Seuraa 

Hei vaan kaikki!



Olen kotiäitinä neljä ja kaksi vuotiaille pojille. Päivä on täynnä häslinkiä ja välillä äitikin on väsynyt. Illalla asunto on kaaoksen jäljiltä, koska lelut ovat hujan hajan. Perheen isä yleensä siivoaa ne ennen nukkumaan menoa, mutta kuitenkin... Nyt kysynkin neuvoa.



Kuinka teillä tämä lelukaaos on järjestetty ja minkä ikäisten lasten kanssa? Tuntuu että tiukatkaan komennot eivät mene vielä neljä vuotiaalle perille. Ongelmaa lisää se, että perheen kaksi makuuhuonetta (joista toinen lastenleikkihuone) sijaitsee yläkerrassa, joten leluja on myös alakerrassa jonkin verran, koska siellä sijaitsee myöskin valtakuntani keittiö tiskirätteineen.



Olen jotenkin ihan kypsä tähän hommaan, leluja lojuu siellä täällä ja lasten olisi hyvä oppia jonkinlaista järjestelmällisyyttä, edes jossain muodossa.

Kommentit (11)

meillä ei ole ollu mitään ongelmaa lelujen kanssa koska opetettiin esikoinen pienestä pitäen siivoamaan lelut omaan huoneeseen. Aina ennen päikkäreitä ja yöunia siivoaa lelunsa itse, tosin joskus saattaa äiti tai isä auttaa jos paljon siivottavaa. Siivosi jo 1vuotiaana itse vanhempien avustaessa. MIkäs siinä siivotessa kun kerta osasi jo kävelläkin reilusti ennen 1v täyttämistä.



Eli kyse ei ole siitä etteikö 4v ymmärtäisi teilläkin asiaa. se vain pitää tehdä selväksi. 4.vuotiaalle se voi olla kova pala kyllä jos ei aiemmin ole joutunut siivoamaan. Meillä lapset kasvaa siihen siivoamiseen niin heille se ei ole homma eikä mikään vaan rutiini juttu aina ennen nukkumaan menoa. =)



tsemppiä asian kanssa

ihan käytännön syistä meillä pojat (7v ja 3v10kk) siivoavat edellisen leikin pois ennenkuin aloittavat uuden. Lapsen leikkivät pääasiassa omassa huoneessaan ja jos vaikka lattialla on ennestään junarata rakennettu kaupunkeineen, lisäksi otetaan isot legot, pikkulegot, muumitalo, astiat, autorata+autot, playmobilet... kaikki on nopeasti yhtä sotkua, jonka siivoaminen takkuaa eli silloin on ihan turha yrittääkään saada lapsia " nätisti" siivoamaan vaan seurauksena on turhaa huutoa&hammastenkiristystä. Kiristää turhana äidin hermoja ja aiheutta eripuraa. En näe tälläisessä hullunmyllyssä mitään järkeä.



Toki jos leikkiin haluaa ottaa samaan aikaan eri " osia" leluista eli vaikka legoista rakentaa taloja junarataleikkiin, se on ok ja tämän leikin päätyttyä siivotaan molemmat pois (hienoimmat taideteokset esim legoista säästetään kaapin päällä myöhempään leikkiin, jos lapset haluaa) mutta ei esim siirrytä seuraavaan juttuun vaikkapa keittiöön askartelemaan.



Meillä tämä toimii parhaiten näin. Sekä meistä vanhemmista että lapsista on kiva kun lelut pysyy järjestyksessä eli kaikki tietää mistä löytyy junarataan se kaikista mieluisin ratapala (junaratalaatikoista) tai legoihin osia (legolaatikoista) sen sijaan, että tavarat olisi pitkin lattioita tai sikinsokin eri lelukoreissa.



" Meidän 4v4kk ainakin antaa kirpakkaa palautetta jos jotakin raivataan ja kerätään selkeästi kesken kaiken pois."



Ei meillä mitään keskenleikin kerätäkään pois, kyllä lapset itse osaa sanoa onko leikki jo ohitse vai ei... esim ruokataukoja jne voi kesken leikin pitääkin :)



Lapset ovat tottuneet tähän järjestelyyn myös päiväkodissa, jossa noudatetaan samoja sääntöjä...



Mayella rv 38

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

yhteen kasvatusperiaatteisiin, että lapsi ottaa vastuuta perheen sisällä asioista jotka kasvavat iän tullessa lisää.Lelut kerätty paikoilleen ennen yöunille menoa n. vuoden iästä alkaen siis siitä kun on opittu kävelemään ja ennenkaikkea alettu ymmärtämään kehotuksia.Omia vinkkkejäni olisi:

-leluja ei saisi olla liikaa, pieni lapsi ei tarvitse älytöntä kasaa leluja.Niitä kuitenkin saattaa kertyä paljonkin, mutta ne voi aivan hyvin viedä esim.suuren osan säilytykseen.Yksinkertaisesti lapsi EI jaksa siivota lelujaan jos niitä on aivan tuhoton määrä.

-voisi ottaa esim.iltaaikaan rutiiniksi laittaa lelut nukkumaan ja toistaisi tämän aina iltaisin.Lapsi tottuu toistoon..

-ja nyt tulee mielestäni TÄRKEIN juttu minkä olen huomannut niin omien jälkien korjaamisessa kuin muissakin kehoituksissa:ei aina riitä että lapselle sanotaan että nyt siivotaan omat lelut ja näytetään esim.esimerkkiä vaan se on myös KATSOTTAVA LOPPUUN ASTI että niin tapahtuu.Tämän olen huomannut meidän perheessä.Vaikka meillä lapset siivoavat omat lelunsa, niin se ei TODELLAKAAN aina käy sanomisen seurauksena.Joskus täytyy antaa lelu käteen ja taluttaa lapsi lelun kanssa lelulaatikkoon.Siis ihan vaatia että asia todella tehdään(oli sitten mistä muustakin asiasta kyse)ja katsotaan loppuun asti että asia tapahtuu.Oma mielipiteeni on yleisesti ottaen se, että lapsille ei mene asiat perille jos sanotaan pari kertaa, vaan se vaatii vuosien sanomisen ja vahtimisen että asia tehdään kuten on sanottu.Uskon että poikkeuksiakin löytyy, ovathan lapset luonteeltaan myös erilaisia.Jos lapsilla esim.oma huone voi aivan hyvin vaatia, ettei leluja saa tuoda sieltä huoneesta pois ollenkaan vaan leikit leikitään siellä.Tai että esim.nukenrattaat ja pallo saa tulla mutta muut eivät jne..Tapoja on paljon ja jokainen perhe luo omansa, mutta pitäisin pääsääntönä että tapoja kannattaa muuttaa jos jokin asia kiristää hermoja päivä toisensa jälkeen..Jaksamista ja voimia!Raskastahan on ajoittain jatkuva kasvattaminen!!!!

Kolmiossa asutaan vaan, ja leluja on ollut joka paikassa. Niille ei vaan voi keksiä mitään ratkaisua kun vaan lelulaatikko joka huoneen nurkkaan, ja sitten niitä venkslataan ees taas leikkien mukaan, välillä on kaikki lattialla ja joka päivä niitä keräillään... Meillä on vajaa vuosikas ja vajaa 3-vuotias. Iltaisin on nyt puolisen vuotta yritetty isomman kanssa keräillä enimpiä, että pääsee edes vessaan tai sängyille yöllä kompastumatta. Mutta enempää ei olla vaadittu. Mutta huithapeleita me muutenkin ollaan.

Pienempikin osaa jo järjestää tavaroita oma-aloitteisesti, taitaa olla luontaisesti meitä muita siistimpi, kun välillä yllätän tämän itse tosiaan viskelemästä leluja lattioilta johonkin koppaan... :D



Omat vinkkini on vaan, että jos ei määrää saa vähemmäksi (piilota osa ajoittain) niin isoja lelulaatikoita tarpeeksi. Ja ne lelut, jotka ei saa hävitä (pikkuosia yms) niin kerätään aina leikin jälkeen heti pois... Muuten ne on siellä 20 lelulaatikon joukossa ja ties missä. Imuristakin pölypussista kaivellaan välillä kaikenlaista. Paras täytyy mainita, sillä ostin tytölle ISON tuubin hiuslenkkejä, niitä monivärisiä, joita oli varmaan 100 siinä putkessa.. no, ei mennyt kun 10 minuuttia avaamisesta, niin niitä ei enää ollut missään edes kahta kappaletta, kun olisin päähän alkanut laittaa. En todella tiedä, missä ne kaikki on... ja sama temppu käy aina sukille... niitä on joka nurkassa, kuten niitä lelujakin ja koskaan ei paria. Kerään niitä juttuja aina kun vastaan tulee, tiettyihin laatikoihin (joihin ei ole pääsyä lapsilla) mutta aina ne vaan välillä räjähtää taas... pesukonekin syö tai jotain..

Ja näinpä kerran, kun naapurin lapset heitteli lelujaan ikkunasta ja parvekkeelta alas, ja tunkivat VIEMÄRIIN niitä...ties jos omatkin salaa harrastaa sellaista... ;)

milloin mikäkin alkaa ja loppuu. Meidän 4v4kk ainakin antaa kirpakkaa palautetta jos jotakin raivataan ja kerätään selkeästi kesken kaiken pois. Meillä keittiö on ihan äipän rosvosektori, sinne ei levitetä mitään silppua etten kompastu kattiloineni.

Muuten ne todella hukkuvat, eikä enää voi leikkiä niillä.



En minäkään ymmärrä sellaista, että AINA annetaan yksi lelu /lelusetti kerrallaan, ja heti pois ku leikki loppuu, kun varsinkin alle 3v:llä se tuntuu olevan hyvin häilyvä käsite, milloin se leikki loppuu ja alkaa. Minusta se rajoittaa leikkimistä ja luovuutta ja vaatii hirveästi vaan lisää turhaa(?) vaivannäköä. Eli sekasotku on ok. Mutta jotta asunto, jos on pienet tilat, pysyisi edes jossain järjestyksessä, niin jotain rajoituksia tietysti on oltava, joku alue tai joku että päivän päätteeksi tai lelujen määrä pienempi tai sitten vaan on siedettävä kaaosta... Minusta on myös typerää, jos ei lapsi saa leikkiä siellä missä muutkin ovat. Kotityöt ja ruokakin on tehtävä ja pyykit pestävä jne, eikä niitä voi tehdä siellä lastenhuoneessa kököttämällä, eikä lasta voi vaatia osallistumaan niihin 100% aina varsinkaan, edes leikillä.



Täytyy myöntää, että on se vähän itsestäkin kiinni. Toisaalta " vauvalelujakaan" ei voi viedä pois, koska neljä veen pikkuveikka tarvitsee niitä ja pian ehkä kolmaskin.



Huvittavinta on, että emme ole itse ostaneet leluja oikeastaan paljon mitään, mutta sukulaiset! Olen monta kertaa sanonut, että jos jotain haluatte tuoda, niin kysykää mitä. Osa tuokin sitten sitä mitä oikeasti tarvitaan lapselle, esim. oma muki.



Mutta eräällekin sai vihjasta asiasta melko suoraan, ennen kuin otti onkeensa. Pakettaja on nykyään aina yksi, mutta sen sisällä saattaa olla neljäkin eri juttua! Ärsyttävää. Lapsi kun tulee yhtä onnelliseksi yhdestä pinestä ukkelista kuin neljasta isommasta lelusta. Olen perustellut asiaa ihmisille ei materialistisella elämänkatsomuksellani jne. mutta ei käsitetä!



Nyt pyrimme olemaan asiasta miehen kanssa jämptimpiä. Tänään pidetään kahdenkeskinen perhepalaveri. Katsotaan miten käy!

Hän tahtoi liueta tilanteista takavasemmalle ja muut lapset joutuivat tekemään hänenkin osuutensa siivoushommista. Tämä on tytön luonne muutenkin, hän seisoo vaatteet kädessään edessäni kunnes lopulta tuskastuneena puen hänet, vaikka tiedän hänen osaavan itsekin. Hän ei koskaan kiukuttele, itke, huuda tai muutenkaan osoita mieltään näissä tilanteissa, hän vain odottaa että joku muu tekee asiat hänen puolestaan. Pitkään hän varmasti saikin kaiken periksi ihan vain siksi, ettei kukaan oikeastaan huomannut hänen laistavan tehtävistään.



Lopulta yksi lapsista ärsyyntyi tilanteeseen ja päätti ryhtyä lakkoon =) Tämä avasi minunkin silmäni ja aikani komenneltuani ja käskytettyäni päädyin lopulta siihen, että lapset saavat oman osuutensa hoitamisesta tarran jääkaapin ovessa säilytettävään taulukkoon. Tietystä määrästä tarroja tulee pieni palkkio lapsen iän mukaan. Myös tehtävät on suhteutettu iän mukaan. Jo alkoi meidän laiskeliinillemmekin siivous maittaa, kun hän viikon verran vetkuteltuaan huomasi, että sisarukset saavat enemmän etuuksia ja lisäksi heidän tarrakokoelmansa näytti huomattavan paljon hienommalta kuin hänen. Muutamassa kuukaudessa saatoimme luopua tarrasysteemistä, koska kaikki sujui hyvin ilmankin.

Meillä on ollut periaatteena, että leluja hankitaan vain suht. vähän. Yritetään ostaa kestäviä ja kehittäviä leluja. Lisäksi olen tehnyt niin, että kun poikaa ei enää tietyt lelut kiinnosta (liian vauvamaisia), olen ne pessyt ja laittanut laatikkoon odottamaan toista leikkijää (olen siis raskaana). Tarkoitus on myös, että leluilla leikittäisiin pääasiassa pojan huoneessa. Toki leikitään muuallakin, mutta viedään lelut sitten leikin loputtua pojan huoneen lelulaatikkoon. Kun poika tuosta kasvaa, aion perustella tuota lelujen siistimistä esim. sillä, että lelut hukkuvat, jos ne lojuvat pitkin, tai että niiden päälle voi vahingossa astua ja rikkoa niitä. Yksi syy, miksi en halua, että leluja on pitkin, onkin juuri se, että olen joskus juossut puhelimeen ja astunut matkalla leikkitukkirekan päälle. Ei sattunutkaan kuin ihan hemmetisti. Yöllisellä vessareissulla ei myöskään ole kiva potkaista jotain kilisevää lelua seinään.

Meillä jotkut leikit/askartelut/puuhat tapahtuvat tietyissä paikoissa, siis eri huoneissa kuin varsinaisessa lasten leikkihuoneessa. Ne korjataan ja siivotaan pois kun homma on ohi, mutta leikkihuoneessa leikit jatkuvat niin kauan kunnes äipän keskuspölynimuri vaatii osansa tai jos leikki on muuntunut kaaokseksi.



Meillä siis leikkihuone on juuri sellainen kuin se kulloinkin on....

Kuinka hyvin sujuu lelujen siivoaminen :)



Omat lapset (7v ja vajaa 4v) on opetettu pienestä pitäen osallistumaan myös kotitöihin mm siivoamaan omat jälkensä ja esikoinen onkin ollut siinä pienestä saakka kiittettävästi mukana, edelleen on tarkka laittamaan tavarat paikoilleen leikin jälkeen eikä kahta kertaa tarvitse komentaa.



Nuorempi veljensä on taatusti otettu yhtä pienestä mukaan siivoamaan lelut lelukoreihin, mutta uhmaiästä saakka siivoaminen on lähes aina samaa taistoa. Jos on saannut päähänsä ettei siivoa, niin silloin ei siivoa vaikka mitä tekisin, turha edes uhkailla, lahjoa tai kiristää... viimeinen keino on laittaa ko lelut joksikin aikaa " jäähylle" , kun ei kerran siivoa itse, mutta ei sekään tätä lasta hetkauta. Joskus siivoaa ihan oma-aloitteisesti, joskus pyynnöstä, joskus pienen suostuttelun jälkeen ja joskus ei sitten millään. Usein kyllä tarvii aikuisen vierelle " vahtimaan" siivouksen ajaksi.



Meilläkin on lasten leluja sekä yläkerran lastenhuoneessa että alakerrassa olohuoneessa, edestakasin ei niitä joka leikin jälkeen tarvitse raahata vaan meillä on olkkarin kirjahyllyn alakaapit leluvarastona, toinen hyvä keino on tuo jonkun ehdottama lelukori joka huoneeseen, leikin jälkeen voi sitten vaan siihen pinota tavarat ettei ole pitkin lattioita.



Lastenhuoneessa meillä on isot vaatekaapit, joista kaksi kokonaista kaappia on pyhitetty leluille, ostimme niihin isoja muovisia laatikoita Etolasta, ja jokaisessa laatikossa on erikseen tietyt lelut esim legot, junarata, playmobilet, autot jne omissaan. Helpottaa siivousta leikin jälkeen ja ylipäätään tavarat eivät ole sikinsokin pitkin lastenhuonetta, pysyy yleisilmekin siitimpänä. Ollaan myös sovittu ettei uutta leikkiä aloiteta ennekuin edellinen korjattu pois ja tästä olen tarkka.



Zemppiä vaan " kasvatustaistoon" , itse vielä jaksan uskoa että joku kaunis päivä tämä meidän nuorempikin oppii korjaamaan jälkensä ilman tappelua :)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat