Seuraa 

Meillä on kolmekuinen vauva, jota emme juuri koskaan saa nukkumaan illalla ilman hysteeristä itkua. Vauva on selvästi väsynyt, mutta ei vaan ilmeisesti osaa rauhoittua ja niinpä lähes jokainen ilta päättyy vauvan itkiessä aivan pää punaisena väsymystään.



Iltarutiinit aloitetaan siinä seitsämän maissa, jota ennen vauva usein ottaa vielä pienet nokoset. Laitamme huoneen hämäräksi, puhelemme hiljaisella äänellä, laitetaan pyjama päälle jne. Tästä sitten sänkyyn, tutti suuhun ja peitto päälle ja toinen vanhemmista vielä viereen makaamaan. Yleensä kuitenkin jo pyjamaa päälle laitettaessa poika alkaa yhtäkkiä huutaa täyttä kurkkua eikä meinaa millään rauhoittua: pidämme sylissä eri asennoissa ja hyssyttelemme ja heijaamme, puhumme rauhallisella äänellä. Kapalointi auttaa joskus, mutta yleensä huuto jatkuu n. 10-15 minuuttia ja lopulta poika nukahtaa kun heijaamme häntä voimakkaasti hänen maatessaan vaunujen kantokopassa. Välillä nukahtaa tissille, mutta yleensä ei suostu imemään tissiä vaikka sitä tarjotaan. Tuttikaan ei oikein tahdo pysyä suussa joten siitäkään ei ole rauhoittajaksi kuin joskus.



Mitähän teemme väärin? Ajattelimme että pojan täytyy varmaan päästä jo aikaisemmin nukkumaan, mutta kun viimeiset ' päiväunet' nukutaan yleensä siten että herätään seitsämän maissa niin ei hän heti perään yöunille nukahda. Päivisinkin nukahtaminen tuntuu olevan työn ja tuskan takana, aina itkeskellään (ei sentään niin hysteerisesti kun illalla) ennen nukkumaan menoa vaikka on juuri syöty ja kaiken pitäisi olla hyvin. Tuntuukin että päivät ovat yhtä vauvan nukuttamista. Yksinkin olen koettanut jättää hänet rauhoittumaan, mutta alkaa yleensä heti itkeä.



Onko kellään kokemusta vastaavasta? Olisin todella kiitollinen neuvoista.

Kommentit (13)

Meillä on samanikäinen poika, ja levottomuutta on meilläkin nukahtaessa. Täällä touhuaa vielä reilu 1,5vuotias esikoispoika, jonka touhuja pienempi seurailisi kokoajan eikä malta nukahtaa kun kuuluu pientäkin ääntä - ja koitapa saada 1,5vuotias ymmärtämään että " ollaankos vähän hiljempaa kun vauva koittaa nukahtaa" .



Ennen vauva nukahti helposti rinnalle, mutta nyt ei malta enää.. Rintaraivarit on välillä ihan kammottavia ja " kellon mukaan" nälän ja väsyn pitäisi olla suuret, mutta mikään ei silti kelpaa. Olenkin viimeaikoina pelannut esikoisen kanssa palloa tms.ja kantanut vauvan uneen siinä samalla.. heti kun on nukahtanut, olen laittanut vaunuihin ja sinne on yleensä jäänyt nukkumaan. Tämä on nyt helpointa kaikille, vaikka myöhemmin tietty kaduttaa että opetan vauvan nukahtamaan syliin, mutta näin saan esikoisenkin pysymään tyytväisenä.



En usko että teette mitään väärin, taitaa kuulua ikään. Ja ei näitäkään itkuja sitten myöhemmin muista, kunhan aika ehtii kultaamaan :)



Tsemppiä teille!



Helmi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

En tiedä on tästä tiedosta mitään hyötyä mutta meillä näin:Poikamme meni parinkuukauden ikäisenä yhdeksän jälkeen nukkumaan, sitten kahdeksalta ja viimein 3 kk vanhana seitsämältä. Rytmimuutos oli meilläkin huutamista, kun ei oikein tiennyt milloin laittaa nukkumaan. Nyt meillä mennää iltamaidolla puoliseitsämältä yöunille ja jäädään kuuntelemaan musiikkia ja hakemaan unta , äiti tai isä käy välillä laittamassa tutinsuuhun, unikavereita kainaloon ja silittämässä päätä. Yleensä nukahtaa itsekseen seitsemän maissa tai annan vielä rintamaitoa ja nukahtaa siihen. Seuraavat herätykset 23, 3, ja 6. Meilläkin mennään vauvan rytmiä tutkaillen ja välillä uni ei tulekkaan juuri seitsämältä vaan puoli kahdeksalta....yleensä jos vauva saa raivarit ja ei ole nälkäinen, otan vielä toviksi seuraamme ja sitten mennään nukkumaan taas....

että jos imetät,onko ruokavaliossasi jotain joka käy vauvan masuun ja aiheuttaa itkuisuutta? Jos syön itse sipulia, on seuraavan päivän rytmit hukassa ja varsinkin väsyneenä vauva itkeskelee ja pieree paljon..

että meiltä loppui myös tutin syönti lähes kokonaan ennen 3kk:tta. Samaten meillä poitsu tarvii pienet unet illalla (noin 0.5h) 19-21 välillä ja riippumatta näistä unista (tai niiden puutteesta, jos yritetty valvottaa), on väsynyt klo 21. Tahdon vain sanoa, että et tee mitään väärin, vaikka annat nukkua pienet unet illalla, meillä ainakin pakkovalvotus johtaa vain tuntien huutoon ja vielä huonompiin yöuniin...

Meillä loppuivat päiväunet noin 3kk täytettyä. Siis ennen nukkui parit pitkät päiväunet (2-3h) ja ainakin parit lyhyet (0.5-1.5h), nyt nukutaan muutamia puolen tunnin unia ja loppuaika vänistään. Eli tuntuu, että koko aika menee nukuttamiseen. Myös illoista on tullut yhtä taistelua. Selvästi on väsynyt (siis kirjaimellisesti silmät eivät pysy auki), mutta ei suostu menemään nukkumaan ja yöllä herää 20 kertaa... On aina ollut huonouninen (vatsavaivat), mutta ajattelisin, että tämä merkittävä muutos voisi johtua rytminvaihdoksesta, siitä että on niin paljon katseltavaa (näkö kehittynyt ja ymmärtää että ympärillä ihmisiä) ja/tai eroahdistuksesta (ei halua olla yksin). Koko yön haluaisi syödä tai siis roikkua tississä, ennen söi 10 min kerrallaan ja isä ei kelpaa viereen enää. Tämän on pakko olla väliaikaista.... En usko, että teet mitään väärin, jokainen vauva on vain erilainen, toiset nukkuvat kiltisti, toiset eivät. Lasketaan vaan päiviä milloin tämä menee ohi ;)


Itselläni ei ole vielä lapsia, ensimmäien on vasta haaveissa, mutta ajattelin nyt antaa ehdotukseni kun kerta näille sivuille eksyin. Oletteko kokeilleet nukuttaa vauvaa mahallaan? Ainakin ystäväni vauvan iltakiukut loppuivat siihen, että vauva laitettiin nukkumaan vatsalleen. Myös yöt ovat sujuneet heillä tämän jälkeen rauhallisina. Jos vauvalla on ilmaa vatsassa niin myös sylissä pitäminen vatsallaan, esim. käsivarren päällä helpottaa vauvan oloa. Kannattaa varmasti ainakin kokeilla, jos ette sitten ole jo kokeilleet. :)

meidänkin poika harrasti noita itku-raivareita aikoinaan. Me päästiin niistä eroon sillä että pidettiin tiukasti kiinni tutuista rutiineista ja tavoista. Eli kun iltapesut ja ruuat oli hoidettu, niin pikkunen sylittely hetki ja omaan sänkyyn, tutti suuhun jos halus ja sinne jäi. Siellä se sit aluksi sai niitä raivareita mutta me sitkeesti käytiin laittaan tuttia suuhun ja silittään päätä. EI nostettu syliin...ei koskaan vaikka kuinka teki mieli. Ei mennyt kauaakaan kun se oppi nukahtaan nätisti. Ja nykyään meillä on maailman helpoin poika. Menee sänkyyn, jokeltelee siellä aikansa ja nukahtaa. aamula herää, jokeltelee niin kauan et me herättään (viihtyy sängyssä vaikka tunnin itsekseen). eli on oppinut että sängyssä ollaan ja pysytään niin kauan kunnes on aamu ja äiti ja isi herää :)

Oletko kokeillut olla ¿nukuttamatta¿ vauvaa?

Minulla on itselläni saman ikäinen vauva ja nykyisin nukkumaanmeno ei tuota minkäänlaista itkua. Alkuun yritin ¿nukuttaa¿ häntä ja aikamoisia raivareita sai kuunnella. Nyt pyrin pitämään rutiinit samoina, mutta hyvin vauvantahtisesti. Meillä mennään yöunille viimeistään vasta klo 23. Totta kai vauva nukkuu iltaunet jossakin 18-21 välillä noin 2 tuntia, mutta yöunille käydään vasta myöhemmin. Ja sitten nukutaankin melkein aamu kymmeneen vain parilla hiljaisella syötöllä.



Oman vauvani kohdalla siis toimi se, että annan vauvan ¿leikkiä¿ ja seurustella kanssamme niin kauan kuin jaksaa. Myös ennen nukkumaanmenoa pyrimme sylittelemään vauvaa mahdollisimman paljon. Eli ennen pitkiä yöunia erossa vanhemmista tankataan läheisyyttä. Myös imetykset ovat illansuussa hiukan tiehämpivälisiä.

Kun väsymys sitten on tulossa, muuttuu vauvan ¿juttelu¿ sellaiseksi hiukan kärsimättömäksi jopa karjahteluksi :), eikä mikään enää jaksa kiinnostaa ja siitä tiedän, että nyt on sopiva aika iltapesuille ja muille toimille. Samalla vauvan liikkeet hidastuvat ja katse ei enää niin terhakkaana tarkkaile ympäristöä.

Jos on kylpypäivä kylvetetään vauva ja pidetään sen jälkeen valot himmeämmällä ja jutellaan vähän hiljaisemmalla äänellä, mutta silti vauva saa olla kanssamme kunnes on

Lainaus:

itse

väsynyt, vaikka sitten yökkäri päällä. Päivisin on ihan sama juttu.

Kun vauva on selkeästi väsynyt, on tutin aika ja siirrän hänet joko omaan sänkyynsä tai meidän sängyllemme. Puhelen hiljaisella äänellä jne. Meillä ei alun perinkään tullut yhtään mitään siitä, että [b]minä[/b] päätin milloin vauva menee nukkumaan. Nyt hän on löytänyt oman rytminsä ja olen erityisesti opetellut lukemaan sitä hetkeä kun väsymys koittaa. Ja kertaakaan ei ole vielä ollut valveilla klo 23 jälkeen. Ja tyytyväisenä käy aina nukkumaan.



Tämä on tietenkin hyvin yksilöllistä, vauvat ja vanhemmat ovat kovin erilaisia ja voi olla, että tämä ei toimisi teillä lainkaan.

Mutta oletko koettanut antaa vauvan olla edellisten päiväunien jälkeen ihan omassa rauhassaan ja tahdissaan?

Eli kun herää edellisiltä unilta leikitte, jutustelette ja tutkailette maailmaa kuten päivälläkin. Ja vauvan nukkumaanmenoaika on vasta sitten kun [b]häntä[/b] nukuttaa. Kuulostaa nimittäin hurjalta, että vauva on juuri herännyt ja sitten hänet taas ollaan lykkäämässä nukkumaan¿ Meillä ainakin saattaa vauva olla kerralla kolme-neljäkin tuntia hereillä. Iltaunien jälkeen yleensä vain tunnin tai kaksi.

Kolmekuinen on kuitenkin vielä hurjan pieni, eikä hänellä varsinaisesti ole mitään tarkkaa rytmiä. Parin päivän vauvantahtisuuden tutkailun jälkeen kuitenkin saattaa löytyä yllättäenkin ihan vauvalle ominainen rytmi.



Tällainen kokemus meillä. Toivottavasti löydätte avun tuohon kurjaan itkuiluun.

Tule kertomaan kuinka kävi.



Jaksamista teille ja rauhallisia unia pikkuisellenne



Aapeli ja ¿Papu¿ 3kk

Kyse ei ole siitä, että me olisimme päättäneet milloin haluamme vauvamme menevän nukkumaan. Aikaisemmin hän menikin yöunille vasta klo 22, mutta nykyään vauva on ihan selkeästi väsynyt jo siinä kahdeksan aikaan, vaikka olisikin nukkunut päiväunet tunti sitten. Päivälläkään hän ei pysy hereillä kauempaa kun kaksi, joskus ehkä kolme tuntia kerralla. Usein päiväunia nukutaan tunninkin välein (kestävät puolesta tunnista tuntiin).



Emme siis mitenkään yritä pakottaa vauvaamme nukkumaan tiettyyn kellonaikaan, vaan esim meidän istuessamme sohvalla illalla vauvan kanssa seurustellen, vauva alkaa olla kärttyinen, itkeskellä vähän tai päästellä muuten tyytymättömiä äännähdyksiä. Silmät ovat väsyneen näköiset, vauva haukottelee ym. Koska olemme huomanneet vauvan väsähtävän lähes aina n. klo 20, olemme alkaneet tehdä iltarutiinit hyvissä ajoin ennen sitä jotta itkemiseltä vältyttäisiin ja vauva pääsisi siinä kahdeksan maissa nukkumaan. Eilen iltarutiinit aloitettiin ' vasta' klo 20, mutta sama kaava toistui eli itki lähes hysteerisesti ennen nukahtamista.



Kyllä, olemme koittaneet olla ' nukuttamatta' vauvaa myös siten, että hänet on jätetty yksin hämärään huoneeseen nukahtamaan. Muutaman kerran on toiminut mutta ei yleensä.



Meillä poika 4,5kk ja nukahtaminen on melkoista tappelua... ollut siitä asti kun poitsu oli 3kk. Välillä tosiaan tuntuu, ettei mitään muuta päivän aikana tee kun nukuttaa. Nukuttamatta olemista ollaan kokeiltu, toimi ennen, ei enää. Tuntuu että poika ei vaan malta nukahtaa. Silmät vetää hedelmäpeliä, mutta silti poika ei anna unen tulla. Kiemurtelee sylissä kun mikäkin ankerias, mutta auta armias jos lasket sänkyyn tai pysäytät liikkeen.

Mutta nukuttamaan ei siis poikaa saanut vaan nukahti sitten liinaan tai reppuun ja siitä siirrettiin sänkyynsä. Iltarutiinit toisin piti tehdä jo siinä 19.30 ja sitten vain kantoon. Samalla tuli laitettua muut lapset nukkumaan ja pieni keikkui siinä mukana.



Nyt kun ikää kohta 5kk, voi hänet laittaa itsekseen omaan sänkyynsä rauhoittumaan rätin ja tutin kanssa. Useimmiten jää sinne ilman huutoja. Paitsi että kun on nukkunut n. tunnin verran niin alkaa aivan tajuton rääkyminen, röyhtö tai mikä lie kiusaa. Että ongelmasta toiseen :-)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat