Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (59)

Sain kunnon selkäsaunan kun olin varastanut isän pikkusikarilaatikon ja poltellut kavereiden kanssa. Tai oikeammin ei tainnut poltteleminen onnistua kun sikarit menivät muruiksi farkkutakin rintataskussa. 5:nellä kerralla jäin kiinni.

Itse annoin 14v. pojalleni avokämmenellä persauksille niin, että raikas kun oli varastanut Saksasta tuomia oluitani ja myynyt niitä kavereilleen.Tänään jäi mopo talliin kun sopimukset ei aamulla pitäneet.

Uskon sen olevan parempi vaihtoehto, mutta eläiminä emme ilman tehokasta muistutusta opi mitään. Välillä luunappi tai tukkapölly pahoissa tapauksissa persauksille mutta ei huvikseen vaan rangaistuksena. Onhan se nähty kun ei oikein ole rangaistuksen pelkoa niin muutamat kokevat saavansa tehdä mitä haluavat.

Olin n.6v ja jouduin itse hakemaan risun pihalta.. en muista mitä pahaa olin tehnyt mutta nöyryytys oli kova vaikka risu vain koski takapuolta (ei siis lyöty). Tukkapöllyä ja luunappeja olen saanut mutta ärsytin aina tahallani enkä uskonut tai lopettanut pahantekoa ym ennenkuin vähän nappastiin..sit vasta uskoin ;)

Omia lapsia olen pari kertaa ottanut tukasta kiinni mutta en ole repinyt tukkaa päästä vaan pitänyt napakasti kiinni ja katsonut silmiin ja sanonut että nyt riittää! Aina ei ole puhe eikä huutaminen tai jäähyt ym tehonneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

teit aivan oikein - tälläisiä rajoja nuoret juuri kaipaavat, ja pakarat on se oikea paikka, josta tieto menee perille. ei voi tehdä mitä vain, saamatta siitä kunnon rangaistusta. ja perskannikat on juuri tätä tarkoitusta varten. tosin muistaa täytyy aina asiallinen keskustelu, ennen ja jälkeen rankaisun.

Vitalla pyllylle kun olin ollut tottelematon. en muistele pahalla, muttei se kovin ylentävääkään ollut.

omaa lastani en halua fyysisesti kurittaa, koska se on mielestäni väärin. Auktoriteetti täytyy toimia muulla tavoin.

T.nainen 32v.

En jaksa lukea ketjua.

Olen saanut selkääni pari kertaa, tykkapöllyä

usemman kerran, aina aiheesta eikä ole jäänyt

sen suurempia traumoja.

En silti halua omia lapsiani pahoinpidellä.

...selkään tuli aiheesta ja aiheettakin. Isä ei lyönyt koskaan, mutta äiti oli aivan hullu ja riehui ja hakkasi, potki, löi, repi hiuksista. Usein oli apuna myös jokin "kättä pidempi", äidin suosikki taisi olla mattopiiska.



Fyysinen kurittaminen (jos se olisi ollut maltillisempaa, ja tullut aiheesta) olisi ollut helppo "hyväksyä". Itse kuitenkin unohdin aika pian nuo selkäsaunat. Paljon pahempaa oli jatkuva henkinen kidutus, jota tapahtui siinä fyysisen kurituksen ohella. Äitiä sai pelätä koko ajan, ja nurkissa hiipiä sukkasillaan...olla vähän niin kuin ei olisikaan, ettei vaan ärsyttäisi. Äiti uhkaili, syyllisti ja yritti saada meidät sisarukset toisiamme vastaan (ja sitä se yrittää vieläkin...tosin huonolla menestyksellä).



Äiti ei siis tosiaankaan ollut mikään vuoden äiti. En ole katkera, kaunainen tai traumatisoitunut. Säälin vain äitiäni. Itse olen olen kaiken kokemani vuoksi kasvanut vahvaksi ihmiseksi.



Nyt myöhemmin aikuisena, olen ymmärtänyt että äitini on henkisesti jotenkin sairas. Normaali ihminen ei käyttäydy niin kuin äitini. Mutta hän ei myönnä mitään ongelmaa, joten hoitoon häntä ei voi saada.



Omia lapsiani kohtaan en ole käyttänyt fyysistä kuritusta. Olen yrittänyt olla kaikin puolin parempi äiti kuin omani.



Tuosta tuli vielä mieleen, että joskus ala-asteella juteltiin erilaisista rangaistuksista kavereitten kanssa. Ja suurin osa oli sitä mieltä että "pieni selkäsauna" oli parempi vaihtoehto kuin esim. kotiaresti, viikkorahan menetys. jne. Jo pienenä tajusi sen, että oli oikein saada joku sanktio jos oli tehnyt jotain tyhmää....mutta fyysinen kuritus olis parempi vaihtoehto, koska se kipu oli nopeasti ohi ja asia oli sitten siinä...(paitsi meillä tietysti)

Siihen aikaan se oli vielä hyväksyttyä ja uskoin lapsena, että se oli minulle hyväksi.



Aikuisena olen eri mieltä. Minun on nyt aikuisena ollut vaikea puolustaa itseäni ja pelkään vihaisia ihmisiä. Luulen sen johtuvan piiskaamisesta. Ajattelen helposti, että vihainen ihminen käy käsiksi ja pahoinpitelee.

Lainaus:

Vähän muilutettiin. En koe että olisi vaikuttanut, ainakaan nyttemmin kehittynyttä massiivista piiskafetissiä lukuunottamatta.




Omista selkäsaunoista muistan, että mitä vanhempana niitä joutui ottamaan sitä enenmmän ne hävettivät. Joten uskoisin, että jos joku antaisi aikuisena oikeasti piiskaa, niin vaikutus olisi lähes 100%. Eikä tarvitsisi edes lujaa löydä, se nolotus olisi varsinainen rangaistus.



Uskoisin, että naapurissä öisin humalassa möykkäävän nuorison saisi piiskaamalla helposti kuriin.

minua avokämmennellä poskelle ollessaan minulle vihainen. Olin silloin noin 10-12 vuotias. Muistan tuon tapauksen varmasti ikuisesti enkä taatusti hyväky äitini tekoa, erityisesti koska en ollut edes tehnyt mitään, mikä olisi oikeuttanut äidin edes olemaan vihainen minulle. Sitäpaitsi äitini löi minua niin yllättäen, että pelästyin niin että aloin itkemään, kun äiti vain tuli ja löi minua.

Jonkin verran. Tukasta kiinni ja semmosta. Täytyy sanoa että olen kärsinyt 100 kertaa enemmän henkisestä väkivallasta mitä oli kotona aika paljon. Muistan ikuisesti ne tunteja kestäneet marina-jankutus kohtaukset mitä äiti harrasti. Jokaikinen päivä sai kuulla kuinka hän on tehnyt parhaansa ja me lapset olimme huonoja, ilkeitä jne jne.



Sama juttu oli ex-miehen kanssa. Kännissä oli väkivaltainen mutta pahinta oli taas se henkinen väkivalta.



En hyväksy väkivaltaa.

Sadistista henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Ensimmäinen muistikuva kunnon selkäsaunasta 3-vuotiaana. Mua potkittiin, heitettiin seinään, lyötiin jne. Koskaan en toivu siitä. Eheytyminen alkaa vsta vanhempien kuoltua, sitä odotellessa.. Omaa lasta rakastan ihan hulluna, en pahoinpitele. Mua itkettää tällaiset jutut, miten joku voi hakata omaa lasta..

Minua ei ole lyöty eikä tukistettu, saattaa olla että luunapin olen saanut, mutta tästäkään en ole varma. Ja hyvä näin.

Parhaan ystäväni vanhemmat taas antoivat hänelle harjanvarresta, vaikka mielestäni hän oli aina todella kiltti ja kuuliainen.

Muistan miten pahaa teki, kun kerran satuin paikalle kun ystävä sai piiskaa :( Meinasi itku tulla.



Omaa lasta en halua kasvattaa väkivalloin. Tosin poikani on vasta 2-vuotias, joten en voi vannoa ettenkö joskus antaisi esim. luunappia tai "räpsäisi" sormille jos oikein vakava tilanne tulee.



Muistan lapsuudesta kyllä sen, miten ahdistavaa oli kun äiti oli joskus todella marttyyri, puhui ihmisistä pahaa, haukkui isää minulle tms.

Kai sekin on henkistä väkivaltaa. Ainakin tosi raskasta.

Olen Poika 12 Vuotta halusin kokeilla vitsan saantia rangaistuksena meilla on muut käytössä tyttö kaverini saa vitsaa ontyytyväinen minä halusin vitsakuri vaihto ehtona miten toimia KERTOKAA!

Mielenkiintoista olisi tietää nimenomaan niitä syitä, jotka johtivat piiskaamiseen? Lisäksi on hyvä huomata, että piiskaaminen sekoitetaan usein muuhun lyömiseen ja väkivaltaan. Mielestäni piiskaaminen on vain ns.selkäsaunaa eli paljaalle pepulle räpsimistä vitsalla, remmillä tms. Eli mainitkaa, oletteko saaneet piiskaa paljaalle takapuolelle ja millä välineellä. Näin vältytään sekoittamasta ruumiillista kuritusta harkitsemattomaan perheväkivaltaan.

SAin piiskaa aiheesta pitin ihan hyvänä menin äitin syliin piiskattavaksi ilman tappelua isompana jopa ototin äitin syliin pääsyä piiskaus olitasanen rauhallinen hellä pikkasen sattui tietenkin oli ihan OK.

Äitini löi nyrkillä verta vuotavan haavan ylähuuleeni ollessani 11v. Olin löytänyt äidilleni lähetetyn kirjeen joka paljasti äitini pettäneen isääni.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat