Vierailija

Olen ollut nuoresta saakka masentunut, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. Pahoina kausina olen lääkinnyt masennusta alkoholilla, tosin en ole tiedostanut silloin olleeni masentunut, koska ahdistus on ollut vallitseva olo.



Useamman vuoden terapian jälkeen tunnen selvinneeni pahimmasta masennuksesta, eikä kiinnostusta juomiseen (humalahakuiseen) ole ollut enää aikoihin. Olen viimeksi potenut krapulaa noin vuosi sitten ja silloinkin kyseessä oli yksittäinen juomiskerta. Nykyään en enää edes polta tupakkaa, mitä joskus aikoinaan meni noin 5-30 päivässä.



Pahimpina kausina tuntui, että viinaan menee kaikki ylimääräiset rahat, mieluummin sitä lähti bilettämään ja dokaamaan kuin esim osti vaatteita saati ruoka.



Ne ajat ovat onneksi takana, enkä usko niihin enää olevan paluuta.



Kommentit (3)

ainakin luulisin niin. vielä keväällä join melkein joka päivä 2-4 siideriä, se jotenkin helpotti ahdistusta. olen ollut kotiäitinä 3 vuotta. Ainoa mikä juomisessani oli hyvä etten vetänyt mitään kännejä vaan muutama riitti rentouttamaan, enkä lähtenyt baareihin tms. monta kertaa päätin etten sitten osta tällä kaupareissullani yhtään juomista, mutta se oli helppo ostaa kun rahaa oli yllin kyllin, monta kertaa olisin toivonut että rahaa olisi ollut vain sen verran ettei sitä olisi jäänyt enää päivittäistarpeiden jälkeen enääjuomiin. Sitten tulin raskaaksi keväällä ja siihen oli helppo lopettaa. En ole ottanut yhtään hörppyäkään eikä tee edes mielikään. Ainoa mitä pelkään on se että vauvan syntymän jälkeen ahdistun jostain ja kierteeni alkaa taas. mutta ehkä sitten rohkaistun puhumaan neuvolassa ja minua osataan auttaa. Mutta mukavaa syksyä muille ahdistuksesta kärsiville, pitkät ulkoilulenkit ja meri-ilma ovat rauhoittaneet mun mieltäni

jopa moneksi päiväksi. Aluksi kävin terapiassa kerran viikossa ja olin ihan paineessa, kun seitsemän päivää alkoivat olla täynnä. Jos väli olikin joskus esim 9 päivää, olin niin hermona, etten tahtonut nahoissani pysyä.



Myöhemmin aloin käydä 2 ja 3 kertaa viikossa ja se helpotti tosi paljon, paitsi tietysti lohkaisi aika mukavasti aikaa (lähtöineen, menemisineen ja tulemisineen).



Ensimmäiset kaksi kesää terapiataukoineen olivat ahdistavia. Kolmas kesä olikin jo paljon helpompi. Voin sanoa, että nyt kun olen käynyt 3 vuotta terapiassa (2 kertaa viikossa), tunnen olevani aika hyvin tolpillani.



Kuitenkin haluan jatkaa terapiaa niin kauan, kunnes se alkaa oikeasti tuntua täysin turhalta. Pelkään itse myös raskauden jälkeistä masennusta.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minäkään en ensin tajunnut olevani masentunut, mut joka viikonloppu oli juomista saatava. Se jotenki helpotti oloa, nauratti enemmän ja asiat tuntu helpommilta.



Nyt olen vähän aikaa sitten aloittanut prosessin selviytyäkseni masennuksesta, ja vielä kyllä on sitä menohalua..



Oli kiva kuulla sun tarina, että olet juomisen jättäny paljon vähemmälle!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat