Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Hei,



Vauvani syntymän jälkeen toivoin voivani imettää sen suositellun 12 kk. Maitoa tulikin aluksi kiitettävästi, niin hyvin että vauvani on koko ajan kasvanut +2,5 käyrällä. 4kk neuvolassa pituutta oli 70cm (syntyi 51cm, 3500g)



Kiinteät aloitimme kuitenkin jo viikkoa ennen tuota 4kk tarkistusta ja tähän asti hän oli ollut täysimetyksellä. Meinasin uupua kun vauva halusi syödä niin tiuhaan. Kiinteistä saimme helpotuksen tähän jatkuvaan tissittelyyn, mutta nyt vauva hylkii voimakkaasti rintaa. Hän itkee ja kiemurtelee jos tarjoan tissiä :( Nyt olen parina päivänä antanut korviketta, kun imetys ei ole onnistunut laisinkaan. Yöllä vauva on sitten huolinut maitohuikat rinnastakin, kuten myös päiväunien jälkeen. Mutta maidon tulo on alkanut jo hiipumaan.



Kirjoitan nyt tänne lähinnä purkaakseni pettymystäni ja syyllisyydentuneitani sekä saadakseni vertaistukea muilta äideiltä. Omasta lähipiiristäni tukea ei tunnu löytyvän. Vauvani on kuulemma vielä niin pieni, että ehdottomasti tarvitsisi äidin maitoa... Minä vaan en enää jaksaisi tuputtaa tissiä, kun korvike näyttää maistuvan niin hyvin. Pelottaa vähän neuvolantätienkin kommentit jos korvikkeelle siirrymme kokonaan.



Kommentit (13)

Minulle kyllä alkaa pikkuhiljaa riittää koko imetyskeskustelu. Ihan turhaan podet syyllisyyttä imettäessäsi " vain" muutaman kuukauden. Ihmettelen ihmisten " lähipiirejä" , jotka syyllistävät äitiä, joka parhaansa tekee. Itselläni on kolmas lapsi nyt kuukauden ikäinen ja alusta asti on osittaisimetyksellä menty. Haluaisin kyllä imettää vaikka 6kk täysimetyksellä, mutta kertaakaan ei ole vielä onnistunut. Kaikki lapset ovat olleet terveitä ja onnellisia, vaikka olen imettänyt " vain" n. kolme kk.

Täytyy sanoa, että itseänikin harmittaa omat " lähipiirit" , jotka ihmettelevät huonoa äitiyttäni, kun olen niin " laiska" imettäjä. On se kumma miten tästä imetyksestä on tehty hyvän äitiyden mittari! Onneksi todellisuudessa näillä asioilla ei ole mitään yhteistä!

Tsemppiä sinulle ja ei muuta kuin onnellisia tuttipullo-hetkiä vauvan kanssa!

Ajattele mielummin tosiaan niin, että sait edes sen 4,5kk imettää!! Meillä poika lakkasi huolimasta tissiä 3kk:n iässä. Kova paikka oli alkuun kun olin kanssa haaveillut pitkästä imetyksestä, mutta kyllä totesin äkkiä, että mitä sitä suotta murehtimaan. Pääasia että lapsi saa ruokaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

4,5 kk on jo pitkä aika, hyvin olet pärjännyt!!! kyllä se vaatii oman surutyönsä kun imetys loppuu (mitä en itse alkuun uskonut...) meillä poika vasta 2,5kk ja sitkeästi taistelen että edes sen 3kk tissiteltäisiin.. kyllä on itkuksi mennyt molemmilla, sekä äitillä että lapsella joskus iltaisin kun tuntuu ettei sitä maitoa tuu tarpeeksi.. :( tosin nannit kaapissa jo, en mä lasta nälässä huudata..toistaseksi ei vielä oo tarvittu.

tsemppiä sinulle!



terveisin mama ja pikku-ukko

Moikka,

Voin melkein vannoa tietäväni tasan miltä Sinusta tuntuu nyt. Olisin itse nimittäin voinut kirjoitta kirjoituksesi. Tsemppiä kovasti, ja voin luvata, että kyllä se siitä helpottaa!



Meidän poika päätti nimittäin ihan tasan samassa iässä, että nyt ei enää rintaa huoli. Imettäminen meni tosiaan siihen, että päätä pyöriteltiin, itkettiin, ja loppujen lopuksi syljettiin maidot äidin päälle kun yritin imettää. Ensin jäi pois päiväimetykset, sitten iltaimetys (öisin ei oltu enää aikoihin herättykkään) ja viiden kuukauden iässä aamuimetys. Aluksi koin minäkin asiasta tosi huonoa omaatuntoa (vaikkei asialle oikein mitään itse voikkaan!) ja mietin samoin kuin Sinäkin, että mitä neuvolassa asiasta mahdetaan tuumata. No; koska imetyksen lopettaminen oli vauvan päätös, niin pikkuhiljaa huonosta omastatunnosta pääsi yli, minkäs teet niille imetyssuosituksille, jos vauva ei rintaa huoli! Huomasin, että oli itseasiassa aika kiva liikkua kaupungilla yms olla " liikenteessä" kun vaikka täpötäydessä bussissa saattoi antaa vauvalle maitopullon eikä tarvinnut ruveta miettimään, että missä voisi imettää. Neuvolassakin asiaan suhtauduttiin tooooosi hyvin; meidän " neuvolantäti" vain kuittasi minun pienen pahan mieleni sillä, että 4,5 kk:n täysimetyskin on todella hieno juttu, on monta jotka eivät moiseen pysty, vaikka kuinka haluaisivat.



Nyt on poika kohta kymmenen kuukautinen iloinen pikkuvesseli, joka kasvaa hyvin, eikä yhtään flunssaa, mahatautia yms olla vielä tähän päivään mennessä sairastettu, vaikka imetystä ei olla enää viimeiseen viiteen kuukauteen " harrastettu" ollenkaan.



Hirmuisesti jaksamista, tsemppiä ja aurinkoisia päiviä pikkuisesi kanssa :)



: annam

Hyvän alun on pienokainen saanut, kun olet voinut imettää jo 4.5kk, monella loppuu paljon aiemmin tai maitoa ei tule ollenkaan. Ihan terveitä ihmisiä on korvikkeella kasvanut, älä syyllistä itseäsi, vaan nauti vauvastasi! Läheisyyttä voi antaa niin monella muullakin tapaa, kuin imettämällä. Ei imettäminen ole millää tapaa äitiyden mitta, vaikka jotkut imetysfasistit niin antavatkin ymmärtää...

Poikani oli osittaisimetyksellä 5 kk ikään saakka. Jälkeenpäin ajateltuna sai kyllä 80% äidinmaitoa ja loput korviketta päivässä. Todellisen maidon kulutuksen huomasi vasta siirryttäessä kokonaan korvikkeelle. Sitä maidon kaupasta kantamista!



No, meillä siis tuo korvikkeelle siirtyminen ei ehkä ollut niin kova pala, koska tosiaan oli alusta saakka ollut " vain" osittain imetetty. Meillä meni juuri niinkuin teillä eli tuossa 4 kk paremmalla puolella alkoi imetys olla aikamoista taidetta. Parhaiten onnistui väsyneenä tai unenpöpperöisenä. Virkeänä ei sitten millään. Lopulta onnistui enää yöimetys, kunnes irtisanoutui tuostakin itse! Siihen loppui imetys.



Imetys loppui viikon lomamatkan aikana, koska en mitenkään voinut kulkea tissi pihalla koko päivää ja koettaa joka välissä, josko herralle maistuisi...



Mua harmitti ehkä pari viikkoa ja kirosin kaupassa korviketta kantaessa, että josko sittenkin olisi pitänyt vain yrittää kovemmin. Sitten asia unohtui ja eipä siitä sen enempää. Joskus ajettelen, että olisipa tosi outo ajatus vielä imettää meidän isoa poikaa (ikää 11 kk).

Meillä imetys lopetettiin 4.5kk ikäisenä, koska vaimo palasi takaisin töihin, kun kuopus oli 4kk. Aluksi jatkoi vielä ruokatunnilla imetystä, mutta parin viikon kuluttua sekin jätettiin pois. En voi väitää, että hän olisi huono äiti, kun ei ole lastaan kotona hoitamassa ja tissiä/pulloa antamassa. Itse jäin kotiin ja nyt alkaa vapaat olla loppu, itseasiassa huomenna on isyysloman viimeinen päivä. Lapsi on erittäin tyytyväinen vaikkei iskä aina niin tyytyväinen ole ollutkaan, kun pitää säätää kahden kouluaisen ja yhden vaippapöksyn tekemiset. Ei se lapsi rikki mene ja traumoja saa vaikkei äidin mussukka olekkaan, kunhan löytyy joku jolta saa hoivaa ja syliä tarvitessaan. Eroahdistusta ei olla juurikaan havaittu.











ihanaa lukea kerrankin tekstejä joissa ei syyllistetä ketään eikä vertailla. Meillä naisilla kun tuntuu puuttuvan nykyään se taito ymmärtää että kaikki vauvat on erilaisia ja kaikki äidit on erilaisia ja kaikkien ei tarvitsekkaan olla samanlaisia.



On minusta viisaan äidin ele kun osaa lukea lastaan ja tietää mitä tämä haluaa. Olisi lähinnä outoa jos vain väkisin huudattaisit lasta nälässä kun tissistä ei tule maitoa. Se olisi erittäin kaukana hyvästä äitiydestä. Hyvä äiti toimii jokaisen lapsen kohdalla niin kuin tämän tietyn lapsen tarpeisiin on parasta toimia. Ihan turhaa kuuntelet ketään muita noissa imetys asioissa..SINÄ tunnet SINUN vauvasi parhaiten.



Minä imetin 3kk asti ja sit poika joi mielummin pullosta korviketta. Imettämisen lopettaminen ei ollut minulle vaikeaa koska en kuuntele toisten höpöttämisiä vaan ajattelen omalla järjellä. Jos lapsi tykkää enemmän korvikkeesta ja pullosta, niin sitä saakoon. 3kk on jo hyvä aika minun suvussani jossa maitoa on naisilla tullut tosi huonosti tai ei ollenkaan.





Pystyit täysimettämään noinkin pitkään! Mulla ei koskaan tullut maitoa kunnolla ja vauva sai lähes alusta asti korvikemaitoa. Osittaisimetin 5,5 kk, jonka jälkeen tyttö päätti että nyt riittää -eikä enää huolinut tissiä. Enkä ikinä kuullut neuvolasta moitteen sanaa, päinvastoin, lapsi on tyytyväinen ja voi hyvin. Se on tärkeintä.



Mitä sinä niistä lähipiirin motkotuksista välittämään. Jatkathan vielä osittaisimetyksellä. Eikä korvikemaidolla kasva yhtään sen huonompia lapsia.



KL.



Tuskinpa neuvolassa sanovat yhtään mitään -tärkeintä on, että lapsi saa ruokaa ja kasvaa, toissijaista on sitten se, mistä se maitohuikka otetaan. Imetyksen lopettaminenhan on aina kovin paikka äidille, lapsi siitä tuskin niin piittaa -eikä ainakaan muista, että " jaa meidän äiti ei imettänyt minua kuin muistaakseni 3kk"



Itselleni imetys loppui toisella päätöksellä. Ekan kerran mietin hieman vajaa 4kk iässä, että jokohan lopettasi. Silloin se tuntui kuitenkin vielä liian vaikealta, en halunnut luopua niistä läheisyyshetkistä. Kiinteät aloitimme 4kk iässä -imetin sitten aamulla, joskus yöllä ja ehkä kerran-pari päivällä. No, tuolla tahdilla ei maitotehdas kauaa puksuta, joten 5kk iässä imetys sitten päättyi. Omalla päätökselläni, eikä ollut sitten yhtään vaikeaa.



Päinvastoin. Tuntui juuri siltä kuin joku tuossa sanoikin, että " nyt voi syöttää missä vaan kun maitopullon voi kaivaa esiin paljon huolettomammin" , lisäksi meilläkin ne viimeiset viikot oli sellaista taiteilua ja tissi kelpasi max 5min, että itselle tuli lähinnä paha mieli kun tissi ei kelvannut. Siitäkin tunteesta pääsi sitten imetyksen loputtua. Jos imetys olisi sujunut vanhaan hyvään malliin, niin olisin varmaan osittaisimettänyt pidempäänkin, mutta kun se alkoi olla sellaista takkuamista, niin päätin, että ei kiusata kumpaakaan -ei äitiä eikä poikaa.



Hienosti ollaan selvitty, terve ja reipas melkein 7kk natiainen hyörii lattialla.

Muista että juuri sinä olet paras äiti lapsellesi, annoit sitten korviketta tai rintaa. Ja kun on tyytyväinen äiti niin on tyytyväinen lapsikin. Itselläni on samaa ikäluokkaa oleva poikavauva ja tiheän imun kautena olin pyörtyä tiuhaan tissutteluun. Poika syöpötteli jopa tunnin välein läpi yön ja päivä päälle. Olin ihan itku kurkussa kun luulin maidon loppuvan ja että joudun korviketta antaa. Sitkeästi kuitenkin jatkoin muutamista alun rintaraivareista huolimatta. ( raivarin aikana lypsin pulloon jolloin sai rintamaitoa ja tahtomaansa vauhtiin ). Raivarithan tarkoittaa lähinnä/useimmiten että lapsi ei saa maitoa niin nopeasti kuin olisi mieli. Ja alkaa sitten raivoamaan. Meillä alettiin raivoamaan myös maitosuihkulle, eli maitoa tuli liian nopeasti. Toivottavasti tästä olisi sinulle jotain apua.. Aurinkoa syksyysi:)

Hei,

vaikka et kirjoituksessasi pyytänytkään neuvoja, vaan purit pettymystäsi, niin silti en malta olla sanomatta:

Että jos vauvalle maistuu maito rinnasta unenpöpperössä paremmin, niin mikset siirtäisi imetyskertoja siihen, kun lapsi herää uniltaan. Itse olen alusta asti yrittänyt pitää tätä järjestystä syönti-hereilläoloaikaa-uni ja se sykli on ollut n. 2-3 tuntia nyt 2,5 kk pojan kanssa.

Eli kun lapsi alkaa heräilemään, tule siihen valmiiksi odottamaan ja imetä sitten.

Tämä oli vain ehdotus, sillä olihan omana toiveenasikin, että imetys jatkuisi pitempään. Ehkä se tällä tavoin voisi vielä vähän aikaa jatkuakin?

Hyvillä mielin olen pullomaitoa nyt tarjonnut ja välillä imettänytkin jos vauvalle on maistunut.

Mukavaa ja stressitöntä syksyä,

t: ellailona

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat