Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Eli asuinmaan, isän ja itseni äidinkielen mukaan pitäisi löytyä jonkinlainen kompromissi :



Yonas (lausuttaisiin Jonas)

Yosef (Josef)

Marwan (Maruan)

Selim

Ehkä Adam



Kielinä siis ranska, arabia ja suomi.



Marwan olisi sekä ranskaa että arabiaa, suomi grhm..



Selim suomi ja arabia



Yonas ja Yosef sekoitus arabiaa ja ranskaa



Adam m:n kanssa lausuttuna ei oikeastaan ranskaa..



Eli joo, olisi kiva saada kommentteja noista nimistä suomen kannalta!

Kommentit (12)

Gil:

Lainaus:




Y:t siellä, missä " pitäisi olla" J, vaikuttavat Suomessa kummalta kikkailulta ja hienostelulta. Erikoisuudentavoittelu on sana, jota nimipalstoilla paljon viljellään ja kyllä taustoja tietämättä itsekin olettaisin siitä olevan kysymys.



Marwan on vieras ja outo, mutta _olisi helppo_, jos ääntyisi kuten kirjoitetaan. Se vain ei äänny, joten sille tuomio: hankala.



Selim ja Adam ovat ihan oukkidoukki nimiä täällä tönkkökieleienkin maassa. Suht tuttuja ja turvallisia.






Samaa mieltä olen. Tosin jos Adamissa on ääntämisongelmaa, niin ehkä se ei ole varteenotettava.



Marvan olisi hieno näin kirjoitettuna ja lausuttuna mielestäni..



Selimhän voisi olla myös Selin?



Mutta tulin kuitenkin ehdottamaan sellaista nimeä kuin Sisu. Miten se ääntyy ranskaksi, entä arabiaksi? Aika hatusta vedetty, mutta.. :) Ainakin suomalaisuutta mukana ja lyhyt nimi. ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Monet lyhyet nimet -usein yksitavuiset- tyyliin Ben, Sam, Dan ja Ali käyvät monessa maassa ja kielessä. Ääntyvät lähes samoin jokapaikassa. Myös el-loppuisista saattaisi löytyä monta kaunista kansainvälistä.

ja se on suomenkieliselle helppo nimi, varmasti ymmärretään heti, miten se meni (kirjoitetaan).

Adam myös selkeä Suomessa käytettäväksi.

Yonas ja Yosef ovat tuttuja nimiä Suomessa eikä tuo y j:n sijalla ole ollenkaan outo juttu enää nykypäivänä. Elikä uskoisin, että nekin

menisivät niminä ymmärrettävään kastiin.

Marwan on vaikeampi hahmottaa.

Vaikuttaisi siis ettei taivutus olisi teidän mielestä häiritsevä. Siis Selimille, Adamia.. Varsinkin Adamin kohdalla saattaisin helposti vääntää sen Aatamiksi... Hmm, mietintää vielä!

Listastanne ainoastaan Adam ja Selim ovat sellaisia nimiä, että suomalaiselle niissä ei ole ylimääräistä hankaluutta. Nimet lausutaan aika lailla niin kuin kirjoitetaan. Itse en missään tapauksessa kirjoittaisi j-kirjainta y:nä, en ainakaan, jos nimet ovat Suomessa ja suomalaisilla käytössä. Nimet tuntuvat suomaksi hassuilta ja varmaan moni yrittäisi ensin sanoa sen y:n y:nä, kuten se suomen kielessä sanotaan. Siksi Yonas ja Yosef eivät mielestäni ole hyviä nimiä.

(ja ihan vaan omalla suullani, en toisten):



Y:t siellä, missä " pitäisi olla" J, vaikuttavat Suomessa kummalta kikkailulta ja hienostelulta. Erikoisuudentavoittelu on sana, jota nimipalstoilla paljon viljellään ja kyllä taustoja tietämättä itsekin olettaisin siitä olevan kysymys.



Marwan on vieras ja outo, mutta _olisi helppo_, jos ääntyisi kuten kirjoitetaan. Se vain ei äänny, joten sille tuomio: hankala.



Selim ja Adam ovat ihan oukkidoukki nimiä täällä tönkkökieleienkin maassa. Suht tuttuja ja turvallisia.



tietysti saattaa joitain kertoja joutua sanomaan et Y:llä,ei J:llä,mut nopsaan se opitaan.

JOS lapsi olisi umpisuomalaiskielisestä taustasta niin kannatan aina kirjoitetaan-kuten-lausutaan menettelyä,mutta jos taas nimi pitää lausua useammallakin kielellä alusta lähtien niin tuon periaatteen on väistyttävä,silloinhan on (IHANAA!!) löydettävä KAUNIS ja sointuva nimi ja minusta Yosef täyttää nää kriteerit :):)



Selim ei myöskään hassumpi :)

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat