Seuraa 

Meillä on vilkas 2v poika ja vaatteiden pukeminen tuntuu olevan nykyään myrkkyä. Vinkkejä...kiitos:)

Kommentit (5)

ja joku aika sitten oli sama tilanne. Huomasimme, että pukemisen kanssa taistelu liityi sekin uhmaikään, eli kun huomasi, että saa äidin ja isin hermostumaan, niin sitä enemmän rimpuili ja juoksi pakoon. Tuntui olevan hänelle kuin joku hauska leikki, kun saa reaktioita aikaan meissä. Miehen kanssa sitten päätimme aikamme tapeltuamme pukemisen kanssa, että ei puhuta sanaakaan eikä varsinkaan hermostuta. Kerroimme pojalle, että kohta lähdetään ulos ja puetaan. Sitten sanaakaan sanomatta haettiin poika ja puettiin rauhallisesti, hermostumatta ja hiljaa poika. Aluksi yritti edelleen rimpuilla, mutta pidettiin vain tiukasti kiinni satuttamatta ja päättäväisesti puettiin poika, niin ei mennyt oikeastaan kauaakaan, kun huomasi, että ei saa mitään aikaiseksi pukemisen kanssa kapinoiden. Tällä hetkellä antaa pukea ihan hyvin, tosin on taas alkanut itsekin innostua pukemisesta ja yrittää kovasti laittaa vaatteita päälle. Meidän jäbään tehoaa myös hyvin " laitetaan yhdessä" -lause, tuntee osaavansa pukea, vaikka äiti tekisikin suurimman työn! Tsemppiä, kyllä se siitä, muutaman kuukauden päästä voi olla ihan eri tilanne!

Kiitos vinkeistä. Meillä todellakin kamppaillaan pukemisen kanssa, kokeilen vinkkejänne. Uhmaikä on todella voimakas ja vielä kun kotona on uusi vauva, niin ei ole pojalla helppoa.. Ajattelen vain, että ohi tämä menee ja aikansa kutakin:)

Mukavaa syksyä kaikille!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ja välillä hän sanookin " äiti kiusaa" kun puetaan, mutta olen saanut hänelle vaatteet hyvin, kun olen jo jutellut, mitä seuraavaksi tehdään, kun saadaan vaatteet ylle tai olen opettanut häntä itse pukemaan. Saappaat ovatkin aina hänen saatava laittaa itse.

Ja etsitään " hiiren pesää" housun puntista. Niin typerältä kuin neuvo toimii, se TODELLA toimii ainakin 2v10kk tytön kanssa, joka ei ollenkaan antais pukea mitään. Hiiren pesää etsittiin eka sukkahousujen kärjestä, sitten housusta, sitten kissan kotia paidasta ja mitä nyt vaan mieleen aina tulee, siitä se lähtee se runoilu... ja pukeminen muuttui yhtäkkiä mielekkääksi...



Nukkeja myös meidän tyttö tykkää pukea ja harjoitella siinä nappien ja

vetoketjujen yms. kanssa, että sitten itse osaa pukea...

Lahjomalla tms. saa myös itse riisumaan ja pukemaan joskus sellaista kyytiä että oksat pois. Ja vielä viemään omille paikoilleenkin asusteet...





niin on ehtinyt " tottua" ajatukseen... eipä tuokaan oikein tunnu aina auttavan. Lapsen isä pukee esim. paidat niin, että kurkkaa itse sieltä kaula-aukosta ja hokee että isi pukee tämän nyt, mulla se ei toimi jostain syystä. Jos johonkin pitää lähteä, eikä vaatteet mene päälle sanon vain että no jäät sitten kotiin, äiti on jo valmis, yleensä tämä tehoaa ja jos pelkkä sanominen ei riitä, niin saatan mennä eteiseen laittamaan kenkiä itselleni, niin johan alkaa homma luistamaan.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat