Seuraa 

Laitan nyt viikonloppupinon! Jos on jo aloitettu niin liitetään siihen :)



Meillä kovasti touhutaan uuteen asuntoon pikkuremppaa. Tarvetta ei oikeasti olisi, mutta halutaan vähän parantaa ilmettä. Esim. vessa laatoitetaan, keittiöön graniittitasot ja välitilaan mosaiikkilaattaa, vetimet vaihtoon ja vähän maalia makkareiden seiniin. Ihana on suunnitella uutta, mutta se toteuttaminen ei sitten ole niin ihanaa...



Jeren kävely edistyy hitaasti mutta varmasti. Ulkona kengät jalassa ei ota kuin muutaman askeleen, mutta sisällä menee jo useamman metrin matkoja. Hoippuvaa meno on vielä ja pyllähtelee usein. Sinnikkäästi kuitenkin joka paikkaan yrittää kävellen.



Imetyksen lopetin muutama päivä sitten. Sitä ennen meni muutaman päivän vaan iltaimetyksellä. POjat ei ollut moksiskaan vaikka illalla saivatkin maitoa tissin sijasta nokkamukista. Mun täytyy kyllä sanoa että vapauttavalta tuntui kun lopetin...Olen tyytyväinen että imetin tähän saakka, mutta vain sen helppouden takia. En ravitsemuksellistan tai vakaumuksellisten syiden takia. Olen sitä mieltä että kunhan vauva saa tarvitsemansa ravinnon ei ole mitään väliä mistä vehkeestä se tulee!



Saa nähdä mihin rakoon saadaan poikien synttärit kun muutto sattuu juuri siihen marraskuun alkuun. Eihän ne itse vielä juuri mitään siitä ymmärrä, mutta tykkään järkkäillä juhlia ja on kiva saada porukkaa kokoon. Olettekos muut jo paljon suunnitelleet juhlia? Tai lahjoja?



Huomenna meinaan mennä Myrtsin kirpparille metsästämään välikausi ja talvipukuja. Ne on uutena ja vielä huuto.netissäkin julmetun kalliita. Ja varsinkin kun niitä tarvitsee kahdet. Mutta kosteussuojatut puvut on nyt pakko jostain löytää. Maa alkaa aamuisin olla jo niin kostea ettei enää ulkoilu ole kivaa.



Nyt mies kutsuu ruokapöytään joten toivotan kaikille aurinkoista viikonloppua!

Sankku ja pojat

Kommentit (11)

Noeman testausta jännityksellä odotan minäkin. =)



Ulkoiltiin koko perhe parisen tuntia ja Perttu taisikin het välipalan jälkeen nukahtaa, kun ei kuulu lastenhuoneen puolelta ääniä. On kyllä helppo tapaus saada nukkumaan tämä kaveri. Fannyn kanssa joskus moisesta

ollut aika moiset shout. Nykyisin kyllä kiltisti menee nukkumaan, yöllä vaan kömpii meidän viereen.



Fannylle olen myös tilannut semmosen kumihaalarin ellokselta, jossa on fleece vuori. Muutaman kerran vasta pidetty, kun oli vain pari astetta. Nytkin ulkona 17, mutta tuulee kyllä kovasti ja itsellä kyllä korviin otti, kun ei pipaa ollu. Sais kyllä hippasen ilmat viiletä, niin ei tulis niin kuuma ulkona touhaillessa.



puhihaalla oli kysymyksiä

* jukurttia, raejuustoa, viiliä ja jätskiä olen antanut eikä ole pojalle ongelmia tuottanut. Ja vuosihan ois se suositus maidolle, mutta kyllä tässä pikku hiljaa varmaankin alan nannin sekaan laittaan tavallista maitoa.

*kalaa noin kerran tai kaksi kertaa viikossa syödään ja hyvin maistuu. Kalakeitto on Fannyn herkkua, niin sitä tulee tehtyä aika usein. Ja aina kun mahdollista, niin Pertulle otan samasta ruuasta oman annoksen ennen suolaa ym.



1 vee juhlia vähänsen olen miettinyt. Ei mitään isoja pirskeitä pidetä. Lähimpiä ja niistäkin kuitenkin jo porukkaa kertyy. Kakkua ja muuta tarjottavaa olen lähinnä miettinyt, että mitäs kivaa sitä keksisi.

Ja lahjoja, monet kun kysyvät, että mitä. Vähän jotain lelua, yöpuku ois ihan kiva, muumilautanen.

Joulukin sitten pian ja lisää lahjoja. Tammikuussa on minulla j amiehellä synttärit ja helmikuussa Fannylla, että moneksi kuukaudeksi juhlia edessä. =)



Auringonkukka pähkäilit Jesselle erikoiskakkua algeerien vuoksi, varmasti ohjeita ja ideoita jostakin löytynee. Itse olen lainannut kirjastosta kerran semmosen kirjan, jossa oli lapsille ruokaohjeita, ja siinä oli paljon just allergisille tarkoitettuja ohjeita. Ja netistä varmasti löytyy paljon! Ettei tarvii ihan tylsää riisikakkua tms tarjota.



Puuhailemaan!!



Aikamoista touhua BB:ssä.



Hilda



kaikille!



Puhihaa: Meillä juotu tavallista maitoa jo pari viikkoa. Ekoilla kerroilla laitoin pikkuisen korviketta sekaan ja kun ei mitään ihmellistä tapahtunut siirryttiin kokonaan tavalliseen maitoon. Piimää, viiliä ja raejuustoa oli jo aiemmin mennyt. Kalaa syödään ehkä kerran viikossa tai parissa. Kai liian harvoin, mutta ei oikein tule laitettua...



Kävin tänään kirpparilla ettimässä välikausi pukuja muttei mitään löytynyt. Harmi, kun ei viitsisi uutena ostaa kun kaikkea tarvitsee tuplasti.



Nyt alkaa sellainen kutsuhuuto kuulua että pakko mennä!

Sankku ja huutajat

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiva, muitakin marraksia kävellä tepsuttaa. Meillä eilen käveltiin oikein urakalla ja se onkin pojasta mukavaa puuhaa. Suu hymyssä kokoajan. =) Muutenkin oikein hymypoika on.



En ole ehtinyt nyt kuin tämän vkonloppupinon lukemaan. Minne se aika nykyään menee, apua..



Olin jumpassa tänään toista kertaa, ihana oli tuli. Poika ja mies olivat ruokakaupassa sillävälin ja hyvin meni. Sitten mies lähtikin saunailtaan.



Olisin lysellyt joko olette antaneet oikeaa maitoa? Miten? Itse olen antanut maustamatonta jogurttia ja viiliä ja ei ole masuvaivaa tullut joten joko voi siis antaa tavallista maitoa?



Syödäänkö teillä kalaa paljon? Meillä ei siitä tykätä ollenkaan.KUinka tärkeää sitä olisi lapsen saada? Jos hän ei tykkää... =(



Imettäjille vielä että kuinka monesti imetätte päivisin ja öisin? Minä päivisin noin 5-6 kertaa ja yöllä vielä 2 kertaa. Mahdanko koskaan saada imetystä poikki. =)



Mutta kiva jos vastailette kysymyksiini ja rauhaisaa yötä kaikille. Menen lukemaan vielä edellistä pinoa.



-puhihaa-

Meillä on oikea hekotuspäivä takana. Jessen hyväntuulisuus, höhöttely ja hassut ilmeet tarttuivat äitiin ja isiinkin, ja koko päivä ollaan oltu hymy ja nauru herkässä. Harmi kun aina ei voi olla tällaista. :-)



Jesse on ottanut tänään pariin otteeseen hiekkakylpyjä leikkipuistossa. Kaksi kertaa käytiin puistoilemassa tänään ja kumpikin keikka päättyi siihen että herra tupsahti turvalleen hiekkaan sillä seurauksella että suu, nenä ja silmät ihan täynnä hiekkaa. Vähän liian kova vauhti oli päällä, ei oikein raajatkaan pysyneet enää menossa mukana. Jesseä ei tupsahtelut tuntuneet haittaavan, enemmänkin se että lähdettiin vauhdilla kotiin naaman pesulle. Mulla teki tosi pahaa kun silmätkin oli ihan hiekassa, toivottavasti ei tule mitään tulehdusta.



Puhihaa: Jesse ei ole saanut maistaa kalaa vielä kertaakaan vaan vasta kuukauden, parin kuluttua voidaan se testata ekan kerran. Prick-testien mukaan pojalla ei ole kala-allergiaa, mutta sairaalasta kehoitettiin silti odottamaan kalan antamisen kanssa. Maitotuotteita ei luonnollisesti olla maitoallergian takia kokeiltu. Ehkä sitten joskus parin vuoden päästä jos hyvä tuuri käy. :-)



Hertta: Toivottavasti Annin nukuttaminen sujuu tänään helpommin kuin eilen. Varmasti on ollut ärsyyntynyt fiilis eilen illalla. Kun ei nämä meidän piltit ymmärrä aina tehdä yhteistyötä.



Hilda: Kävinkin heti kommenttisi innostamana surffailemassa allergisten leipomisohjeita ja kyllähän niitä ihan hyviä löytyikin, myös se maidoton ja munaton täytekakku. Tarvii alkaa testailemaan ennen synttäreitä. Aika ankeaa olisi tosiaan päivänsankarille jotain riisikakkua syöttää. ;-)



Gerda: Oot ollut paljon mielessäni. Epäreilua kun nyt samaan syssyyn tulee niin monenmoista surua käsiteltäväksi. Lämpimiä halauksia ja parempaa mieltä sinulle!



Kyselit vauvan nähden itkemisestä. Itse oon todella huono pitämään tunteita sisälläni, joten kyllä Jesse on mun itkujani nähnyt. Pari kertaa on itkettänyt vähän rajummin ja silloin Jesse on kyllä selvästi hätääntynyt ja alkanut myös itkemään. Oon sitten ottanut pojan syliin ja rauhoitellut silityksillä ja sanoilla, kertonut että äidillä on nyt vähän surullinen olo mutta ei ole mitään hätää silti. Että kohta on taas parempi mieli. Kyllähän se on pahalta tuntunut kun saa pojallekin pahan olon sen takia ettei pysty itkuaan pidättämään, mutta samaa mieltä olen kanssasi että kyllä tunteita pitää saada näyttää. Aion pojallekin opettaa että saa itkeä kun itkettää ja nauraa kun naurattaa. Tämän mallin olen itsekin kotoa saanut ja mielestäni se on ollut hyvä. Tästä aiheesta olisi ihan mielenkiintoista keskustella enemmänkin.



Noema: Tules jo kertomaan mitä se testi sanoi. :-)

Shoppailemas on sit hiukan käyty ja kylässäki piipahdettu. Kotona häärätty ja läksyjä tehty. Reippaita siis ollaan oltu ja se kruunataan nyt vaa olemalla sekä mitään sanomattomalla tekemisellä ;) Kuten tietsikalla...



Mut arvatkaas mitä!?!?!?!? Meiän Miro se kävelemää tais pikkusen oppii :D Kivan näköstä. Kontaten se tossa ees taas nyt menee, mut mun äitillä ja äsken kotona otti jo monta askelta peräsin ihan itekseen! Tassuteltii käsi kädes isin tykö ja sitte ku irrotin ni poika jatko yksinää... ja tuli siihen vissii ainaki kuus askelta ellei enemmän. Hetken pääst koitettii uusiks ja taas meni hiukan enempi. Noni, siit se nyt sit alko! Ja kiire sen mukaa vaa lisääntyy...



Mutta juhlista kysyttii... Mä pidin Mirolle nimpparibileet. Kutsuttii isovanhemmat ja kummit käymää ja kaakkua laitin kans. Läjäpäin uusii lelui äijä sai, niitä olin jo kauan kaikille puhunu. Kivat bileet oli! Mietin jo kuumeisesti syntsii ja mitä niihin laittais.



Nyt mä taidan men hillumaa mun mieste kans. Oli pakko tul heti kuuluttaan pojan tassuttelutaitoi ;) Lisää pieniä askeleita lähden kattomaa... Ehkä palailen vielä tänään.



Lotto-onnea kaikille sitä tartteeville! -Jonsku-

Vähän pinoa ylemmäs ja huhuilut Noemall, mitäs testi kertoi?



Anni aamu unilla vielä. Eilen oli hirveetä takkuamista nukahtamisten kanssa. Illalla sain nukkumaan ja mennin kohta kattomaan niin neiti istua tillotti keskellä sänkyä ja leikki unilelunsa kanssa... Nukahti hirveen kiukuttelun kanssa sitten mun massun päälle kymmenen jälkeen illalla. Nukku sitten kyllä heräämättä puol seittemään ja maidon jälkeen jatkoi uniaan vielä 1,5h.



Mutta eipä muuta näin aamusella, lähen touhuaan ja tulen lukemaan kuulumisia vielä illemmalla.



Hertta

Kittykatille: PALJON PALJON ONNEA. Ihana uutinen.



Noema: Odotan jännityksellä testisi tulosta..



Me ollaan oltu miehen kanssa yhdessä reilun 8 vuotta ja naikkosissa reilun vuoden.



ööö. niin luulin muistavani kaikki mihin piti kommentoida. =)



Välikausihaalari on käytössä kun ollaan pihalla. Sillä on hyvä konttia.

Kuka tilasikaan ellokselta haalarin, jossa vuori? Niin ite kans tilasin vissiin se oli ellos vaiko josefssons niin että käytätkö jo sitä kun on vuori?



Sanoja tulee äiti, ei ja mitä. Tuo mitä on hyvä sana, kun sanoo pojalle jotain niin hän vastaa mitä ja soistan ja sanoo mitä. =) Ihana mitämitä pikkumies.



Kotieläimistä, meillä on pian 5v koira.



Hammaspesu sujuu vaihtelevalla menestyksellä. Usein aika kivasyi, mutta joskus eiole kivaa avata suuta ja pitää saada ite harjata ne hamppaat.



Mutta töks töks en muistakaan enempää. Joten öitä



mukavaa kun jo useampi harjoittelee kävelyn saloja. meiän poikasella ei juurikaan oo siihen kiinnostusta vielä, kun konttaamalla pääsee niin kovaa. tukea vasten nousee kyllä seisomaan vähän väliä.



puhihaa mä oon kans antanut maistaa viiliä, jugurttia, raejuustoa, tavallista juustoa, piimää. tavallista maitoa en oo ihan vielä uskaltanut antaa, miksei tilkan voisi maistaa kun ei noista muistakaan maitotuotteista oo oireita tullut. mutta ehkä kuitenkin sit vähän myöhemmin vasta, ajattelin vaihtaa imetyksestä sit suoraan tavalliseen maitoon ettei tarvi korvikkeita ees aloittaa. tietysti täytyy pikkusen kerrallaan totuttaa. kalaa meillä syödään silloin tällöin. ehkä kerran tai pari viikossa. mä kun tykkään itse aika paljon kalasta, lihaa en syö lainkaan.



en muista mistä teillä olikaan muuten juttua. ei oikein pysy ajatukset kasassa. meidän piti viedä tänään rakas koiramme nukutettavaksi kun alkoi jo huonompaan kuntoon mennä. hää oli jo yli 13 vuotias, että pitkän elämän sai kyllä elää. viimeiset vuodet asui siskoni luona, me kun otettiin koira jo kun asuttiin vielä molemmat kotona vanhempien luona. on siis oikeastaan meidän yhteinen, mutta kyllä tuntuu kurjalta ja raskaalta luopua... :(



kaikenlaista surua kun tuntuu elämä aika ajoin pukkaavan, niin kysympä sellaista että itkettekö vauvan/lasten nähden? mietin että huolestuuko poikanen jos itken sen nähden, mutta toisaalta aina ei voi kyyneliä pidättää ja onko sekään hyvä malli sitten ettei tunteita saisi näyttää. ehkä lapsi kuitenkin vaistoaa jos kaikki ei ole hyvin. sitä vain haluaisi varjella pientä kaikilta maailman murheilta.



Gerda

Huhheijaa, kiireinen viikonloppu takana. Mies lähtee huomenna viikoksi työmatkalle, niin alkaa tämä vastuullinen yksinhuoltajan arki lähestyä. Täytyy oikeasti nostaa hattua kaikille yksinhuoltajille, kyllä tämä arjen jakaminen kahden aikuisen kesken yksinkertaistaa monta asiaa.



Välikausihaalareista oli puhe. Meillä on käytössä Reiman haalari, jossa ihan ohut vuori. Sinne mahtuu hyvin villahaalari alle ilmojen viiletessä. Vedenpitävä se ei ole, mutta vettä kumminkin hylkii, eli ei heti kastu pieni mies. Ja sitten jos on oikein märkää, niin kurahousut siihen päälle. Meidän mies on tosi kuumakalle ja hermostuu heti jos on hiki, joten ei ole haalari juuri ollut käytössä vielä...



Maitotuotteita ollaan maisteltu jonkin verran ja maito maistuu hyvin. Määrät on kumminkin ollu vielä aikapieniä, mutta pikku hiljaa. Kala maistui tosi hyvin, mutta nyt takkuaa kaikki ruoka, myös kala...



Gerda: Niin ne on rakkaita lemmikit, että kyllä niitä surressa aikaa menee... Oon itekin miettiny suremista ja ylipäätään tunteiden näyttämistä. Noin pienille kun ei voi vielä suusanallisesti mitään selittää, niin sen takia se tuntuu hankalalta. Mutta sittenkin uskoisin, että kyllä tunteet kannattaa avoimesti näyttää, koska kyllä nuo pienet sen kuitenkin vaistoaa.



Enpä nyt muista muuta kommentoitavaa, paitsi että Noeman pitäs nyt tulla ja päästää meidät piinasta...



Pikku-pupunen ja Nooa

Olipas mukavaa käydä löylyttelemässä, Jessekin viihtyi saunassa paremmin kuin koskaan aiemmin. Sieltä sitten punaposkinen poika siirrettiin kylpyammeeseen loiskuttelemaan. Rentouttavaa puuhaa kun unikin tuli tosi nopeasti kun sänkyyn laskettiin. Sikeästi on nukkunut nyt noin tunnin verran.



Jonsku: Kiitos kysymästä, oikein hienosti oli mummun ja Jessen ulkoilu kuulemma mennyt. Olivat käyneet mm sorsia syöttämässä ja Jessekin oli osallistunut syöttämiseen. Oli ottanut leivänpaloja käteensä, murustanut niitä ja tiputtanut maahan josta sorsat tuli ne sitten noukkimaan. Heittäminen ei ollut kuulemma vielä oikein luonnistunut. ;-)



Sankku: Synttäreitä on tullut jo jonnin verran mietittyä, vaikka kovin isoja pirskeitä ei pidetäkään. Lähinnä oon yrittänyt pohdiskella tarjoilupuolta kun Jessellä on ne maito- ja muna-allergiat että millaisen kakun sitä tekisi että päivänsankarikin saisi vähän maistaa. Vaikka eipä Jesse varmasti vielä ymmärrä pahastua vaikkei kakkua saisikaan. Pitää yrittää jotain spesiaaliherkkua kehitellä pikkuiselle kuitenkin. Ei ole vielä tietoa siitäkään sopiiko vehnä Jesselle. Kotimaisista viljoista ollaan testattu vasta kaura ja se tuntuu onneksi käyvän.



On se mahtavaa että muutama marrasvauva osaa jo kävellä, suloisen näköistä varmasti. Jesse kävelee hienosti kun pidetään käsistä kiinni, mutta kyllä taitaa hetki vielä mennä ennen kuin oppii itsekseen kävelemään. Tai mistäs sitä koskaan tietää. :-)



Rentouttavaa viikonloppua marrasväelle!

Sankku, sama homma välikausihaalaria etsin. huutonetistäkin niitä olen tiiraillu ja hinnat nousee huimiin. Talvihaalarit onneks jo kaapissa odottelee.



Ihana syyspäivä kyllä ulkona on. =) Kaupassa lähden ukkojen kanssa nopsaan käymään, neiti kotiutuu vasta illalla tai huomenna. Aateiltiin jopa vuokrata jotain leffaa ja karkkii =)



Hyvää viikonloppua vaan kaikille! Tänään karkkipäivä! =)



Hilda

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat