Vierailija

Äitini on periaatteessa ok, mutta hänellä on kuitenkin huono itsetunto, joka näkyy mm. hänen marttyyrikäytöksenä. Pahinta millä hän terrorisoi koko perhettä on ajoittainen " kilahtaminen" . Hän sai aina lapsuudessani raivarit jouluaattoisin: koska hän joutui aina tekemään kaiken itse. Kyse on kuitenkin siitä, ettei kukaan " osaa tehdä" mitään niin, että se kelpaisi hänelle. Jos ripustin pyykit narulle, niin hän kävi korjailemassa niiden järjestystä ja sama tiskokoneen täyttämisessä jne.



Nyt hän taas eilen " kilahti" ts. sai raivarit minulle, koska muka arvostelen häntä kokoajan (olin aivan äimänä, koska en ymmärrä miten olisin häntä arvostellut). Todellinen syy hänen raivariinsa oli väsyminen: olimme mökillä ja hän vain ei jaksanut meitä ja lapsia. Kaikki oli mennyt hyvin tuohon raivariin asti, paitsi että hän alkoi olla jotenkin takakireä. No, minun olisi kai pitänyt arvata jostain kulmakarvan asennosta, että olimme vaivaksi...



Pyysin tekstarilla anteeksi, etten ollut tajunnut meidän olevan vaivaksi ja anteeksi myös, jos hän oli kokenut minun arvostelevan häntä; en ollut tarkoittanut sellaista. No, mitään vastausta ei tullut ja seuraavaksi taas ollaan, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Minua vain ärsyttää tuollainen vallankäyttö, että aikuinen ihminen voi raivota mielipuolisesti ja muiden pitää vaan ymmärtää. Hän ei itse koskaan pyydä anteeksi ts. ota vastuuta käytöksestään.



Pelkään, että minusta tulee vanhetessani samanlainen, enkä tiedä miten minun pitäsi suhtautua äitiini.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat