Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

-Perheemme tuntuu jo kokonaiselta, ajatus lisäjäsenestä tuntuu toimivan kuvion rikkomiselta

-En ole koskaan ollut järin innostunut vauvoista ja ihan pienistä lapsista, ja vaikka aika on mennyt nopeasti, tuntuu etten jaksa aloittaa koko rumbaa alusta (mies vielä vähemmän). Lapsemme on vielä ollut helppo, terve (2x2 päivää nuhaa tähän mennessä), nukkunut yönsä hyvin ja iloinen pakkaus, ja silti oli jatkuvatsi tunne että kuluisipa vauva- ja taaperoaika nopeammin. Miten jaksaisimme jos tulisi sairas, koliikkia itkevä, koko ajan kantamista vaativa, kiukkuinen ja jatkuvasti itkevä lapsi? Kyllähän sen kestäisi kun pakko olisi, mutta millaista elämä olisi jos vanhemmat olisivat täysin riekaleina? Luulisi sen vaikuttavan lapsiinkin negatiivisesti.

-Kaikki eivät pidä sisaruksistaan, osa jopa inhoaa omiaan. Pitäisikö meidän väsätä lapsia niin kauan että kaikilla on ainakin yksi sisarus josta tykkää?

-Maailma kärsii liikakansoituksesta muutenkin, miksi tilannetta vielä enemmän pahentaisin?



En siis halua moittia, tuomita tms isoja perheitä, jos joku haluaa niin tehköön vaikka 20 lasta, se ei vie minulta mitään pois. Tämä ratkaisu kuitenkin sopii meille.

Kommentit (1)

Ei vaan mene noin meillä - ja meillä toinen lapsi on suorastaan liimannut perheemme yhteen, ja on koko perheen aurinkoisin jäsen. Olisi hirveää, jos häntä ei olisi olemassa.



Mutta kuten sanottu, kukin tekee niin kuin omalle perheelle parhaiten sopii, itsekkäistä syistä ne lapsetkin usein tehdään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat