuu, että olisi hirmuisen kiva kirjoitella vaikka minne, mutta aikaa vain ei tuppaa olemaan : ) Ainakin pilkukas on joskus sinne kirjoitellut ja mollikin..



Jos minua ei täällä " näy" niin sieltä ainakin sitten varmaan löytää minut.

Mutta voikaahan hyvin ja nautitaan loppukesästä (minusta kun tämä elokuu on vielä kesäkuukausi)



Terv. Wbm

Taitaa tämä kesäaika varmaan verottaa aikaa kirjoittamiselta? :) Me ei olla kyllä tehty juuri mitään erikoista, mutta ei ole silti ollut kirjoitustuulella.



ONNITTELUT WBM:lle potrasta pojasta!! Aivan mielettömän ihanaa, että sinäkin sait nyyttisi maailmaan. :) Onnittelut myös muille uusille vauvansa lunastaneille! Ja napoltille vielä onnentoivotukset sitkeästi masussa kasvavasta vauvanalusta. Huhhuh, en tiedä miten itse jaksaisin olla raskaana ja hoitaa tuota neiti tättähäärää. :)



Meillä typykkä on konttaillut sujuvasti viikon verran, kovasti tuo tutkimusmatkailija penkoo paikkoja, mutta on kuitenkin aika varovainen ja kiltti menijä. Tutkii hartaasti pieniä esineitä (pikkukiviä, muttereita ja kaikkea muuta " kivaa" , mitä joskus nurkista sattuu löytymään), mutta ei ihme kyllä tunge niitä suuhunsa. Äidistä on ihanaa, kun tyttö keksii itselleen tekemistä, kun löytää uusia paikkoja (tosin paikat alkaa käydä pian vähiin tässä pienessä kaksiossa!). Ei tarvitse olla aina heittämässä leluja, kun tyttö saa ne itse käsiinsä. Mieletöntä. :) Vaikka liikkeellelähtö saattaa vielä tuottaa harmaita hiuksia, niin minusta tämä on helpompaa aikaa kuin ihan alkuajat, jolloin tyttö hereillä ollessaan vain itki. :(



Hoitovapaalla ollaan ja töihinpaluusta ei ole vielä mitään tietoa. Mahdollisuus olisi tehdä paria vuoroa viikossa ja tuo houkuttelisikin extratienestin ja arjesta irtautumisen vuoksi. Mieskin näyttäisi vihreää valoa asialle.



Mutta nyt jotain muuta. Heipsan!



-Pilkku & Sara-Ellen 9 kk-

Mä olen ehtinyt koko kuukauden aikana vaan pari kertaa satunnaisesti lukaista jotain pinoja, kirjoittaminen on jäänyt kokonaan. OLIPA IHANA JA LÄMMIN KESÄ!!! Vieläkin ollaan ihan fiiliksissä - minä ja pojat, meillä ainakin esikoinen tulee äitiinsä siinä, että tykkää hurjasti auringosta ja lämmöstä eikä Juusokaan näyttäny kuumuudesta kärsivän vaikka joutuikin olemaan pitkähihaisissa ja pitkissä lahkeissa kaikki helteet (ryömimistä ei pystynyt mökillä enää rajoittamaan minkään viltin päälle ja ainakin meidän herralla ei polvet ja kyynärpäät kestäny kovin hyvin karkeampia alustoja).



Juuso on ollut mitä ihanin vauveliini koko kesän. Allergia jäi ilmeisesti siihen maitoon - kaikki muu on käynyt toistaiseksi ja lista on jo aika pitkä (ja nyt elellään jo melkein täysin teollisilla vauvanruokavalmisteilla). Viljoista on tosin kokeiltu vasta kaura eli sieltä saattaa vielä joku ylläri nousta. Hyvin menee kuitenkin.



Meillä Juuso alkoi ryömimään juhannuksena (ikää herralla siis 6,5kk). Nyt ollaan jo pitkään istuttu hienosti (käy itse istumaan ja siitä pois), nousee polvilleen ilman tukea ja seisomaan tuen kanssa. Tosin unohtaa helposti pitää mistään kiinni ja ainakin sen sata kertaa päivässä miehellä menee hermot kun rojahtaa siitä sitten lattialle. Tää on siis tätä. Koko ajan pitäisi olla metrin etäisyydellä valmiina ottamaan koppia ; ) AI niin ja vieläkään EI YHTÄÄN HAMMASTA suussa! Ajoittain hinkkaa niin hulluna ja kuolaa paidat alta vartissa märiksi, että olisi jo voinut kuvitella jotain tulevan - tosin esikoisen eka hammas tuli vasta 1vee synttäriviikolle eli ihan samaan muottiin menee tämäkin kaveri. Merkit on muutenkin sellaiset, että konttamaan ei varmaan Juusokaan ala vaan suoraan kävelemään.



Ja vauvakuumeisille ja odottajille: On ihan älyttömän ihanaa katsoa tätä " veljesrakkautta" joka meillä on nyt puhjennut Juuson kasvaessa. Isoveli ottaa pikkuveljeä leikkeihin mukaan, nyhjäävät ja " painivat" (möyrivät) yhdessä lattialla ja intoutuvat aina välillä halimaan toisiaan. Nyt tuntuu siltä, että kaikki kurjat raskausviikot, km:t, tolkuton vauva-ajan väsymys ja muut ei paina missään kun tätä kattoo.



Meillä Juuso täyttää ens viikolla 9kk ja mun mammis alkaa virallisesti olemaan loppumetreillä. Siirryn tästä sujuvasti suoraan hoitovapaalle ja töihin palaan vasta vuoden päästä. Kävin kesälomien jälkeen työkavereiden kanssa lounastamassa - tuntuu kivalta odottaa paluuta ja aivan ihanalta kun se ei ole vielä!!! Meillä alkaa muskarit, perhekerhot ja muut aktiviteetit ; )

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat