Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Kokemusta aikasemmin on noutajista ja cockerista.



Perheesseemme kuuluu äiti, isä ja 4 lasta joista nuorin 2v. Isommat kovasti koirasta haaveilevat ja uskoakseni olisivat innokkaasti mukana koiran hoidossa. Asumme ok-talossa ja pihaan on mahdollista tehdä koiralle aitausta jossa voisi aikaa viettää päivisin etenkin kesäaikana. Pääasiassa hakusessa on seura/perhe koira mutta pitkille lenkeille pitäsi haukun jaksaa lähteä talvellakin. Koiran turkin pitäisi olla helppohoitonen, ei trimmausta vaativa. Mielellään rotu joka ei ole niittänyt mainetta mainiona haukkuja.



Löytyikö ehdotuksia tällaisesta lapsiperheeseen sopivasta rodusta?

Sivut

Kommentit (29)

Se on ollut yksi minua erityisesti kiinnostavista roduista. Muutamia pentuja olemme käyneet katsomassakin mutta jättäneet asian vielä pohdintaan. Aika kalliita ovat nuo pienemmät rodut kun hinnat ovat alk. 1000e. Isompia rotuja kuten esim noutajia saa rekisteröityinäkin alk. 600e ja eipä juurikaan yli 800e pyydä kukaan.

Staffit ovat kyllä minulle mieleen mutta mies ei ole siihen rotuun lämmennyt. Tuttavallani oli (ja osa vieläkin on) 3 staffia jotka kuvittelivat olevansa pieniä sylikoiria ja tunkivat kaikki kolme aina yhtäaikaa syliin....



Pystykorvien ym vastaavien rotujen omistajat! Millaisia teidän haukut ovat? Monesti sanotaan että pystykorvat ovat kovia räksyttämään?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syö ja kuolaa älyttömästi, louskuttaa niin että koko kortteli raikuu, kärsii helteellä paskusta turkistaan ja isosta koostaan, vaikeaa ulkoiluttaa. Aivan hullua suositella berniä kellekään!!!

Miksi olet sivuuttanut tutun ja turvallisen cockerin tai noutajat? Nämähän ovat mainioita seurakoiria, helppohoitoisia turkiltaan ja reippaita ulkoilijoita? Labbis ja kultsu on helppo kouluttaa ja viihtyvät toisinaan aitauksessakin (eivät tietenkään kauan!). Enemmän pihalla viihtyvä koira on lapinkoira tai samojedi, joiden turkki on paksu, mutta vaatii siksi vähän enemmän hoitoakin. Bokseri ja Dalmatialainen taas ovat hyvin helppohoitoisia turkiltaan, mutta vaativat luonnollisesti kunnon peruskoulutuksen ja paljon liikuntaa.

Turkki on pitkä ja paksu, joten tarkenee talvellakin olla pihalla. Silti turkki ei vaadi mitään ihme hoitoja, säännöllinen harjaus silloin tällöin riittää. Karvanlähtö 1-2 krt vuodessa, jolloin lähtee villamaisia tupsuja, muuten karvaa ei juuri lähde (esim. monella lyhytkarvaisella rodulla niitä lyhyitä karvoja lähtee koko ajan).



Haukkuu kyllä vieraat ilmoitusluontoisesti, mutta ei räksytä loputtomiin. Kiltti ja ystävällinen luonne, keskikokoinen ja liikunnallinen. Aivan ihana koira siis!

Se on tarpeeksi iso, jos pienimmällä onkin vielä vähän rajut otteet, ihanan kärsivällinen, suht terve ja helppohoitoinen. Pitää lenkkeilystä ja viihtyy ulkona.

Meillä tämä on toinen käppänä. Nyt 6-vuotias uros, esikoisen tullessa se oli 1,5-vuotias, kuopuksen tullessa 4 ja otti lapset tosi hyvin vastaan. Ei ollut mitään ongelmia, eikä koskaan ole tarvinnut pelätä, että koiraan ei voisi luottaa. Osaa pitää lapsille sellaisen tiukan jöön äärimmäisen lempeästi.



Jaksaa vaikka miten pitkiä lenkkejä, mutta jos esimerkiksi sairastetaan pärjää ihan lyhyilläkin.



On helppo kuljettaa mukanakin, mahdutaan autoon. Saa helposti hoitopaikan vaivattomuutensa takia.



Tykkää vilinästä ympärillä ja sopeutuu monenlaiseen elämään ja joustaa rutiineistaan.



Ja tosiaan muutkin lapset tykkäävät, koska on lelukoiran näköinen, eikä pelota kuten iso koira usein. Kuitenkin tarpeeksi rotevarunkoinen, ettei tarvitse varjella koko ajan.



Perusterveitä ja turkki on helppohoitoinen, koska se vain trimmataan pari kertaa vuodessa (meillä käy trimmaaja kotona).



On valpas, aina iloinen ja perheelleen lojaali. Helppo kouluttaa, pärjää muiden koirien kanssa. Iso koira pienessä paketissa.









Parempaa koiraa ei kyllä lapsiperheelle voi suositella, niin helläö ja pitkämielinen tuo koira oli lapsia kohtaan. Tajusi varmaan, etteivät nuo ole vielä täysipäisiä ihmisiä :)).

Suosittelen pitämään mielessä myös sekarotuiset koirat! Kuulemma terveempiä kuin puhdasrotuiset, ja hintakaan ei päätä huimaa. Meille on ainakin löytynyt sekarotuinen napakymppi: sopivan kokoinen (keskikokoinen, jaksaa lenkkeillä mutta mahtuu hyvin syliin ja autoon)lyhytkarvainen, hyväluontoinen, eikä lääkärissä ole tarvinut käydä muuta kuin rokotuksillla, vaikka on jo 11v.

jonkin verran haukkuu, mutta haukku ei jää " päälle" , lähinnä ilmoittaa aina kun joku tulee.



Muuten on kyllä mahdottoman eläväinen ja lapsiystävällinen rotu, jaksaa vaikka miten pitkiä lenkkejä väsymättä. Ainut teille ehkä, että rotu on pienikokoinen, muistuttaa paljon Japanin pystykorvaa, mutta on vähän " kettumaisemman" näköinen ja pienempi.

Meillä on ja on upea lapsiperheen koira! Jaksaa pitkiä lenkkejä, muttei vaadi niitä, jos ei ehdi. Rakastaa lapsia, osaa silti pitää puolensa, ei ole ikinä aggressiivinen. Muut lapset eivät pelkää sitä, koska on niin pieni ja lutuinen. Turkki helppohoitoinen ja sopii jopa allergiaperheelle.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat