Vierailija

Huomioitiinkohan tätä uutista täällä mitenkään:



" Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää naisten urakehitysmahdollisuuksia huonompina kuin miesten. Naisilla on asemastaan selkeästi surkeampi kuva kuin miehillä: 75 prosenttia naisista uskoo, että heillä on urallaan heikommat etenemismahdollisuudet kuin miehillä. Myös miesten niukka enemmistö on samaa mieltä. Perhe-elämään panostamista ja mahdollisia perhevapaita pidetään suurimpana esteenä naisten uralla etenemisessä. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta uskoo niiden haittaavan naisten tietä ainakin jonkin verran. Erityisesti akavalaiset vastaajat pitivät perhevapaita merkittävänä haittana naisten urakehitykselle."



Kumma kun vain AV:lta löytyy ne mammmat, joita tää asia ei yhtään huoleta. Täällä vaan toistetaan samaa mantraa siitä " kuinka työelämää on 35 vuotta jäljellä" . Joo, on, mutta millaista työelämää? Pitkä työttömyysjakso hoitovapaan jälkeen? Ei toivottua urakehitystä? Koulutusta vastaamatonta tai alipalkattua työtä? Pätkätöitä?



Hoitovapaat voi venyä todella pitkiksi, kun lapsia on useampi kuin yksi.

Miksi kukaan työnantaja haluaisi palkata naista, joka vain käväisee töissä lasten teon välissä ja jokaisen lapsen kanssa ollaan ne " kriittiset" 3 vuotta kotona?

Kommentit (23)

kotona oman vanhemman kanssa. Tarvitseeko sen sitten olla aina äiti?



Tähän naisten huonommuuteen työmarkkinoilla olisi todella helppo ratkaisu olemassa: jokaisesta VAKITUISESSA Työsuhteessa olevasta äitiyslomalle jäävästä naisesta pitäisi työnantajalle maksaa tuntuva korvaus, siis vaikka 20% yli todellisten kulujen. Eiköhän alettaisi synnytysikäisiä naisia vakinaistaa. Ja kulut ei todellakaan olisi edes mitenkään päätähuimaavat, samoin potti sietäisi kerätä kaikilta työnantajilta, koska kyllä tässä maassa keskimäärin kaikkien alojen edustajat niitä lapsia saa.



Mutta lapsen oikeuksiin ei työnantajien tähden sovi kajota, keinoja on niin paljon muitakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ja jos on siivooja, sh, kaupan kassa, bussikuski tms. niin eipä edessä muutenkaan ole mitään urakehitystä eikä työtä haittaa useankaan vuoden kotonaolo. Ja tutkittu faktahan on, että kotiin vuosikausiksi jäävät ovat useimmiten vähän jos ollenkaan koulutettuja ja harvalla on työtä saati mitään uraa odottamassa.



Sen takia onkin niin väärin, että näiden takia myös urakeskeisten ja työstään kiinnostuneiden naisten asema työmarkkinoilla on huono. Eli myös sellaiset, jotka eivät halua lapsia tai jotka aikovat olla kotona vain vanhempainvapaan, jos edes sitä, joutuvat kärsimään syrjinnästä työhönotossa ja työssä sekä vastaavaa miestä huonommasta palkasta.



Ja kun tämän syrjinnän seurauksena, naiset tienaavat vähemmän kuin miehet, perheet valitsevat kotiin jääväksi vanhemmaksi nimenomaan naisen ja oravanpyörä pahenee.



Tuo synnyttävän naisen työnantajan palkitseminen voisi olla toimiva apu. Samoin osan hoitovapaasta nimeämisestä ainoastaan isän käytettäväksi.

edes kaipaa mitään urakehitystä! Itse olen ihan tyytyväinen asemaani tällaisenaan... johtuen osittain tietty siitä, että ammatissani (joka on toiveammattini) ei mikään kummoinen urakehitys ole edes mahdollista. T: Pieneläinhoitaja-hoitovapaa-äiti

mikä selittää tuloksen. Pätkätyöt taas eivät lopu, vaikka hoitovapaaoikeus katoaisi taivaan tuuliin. Raskaana oleva nainen tietää työnantajalle aina kuluja ja pitkää poissaoloa. Sitä tosiasiaa ei voi muuttaa miksikään, että nainen on raskaana, synnyttää ja on suurimmassa osassa perheitä ensimmäisen vuoden kotona. Kuuleman mukaan myös useammin hoitamassa sairasta lasta (mikä kuulostaa kummalliselta).



Se on riittävä uhka työnantajalle. Lähtisin kysymään niin päin, miten asennemaailmaa on mennyt näin kylmäksi, että ihmisen arvo nähdään vain hänen työelämäänsä antaman panoksen pohjalta? Mihin lasten etu on kadonnut? Miksei kukaan silmäätekevä ole huolissaan päivähoidon tasosta ja tilanteesta? Onko jokin ihme, että pienet lapset halutaan hoitaa kotona?



Nyt suositut hoitovapaat ovat yksi vastaisku kylmentynyttä ilmapiiriä vastaan. Moni pikkulapisperheen äiti tai isä on sitä ikäluokkaa, joka on kokenut aikaisen hoitoonviemisen ja avainkaulavuodet.



T. Töissä käyvä äiti

Voisiko toisaalta ajatella, että kun työnantajamaksut tehtäisiin tasapuolisiksi ja muutenkin tehtäisi asenteilla mahdolliseksi jäädä hoitovapaalle (myös miehet) niin vanhemmat voisivat hyvillä mielin hoitaa jälkikasvuaan kotona. Ottaa siitä elämän tärkein tehtävä sillä hetkellä.

Loppujen lopuksi kuitenkin valtaosa ihmisistä on muunlaisissa töissä kuin kiivaassa uraputkessa. On selvää, että firmassa ei voi kovin monta johtajaa olla, vaan myös niitä varsinaisia työntekijöitä tarvitaan. Esimerkkinä voi ottaa vaikka taannoisen paperialan lakon. Vastaava tilanne tulisi, mikäli ihmiset eivät tyytyisi niihin " huonompiin" hommiin vaan kaikki pyrkisivät uraputkeen.



En myöskään tajua, mitä haittaa siitä on, jos osa ihmisistä jää muutamaksi vuodeksi kouluttamattomana kotiin hoitamaan lapsiaan..? Suomessa on kuitenkin edelleen melko korkea työttömyysprosentti, joten puheet siitä, että työntekijöitä ei riitä, ovat puppua.



Kuvittele tilannetta jos kaikki Suomen kotiäidit lähtisivät uraa metsästämään! Työttömyysprosentti nousisi ja valtion menot kasvaisivat järjettömiksi. Minimi äitiyspäiväraha/kotihoidontuki (jota ne kouluttamattomat ja työttömät saavat) on vähemmän kuin työttömyystuki. Lisäksi kaikille lapsille pitäisi järjestää hoitopaikat. 1 hoitopaikka kunnan järjestämässä päivähoidossa maksaa 2-3 kertaa enemmän kuin kotihoito, eli sekin olisi aika huima summa valtion maksettavaksi...



Ei ole kotiäitien vika, että naisten asema on huono. Vika on yhteiskunnan arvoissa ja asenteissa, eikä tilanteeseen tule parannusta ennenkuin naiset oppivat hyväksymään ja arvostamaan toisiaan ja antamaan tukea myös erilaisille ratkaisuille. Samaa kaavaa on käytetty aina miesten toimesta; mitä tahansa miehet tekevätkin, syy vieritetään jollakin tavalla toisille naisille ja saadaan naiset tappelemaan keskenään samalla kun miehet ovat pelanneet omaan pussiinsa ja parantaneet asemaansa.



Hoitovapaan nimeäminen sukupuolen mukaan tarkoittaisi tasa-arvon heikkenemistä. On myös muistettava, että on olemassa paljon muitakin kuin ydinperheitä. Lesket, yh:t, homoliitossa olevat jne. jäisivät täysin tukiverkon ulkopuolelle, mikä ei tosiaankaan ainakaan paranna naisten asemaa! Ainut toimiva keino on jakaa lasten saamisesta koituvat kustannukset kaikkien alojen kesken. Lapsella on isä ja äiti, miksi vain äidin työpaikan pitää maksaa lapsensaannista koituvat kulut??



Valitettava totuus on, että valtaosa naisista ei ole valmiita taistelemaan asemansa puolesta vaan sulautuvat tähän miestenmaailmaan ja ovat valmiita tarvittaessa puukottamaan toisia naisia selkään. Yhteiskunta ei muutu, ennenkuin naisten arvostus omaa sukupuolta kohtaan muuttuu.





Vierailija:

Lainaus:


Ja jos on siivooja, sh, kaupan kassa, bussikuski tms. niin eipä edessä muutenkaan ole mitään urakehitystä eikä työtä haittaa useankaan vuoden kotonaolo. Ja tutkittu faktahan on, että kotiin vuosikausiksi jäävät ovat useimmiten vähän jos ollenkaan koulutettuja ja harvalla on työtä saati mitään uraa odottamassa.



Sen takia onkin niin väärin, että näiden takia myös urakeskeisten ja työstään kiinnostuneiden naisten asema työmarkkinoilla on huono. Eli myös sellaiset, jotka eivät halua lapsia tai jotka aikovat olla kotona vain vanhempainvapaan, jos edes sitä, joutuvat kärsimään syrjinnästä työhönotossa ja työssä sekä vastaavaa miestä huonommasta palkasta.



Ja kun tämän syrjinnän seurauksena, naiset tienaavat vähemmän kuin miehet, perheet valitsevat kotiin jääväksi vanhemmaksi nimenomaan naisen ja oravanpyörä pahenee.



Tuo synnyttävän naisen työnantajan palkitseminen voisi olla toimiva apu. Samoin osan hoitovapaasta nimeämisestä ainoastaan isän käytettäväksi.

selittänee ehkä sen, että moni yliopiston käynyt nainen on pätkätyöläinen tänäpäivänä. Nämä pelot tulevat siitä, kun ei ole sitä vakipaikkaa mihin palata äitiyslomalta tai hoitovapaalta.



Itselläni on vakipaikka, esimiesasemassa. Olen ollut työelämässä jo muutaman vuoden. Välillä reilun vuoden pois lapsen kans kotona. Nyt haaveilen lisää lapsia ainakin pari. Enkä kyllä usko syrjäytyväni uraltani.



Vaikka olisin muutaman vuoden kotonakin lasten kans, olisin ehkä 35, kun palaisin töihin. Mikä sen parempi? Nainen parhaassa työiässään, lapset jo kasvamassa isoksi? Minä en ainakaan ota paineita vaan nautin kotona olosta.

tätä:



metallimude:

Lainaus:


kunhan rahat riittää... uraputket toisarvosia. ehdin ne vielä luomaan kunha

eka opiskelen ja noin. ei haittaa pätkääkään lapsen kanssa olo muutaman vuoden. ap:llä on arvot perseellään. senkun viet muksus hoitoon ja luot uraa. sillonhan sun uraputkes ei kärsi. mitä muiden uraputkista huolta kannat? kyllä se työnantaja uskoo ettet ölisää muksuja aio kun teet kovasti hommia ja överiä ja pyydät lisää vastuuta jne..




Et kuulosta kovin koulutetulta ihmiseltä ja muutenkin käsityksesi työelämän realiteeteilta on enemmän mustatuntuuta kuin kokemukseen perustuvaa.



En ylipäänsä vaivaudu keskustelemaan hoitovapaiden vaikutuksesta naisten työn saantiin ihmisten kanssa, joilla ei ole mitään suurempaa kunnianhimoa eikä päämäärää uransa suhteen. Kunnianhimottomia ihmisiä löytyy paljon akateemisesti koulutettujenkin joukosta.



Ainahan voi vedota arvoihin, kun ei ole mitään muutakaan sanottavaa. No, kun kerran aloitit, minun arvomaailmaani kuuluu se, että omalla tyttärellänikin pitää olla mahdollisuus saada luoda uraa ja tehdä mielenkiintoista työtä vaikka lapsia olisi liuta. Kotiin ei tarvitse jäädä, jos se estää mielekkään tulevaisuuden työelämässä. Eihän sitä miehiltäkään vaadita! Ja mikä pirun ura?! Suurin osa haluaa vain koulutustaan vastaavaa vakituista työtä.



uramahikset kun mä käytän oikeuttanoi jäädä kodinhoidontuelle. jostyömaailmassa hyljeksitään naisia hoitovapaa-oikeuden takia. on sillon syytettävä ihan muita kuin niitä hoitovapaalla olijoita. syytä niitä työnantajia. en haluais että kotihoidontuki poistettaisiin.

ps. ura on edssäpäin, todellakin kun siihen nyt opiskelen ( kun se näyttä sulle olevan ihmisarvon mitta)

että hoitovapaajaksot vaikuttavat naisen urakehitykseen. Ainakin asiantuntijatehtävissä. Tieto/taito saattaa osittain unohtua / vanheta äidin ollessa yli 3 vuotta kotona.



Itse olen luonut hyvän uran ennen lasten syntymää. Ainakin itselläni halu pyrkiä urakehitykseen heikkeni lasten synnyttyä. Ei löydy enää sitä draivia mitä oli ennen raskautta. Ajatukset suuntautuvat enemmän niihin pieniin lapsiin ja heidän hyvinvointiinsa.



Mielestäni työnantaja/esimiehet eivät saa syrjiä tuoreita äitejä työelämässä heidän äitiytensä takia. Sanonpahan vaan, että se voi olla myös äidin oma tahto, että hän tekee lyhyempiä työpäiviä ja ei pyri sen hetkistä tehtävää vaativampiin tehtäviin.



t: asiantuntijatehtävissä työssä oleva äiti

Kyllä meitä korkeasti koulutettujakin löytyy kotiäitien joukosta. Itse olen lääkäri ja olen ollut nyt yhtäjaksoisesti kotona 3,5 vuotta ja aion olla vielä pari vuotta. Muksuja on kertynyt kolme, pienin nyt 1v. Eli yhteensä tulen olemaan pois työelämästä viisi vuotta (tai kuusi, mutta yhtäjaksoisesti viisi).

Enkä ole ainoa, tunnen useita muitakin korkeasti koulutettuja mammoja, jotka ovat pitkään kotona. Pari muutakin lääkäriä ja muun alan edustajia.



Että ei se niin ole että ainoastaan vähän koulutetut naiset jäävät kotiin lasten kanssa. Eikä sen niin pitäisi ollakaan, kyllä kaikille kuuluu samat mahdollisuudet lastenhoidon suhteen. Sekä kotiinjäännin osalta että hoitopaikan saamisen osalta.



Ja kotona olen täysin itsekkäistä syistä: viihdyn siellä! Minusta kotona omien lasten kanssa on vain kivempaa kuin töissä olo... Mutta en ole koskaan ollutkaan ns. uraihminen, minulle on kyllä tärkeää tehdä töitä, joista pidän, mutta en tunne suurta tarvetta edetä ja yletä urallani pitkälle.

Ilman muuta hoitovapaat kapeuttavat urakehitystä. Mikä olisi mielestäsi tähän hyvä vaihtoehto? Että hoitovapaat poistettaisiin kokonaan? Vai mikä? Miten saada naiset aktiiviseen työelämään? Ja mitä ellei halua? Ja on onnellinen oloonsa kotona? Eikö sekin ole sallittua?



Itse mietin, miten tätä voisi tasa-arvoistaa? Eihän niillä ole ongelmaa, jotka tykkäävät olla kotona pienellä rahalla, mutta ne, jotka haluaisivat olla kotona ja silti kehittyä urallaan - miten se tehtäisiin helpommaksi?



Tässä vasta pähkinä.

kunhan rahat riittää... uraputket toisarvosia. ehdin ne vielä luomaan kunha

eka opiskelen ja noin. ei haittaa pätkääkään lapsen kanssa olo muutaman vuoden. ap:llä on arvot perseellään. senkun viet muksus hoitoon ja luot uraa. sillonhan sun uraputkes ei kärsi. mitä muiden uraputkista huolta kannat? kyllä se työnantaja uskoo ettet ölisää muksuja aio kun teet kovasti hommia ja överiä ja pyydät lisää vastuuta jne..

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat