Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

.

Sivut

Kommentit (37)

Ihan mielenkiinnolla kysyn, että voiko/pitääkö autistisen lapsen kuntouttamiseen jotenkin erikoistua? Koska täysin puhumattoman ja kommunikoimattoman autistisen lapsen kuntoutus on hiukan eri asia kuin lapsen jolla on kielenkehityksessä viivettä.

Itselläni on autistinen poika ja toinen lapsi jolla on monimuotoinen kehityshäiriö (puheen- ja kielenkehitys noin 2v. ikätasoaan jäljessä). Molemmat ovat saaneet puheterapiaa kaksi vuotta Kelan kustantamana. Lähinnä vain kiinnostaa, että voiko vastavalmistunut puheterapeutti alkaa kuntouttamaan autistista lasta, jos ei ole asiasta juurikaan tietoa tai kokemusta.....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lainaus:

Esim isä puhuu yhtä kieltä, äiti yhtä ja kouluympäristö kahta?





Hidastaako se lapsen puheen kehitystä?




Usein kuitenkin kaksi- tai monikieliset lapset saavat sitten vanhempana ikätoverinsa kiinni ja ovat jopa lahjakkaampia kielellisesti.



Missään nimessä kaksi- tai monikielisyydestä ei ole lapselle haittaa, jos lapsi on terve, ei esim. kehitysvammainen, jolloin jo yhden kielen oppiminen voi olla työlästä.



On tärkeää, että kumpikin vanhempi puhuu omaa kieltään johdonmukaisesti, paljon ja monipuolisesti, jolloin lapselle kehittyy hyvä sanasto ja kielioppi kumpaankin kieleen.



ap

Kyllähän tuo tietenkin mahdollista on, mutta aika harvinaista ja epätodennäköistä. Hyvin usein vanhemmat tulkitsevat lapsen ääntelyä puheeksi (mikä on muuten äärimmäisen tärkeää), vaikka lapsi vain jokeltelisi.



Jos lapselta kerran "lipsahtaa" kaksisanainen lause kovin pienenä, pitäisin juttua "vahinkona". Mutta jos noita tulee usein, pakkohan se on uskoa ;-)



Ei tuohon oikein voi vastausta tietää :-)



ap

Jos lapselta kerran "lipsahtaa" kaksisanainen lause kovin pienenä



kun minustakin tuo olisi kovin kummallista. Mutta monet vieraatkin esim. kaupassa ovat kyselleet, sanoiko lapsi niin tai niin, juuri samaa, joksi itsekin sitä "puhetta" luulin.

11kk tyttö yrittää oikeasti sanoa isänsä perässä "vähän vielä piimää"?



Isänsä sanoi noin, ja vauva heti perässä vähvii miimää.

Ja ei, tämä ei ole meidän esikoisemme, esikoinen alkoi puhua mitään ymmärrettävää vasta 1,5-vuotiaana, mutta 1v 8kk tulikin jo 8 sanan lauseita...

mun mielestä autistisen lapsen kuntoutukseen ei puheterapeuttina voi ihan virallisesti erikoistua. Kaikenlaisia kursseja ja perehdyttämisjaksoja tietenkin on, mutta mitään virallista ei mun tietääkseni ole. Tietenkin jos tekee gradunsa (ja lisurin ja väikkärin) autismista, on mielestäni aika pätevä.



Autismia kuitenkin sivutaan hyvin monilla kurssilla opiskelujen aikana. Lisäksi moni opiskelija pitää autismiterapiaa myös opiskelijaterapiana, jolloin ainakin jonkin verran saa kokemusta aiheesta.



Vastavalmistunut terapeutti voi siis alkaa kuntouttaa autistista lasta, sille ei ole mitään estettä. Itselleni se olisi kuitenkin niin iso juttu, että haluaisin kyllä jonkin aikaa etukäteen perehtyä aiheeseen vielä paremmin - ja niin uskon monen tuoreen puheterapeutin tekevän.



Meillä on muuten aika paljon harjoitteluja opiskeluiden aikana, joten varmasti jokainen pt on ainakin jonkin verran autismin kanssa ollut tekemisissä.



ap

Lainaus:

autististen lasten kuntoutamisesta (kommunikoinnin osalta)?




sillä olenhan vielä opiskelija. Tietoa on tullut yhden kurssin verran ja aihettahan toki sivutaan monella kurssilla. Lisäksi olen itse lukenut paljon aiheesti ihan kurssien ulkopuoleltakin.



ap

Lainaus:

voidaan harjoitella nostamalla kielen selkää ylös.



Mun mielestä näitä on todella vaikea neuvoa netissä. Lisäksi pienten lasten kohdalla harjoittelussa on tärkeää se, että harjoittelu tehdään leikin varjolla ja vain hetken ajan kerrallaan.



ap

neuvolatarkastuksen yhteydessä. Ei tule r ja v, s tulee sanassa sisällä mutta ei aina jos on ensimmäin kirjain esim. saada.

Voiko kielijänne olla liian lyhyt? Kuka sen mittaa ja millä? ja voinko itse"harjoituttaa" poikaani. oo yrittänyt "ärrän kierrän..."ja poika tyytyväisenä sanoo että "ällän kiellä" :) Minkälaisia harjotteita meille tulee?

On myös tyyppinä sellainen että ei kauheesti itse välitä (vielä) siitä kuinka sanat tulevat,pääasia että juttua tulee...

Lainaus:

Jos lapselta kerran "lipsahtaa" kaksisanainen lause kovin pienenä



kun minustakin tuo olisi kovin kummallista. Mutta monet vieraatkin esim. kaupassa ovat kyselleet, sanoiko lapsi niin tai niin, juuri samaa, joksi itsekin sitä "puhetta" luulin.




ap

Lainaus:

Mitä lapsella voi olla taustalla, jos 5v-esikouluiässä puuttuu myös muita kirjaimia kuin r ja s?




Eikä kaikkien äännevirheiden taustoja saada selville.



Ongelma voi olla kuulonerottelussa, motorisessa suorituksessa, ns. kielellisessä kypsymättömyydessä tai vaikkapa jokin elimellinen ongelma esim. kielijänne voi olla liian tiukka.



Jos äänteitä puuttuu todella paljon ja ne korvautuvat epäsystemaattisesti, puhutaan fonologisen prosessoinnin häiriöstä, joka on yksi dysfasian alatyyppi. Syynä voi olla myös verbaalinen dyspraksia.



ap

Lainaus:

voitko kertoa jonkun kirjan, josta saisi tarkempia ohjeita?




Holopainen, Leena

Logopedian perustiedot : artikulaation ja fonologian häiriöt



Mistä on pienten sanat tehty : lasten äänteellinen kehitys / Sari Kunnari & Tuula Savinainen-Mikkonen (toim.)



Speech correction : an introduction to speech pathology and audiology / Charles Van Riper, Lon Emerick



Sitten vois kokeilla tätä:



Humppati pumppaa, suu jumppaa : suun motoristen harjoitusten aineistokokoelma / Iris Adams, Veronika Struck, Monika Tillmanns-Karus ; saksan kielestä suomentanut Tuulikki Poser-Hirvi



ap

Lainaus:

mikä avuksi?




Voi olla, että ongelma on puhtaasti motorinen, jolloin harjoiteltaisiin kielen oikeaa asentoa. Voi myös olla, ettei lapsi erota kuulonvaraisesti äännettä.



ap

Lainaus:

Puhua puhua oikeilla sanoilla vai lässyssanoilla? esim. varo se on kuuma vai varo se on poppa, haluatko maitoa vai haluatko mammaa, iso hevonen vai iso heppa, pieni koira vai pieni hauva jne.




itse ainakin "lässytän" lapsille.



Ns. hoivapuheen on havaittu edistävän lapsen kielenkehitystä. Kuulemalla esim. hevosesta, hepasta, hevosta ja pollesta lapsi tajuaa esim. synonyymit. Lisäksi hoivapuheelle tyypillinen äänenkorkeuden ja -painojen vaihtelu helpottaa puheen havaitsemista ja lapsen on helpompi suunnata huomio siihen. Hoivapuheessa sanojen äännerakenne on usein yksinkertaistettu (maito vs. mamma), jolloin lapsen on helpompi oppia sanoja ja näin kasvaa vuorovaikutukseen vähitellen. Hoivapuheen lauseet ovat usein lyhyitä ja niissä on paljon toistoja - kaikki tämä helpottaa lapsen ymmärtämistä.



Missään nimessä hoivapuheesta ei ole haittaa. Se häviää "automaattisesti" aikuisten puheesta, kun lapsi kasvaa. Hoivapuhe on lisäksi universaali piirre ja kyllähän ihmiset lässyttää eläimilllekin - se on siis jotenkin ihmisille synnynnäistä.



ap

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat