Seuraa 

Epäilen omalla tyttärelläni olevan ko häiriö. Hän osaa puhua ja puhuu kotona ja tiettyjen ihmisten kanssa erittäin hyvin. Tyttö alkoi puhumaan aikaisin ja täydellisesti r,s tulivat heti oikein. Lapsen kielellisessä kehityksessä ei ole mitän vikaa,voisin luulla että hän on jopa keskitason yläpuolella. Lapseni on myös kaksi kielinen ja puhuu myös toisen kielen erittäin hyvin. Emme asu suomessa,mutta puhumme suomea kotona aina. Päiväkotia tyttö on käynyt 2v.9kk lähtien ja täyttää pian 5v. Mutta,mutta.. päiväkodissa hän ei puhu! Voi mennä päiviä ettei tyttö ole sanonut mitään. Ei vastaile ja on haluton osallistumaan yhteisiin laulu/leikkituokioihin. Välillä hän käy halaamassa yhtä ja tiettyä hoitajaa,mutta ei puhu hänellekkään mitään. On vaikeaa nähdä oma lapsi niin apaattisena!! Kun sitten päästään kotiin tyttö voi olla erittäin tyytymätön ja kiukkuinen tai sitten rallattelee ja kertoo kaikkea päiväkodista. On taas ns.aivän normaali. Monesti minusta tuntuu että pää halkeaa kun tyttö alkaa riehumaan aivan vallattomasti kotona. Purkaa tietenkin patoumat ulos.

En tiedä onko se sitten selektiivistä mutismia vai ei mutta en usko sen enää olevan normaalia ujoutta. Onko muilla kokemuksia tälläisistä piirteistä lapsella?

Kommentit (4)

Tyttoni tarhassa suomalainen lapsi joka puhuu poikkeuksellisen hyvin suomea (molemmat vanhemmat suomalaiset) mutta ei pitkiin aikoihin sanonut tarhassa (asumme siis ulkomailla ja tarhassa puhutaan paikallista kielta) sanaakaan. Nyt kylla alkanut hiljalleen puhua paikallista kieltakin, mutta aika pitka aika siihen meni, vuosi tai ehka ylikin. Jotenkin tuli sivullisena ainakin sellainen kuva etta koska lapsi puhui suomea niin erinomaisesti ja oli muutenkin hyvin paljon suomen kieleen orientoitunut (kysyi kuulemma mm. aina kylaan mennessa etta " puhutaanko siella meidan kielta" eli siis suomea ;-)) niin kynnys alkaa puhua kielta jota ei osannut hyvin oli ehka tavallista korkeampi. Muutenkin tunsi aluksi vanhempien kertoman mukaan olonsa hyvin orvoksi tarhassa ennen kuin tajusi etta meidan tyttohan ymmartaa suomea ja alkoi puhua hanelle, ja kun paa saatiin talla tavalla " aukeamaan" niin nyt puhuu jo muillekin paikallista kielta. Vertailun vuoksi meidan kotona kolmea kielta puhuva 3 v alkoi nopeasti puhua myos neljatta eli paikallista kielta, minkaan kielen taso ei kuitenkaan viela ole niin korkea kuin taman toisen suomen kielen. Eli peesaan edellista etta tama voi olla (joidenkin) monikielisten lasten ongelma etenkin jos yksi kieli on paljon toisia vahvempi.

ja kertomasi kuvaus tytöstäsi on niin uskomattoman samanlainen, että oli pakko alkaa kirjoittaa vastausta. Eli minä olin opetajan ryhmässä, jossa oli 5-vuotias poika, joka ei kerta kaikkiaan puhunut mitään meille aikuisille tai muille lapsille. Yhtäläisyys myös se, että lapsi oli kaksikielinen. Hänen kotonaan puhuttiin suomea, mutta hän ymmärsi oikein hyvin ja myös puhui kuulemma kotona tätä täista kieltä. Tässä samassa päiväkodissa hän oli ollut jo pitkään, ihan pikkulapsesta.



Vuoden aikana, jonka hänen opettajansa olin, en kuullut hänen juuri lainkaan puhuvan kuin ihan hädän edessä, kun hänen esim. oli päästävä ulkoilusta sisälle vessaan tms. Äitinsä ei tätä puhumattomuutta uskonut, sillä poika kuulemma puhua papatti muutoin runsaasti. Kutsuin äidin ryhmäämme lastaan seuraamaan ja pakkohan hänen oli asia tunnustaa. Eskarivuodeksi lapsi siirtyi toiseen päiväkotiin suomenkieliseen ryhmään ja äidin terveisten mukaan kaikki oli mennyt hyvin. Liekö siten kuitenkin tuo kielikysymys, joka hänen suunsa kokonaan meidän päiväkodissa ummisti vai mikä. Hyvä kuitenkin, että poika pääsi selkeästi yksikieliseen ympäristöön, ettei hänen tarvinnut ottaa paineita toisen kielen tuottamisesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen täsmälleen samaa mieltä, että noin pitkään jatkunut puhumattomuus ei ole enää ns. normaalin rajoihin mahtuvaa ujoutta.



Muitakin mahdollisuuksia kuin mutismi on olemassa, joten siksikin kannattaisi varmasti viedä lapsi tutkimuksiin. Miten lapsesi mm. osaa muissa tilanteissa kuin päiväkodissa olla sosiaalisessa kontaktissa? Osaako vuorovaikutusleikkejä?



Itselläni on pojalla (4,5 v.) diagnosoitu " piirteitä aspergerin syndroomasta" ja se diagnoosi täsmentynee viisivuotiaana joko autismiksi tai aspergerin syndroomaksi, näin uskon. Hänkin oppi puhumaan varhain, mutta päiväkodissa ei juurikaan puhunut kenellekään, ennen kuin sai avustajan viime keväänä. Sen jälkeen on alkanut jutella aikuisille, muille lapsille ei juurikaan edelleenkään.



Oli mitä oli, mutta lapsesi tarvitsisi tukea. En sitten tiedä, millaisia tutkimuksia ja tukea asuinmaassanne olisi saatavilla, mutta kannattaa panna tutkimukset rullaamaan, ainakin täällä Suomessa diagnoosin saaminen voi kestää todella pitkään (meilläkin prosessi vei 8 kk!).

ja meidän nuorempi poikamme on diagnosoitu mutistiseksi lapseksi. Hän on nyt 5,5 vuotias ja päiväkodissakin on alkanut vasta parin vuoden hoidossa olon jälkeen puhua parille hoitajalle kun on " pakko" . Alkuun puhui ainoastaan tutuille naapurin lapsille hoidossa. Taustalla on myös hänellä dysfasiaa, mutta suurempi ongelma tuntuu olevan juuri mutismi.

Kotona ja tutussa ympäristössä hän on erittäin kova juttelemaan ja kertoo päivän tapahtumista. Monelle tutulle on tullut suurena yllätyksenä lapsen puhumattomuus hoidossa, mutta itse en koe sitä suurena ongelmana, koska olen ollut lapsena täysin samanlainen ja olen edelleen vieraammassa ympäristössä hiljaisempi. Omalla kohdalla ei ole koskaan mutismista puhuttu aikonaan, vaan olen silloin ollut ainoastaan ujo ja arka lapsi.

Mutismista on hirveän vaikea saada tietoa, varsinkaan suomeksi ja monet kirjoitukset ovat hirveän ristiriitaisia keskenään. Kun aloin mutismista paremmin tutkimaan, niin aloin miettä onko lapseni oikeasti ns. hullu ja sitä kysyin myös päiväkodista. Siellä onneksi rauhoittelivat ja sanoi että lapsi on täysin normaali vaikka ei puhukaan heidän kanssaan paljon.

Itse entisenä mutistisena lapsena olen toisaalta helpottunut kun tiedän että ikä tekee tehtävänsä, mutta silti aina mietin miksi oma lapseni ei puhu. Puhumattomuudella kun ei saavuta mitään. Ja vieraammat ihmiset kun saisi ymmärtämään että oma lapseni ei vastaa vaikka kuinka kysyvät jotain ja lupaavat vaikka karkkia tms. kun lapsi vain vastaisi!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat