Vierailija

aamusta huomasin et neidin tutti taas purtu rikki, totesin nyt saa lähteä, vaik olin luvannut neidille et joulupukille annetaan koska sillon tulee ikää 2v täyteen.

Leikkasinkin pään poikki hänen huomaamatta ja annoin, ihmetteli ja totes rikki ja VEI ITE ROSKIIN!! Leikkasin äkkiä toisenkin tutin, kysyi sitä niin annoin ja taas vei roskiin =)

Voiko mennä näin helposti oikeesti?

Kävi katsomassa tuttia roskissa ja kerran ottikin suuhun ja kokeili, ei kelvannut.

Nukkumaan lähti tunti sitten ILMAN TUTTIA. pari kertaa sitä kyseli, sanoin vaan et rikki on, etkö muista. No nukuttamaan jouduin, heijaamaan vaunuis 5min , kun tutin kans nukahtanut itse vauvasta asti.



MITENHÄN tuleva yö menee?? Se mua pelottaa täs eniten.

Tyttö nukkunut kuitenkin jo yli vuoden täydet yöt, kuinkahan nyt käy?



Mielellään kuulisin kommenteja ja tarinoitam, mun esikko jätti tutin ite pois vajaa 1v, nyt siis ihan UUTTA tämä vieroitus.



KIITOS jo etukäteen.

Kommentit (17)

Eräänä päivänä vain huomasimme, ettei poika ole kysellyt tuttia moneen päivään. Tutit roskiin saman tien. Poika (1v7kk) kyseli tuttia muutaman kerran satunnaisesti, muttei itkenyt eikä muutenkaan sitä kaipaillut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

yöunille neiti LÄHTI IHMEEN HYVIN; en ois uskonut sen olevan näin helppoa, katotaan nyt miten yö sitten sujuu??

Herättääkö tutittomuus useesti sit...



t ap


Sitten n. 1v 5kk:n paikkeilla ajateltiin, että nyt vaan ei enää anneta sitä tuttia. Nukahtamiset pitkitty jonkin verran, mutta ilman sen suurempia ongelmia se tutti vaan jäi.



Tsemppiä!

Ikää oli 1v3kk ja isänsä kanssa olivat jotain jutelleet, poika tuli tutin kans ja roskiin piti heittää. Heitin loput perässä.

Muutaman illan kyseli tuttia, mutta muistuttiin et itse vei roskiin, tyytyi siihen.

Nyt pian 2v ja katselee pikkuveljen tutteja, muutaman kerran on suuhun laittanut, kuten pullotkin. Mutta kaivannut ei ole tuttia.

Mut on vieroitettu tutista niin, että parvekkeelle on menty perheen voimin, ja äiti piti pienen puheen, kuinka harakka on saanut poikasia, ja tarvii tutin poikasille kun X on jo niin vanha, johon pieni eläinrakkaana toki suostui. sai itse kai heittää myös tutin pois. se siitä.

Esikoisen tutti jäi pois 2 vuotiaana, kun pikkuveli syntyi ja poika päätti sitten olla " iso poika" ja tutit ovat vauvoja varten. Hän siis yhtenä aamuna vei tutin itse roskiin. Pari iltaa itkeskeli tutin perään, mutta muistettiin vaan, että eihän isot pojat enää käytä tuttia ainoastaan vauvat käyttävät tuttia.

Toiseksi vanhin jätti tutin ihan itse pois n. vuoden ikäisenä.

Kolmannen lapsen tutit annettiin naapurin koiranpennuille, kun neiti oli melkein 2 v. Naapurin koira oli saanut pentuja ja sanoimme tytölle, että tuo naapurin Vilman pennut tarvitsevat tuttia ja annetaan ne niille. Pari viikkoa hoettiin tätä ja lopulta lapsi alkoi itsekkin hokemaan tuota, että annetaan tutit hauvavauvoille. Menimme sitten yhtenä päivänä katsomaan pentuja ja lapsi antoi tutit naapurintädille, joka lupasi antaa ne " hauvavauvoille" . Viikon tyttö kaipasi tuttejaan, mutta sanoi sitten itse aina perään, että hauvavauvat sai ne.

Toiseksi nuorimman tutti jäi niin, että lähdimme lomamatkalle USA:han hänen ollessaan 1v6kk. Kuinkas ollakkaan tutit jäivät kotiin, tämä oli ihan silkka vahinko ja perille päästyämme, oli yö ja kaikki paikat tietenkin kiinni eikä mistään päässyt ostamaan uusia tutteja. Sanottiin vaan neidille aamulla, kun heräsi, että kaupansedällä ja -tädillä ei ole täällä tutteja. Se jäi sitten silloin kokonaan pois, oltiin tuolla matkalla kaksi viikkoa ja ainoastaan parina ekana iltana olisi halunnut tutin, mutta joka kerta muistutettiin tuosta, ettei kaupantädillä ole tutteja.

Kuopuksen tutille kävi niin, se unohtui huvipuistoon. Olimme koko päivän Linnanmäellä ja tutti oli tippunut jossain vaiheessa, huomasimme vasta kotona tuon tutin hukkumisen. Kertaakaan ei poika itkenyt tutin perään. Lutkutti kylläkin tuttia enää unilla. Pojalla oli tuolloin ikää 1v1kk.



Mun oma tutti oli kuulemma jäänyt kyläkaupan kassalle, kun olin vähän yli 2v. Kassa oli kuulemma huomannut tutin ja huhuillut perään, että hei teidän " Maijan" tutti jäi. Äiti oli sitten heti kääntynyt ja sanonut HYS!!! En ollut sitten itse edes huomannut tutin hukkumista :D

Ilmeisesti poskihampaat puhkesivat silloin, eikä halunnut tuttia suuhunsa.



Nuorin ei tuttia ole huolinutkaan, vaikka olen yrittänyt tuputtaa. Syä peukkuaan tai nyrkkiä.

meillä tapa oli aika erikoinen. Lapsi lähti vauhdilla juoksemaan ruokapöydästä ja törmäsi tiskipöydän reunaan siten, että reuna osui etuhampaiden väliin. Verta tuli kamalasti, hampaat heiluivat jne, lääkäriin jouduimme. Hampaat olivat arat pitkään, eikä lapsi voinut syödä tuttia ja näin se jäi pois.



En suosittele meidän tapaamme. :)



Toinen lapsi imi jo kohdussa sormiaan, häntä ei tutista tarvinnut vieroittaa, sormien imeminen jäi pois itsestään iän myötä.

mä leikkasin tutista palan pois ja pienensin sitä vähän kerrallaan ja niiin hävis tutti.

pullo jäi pois,kun vein pojan hoitoon ja hoitaja kysyi multa yli viikon päästä et miksi tuttipullo on kassissa,kun juo kupista eikä sitä pyydä nukkumaan mennessäkään,,heitin pullot roskiin kun pääsin kotiin ja ajattelin ettei sitä tarvii sit kotonakaan.

Ikää oli silloin 1v11kk ja tutti oli siihen saakka ollut hänelle todella tärkeä. Tutista luopumisen jälkeen unille nukahtaminen oli vaikeaa n. kahden viikon ajan. Tyttö ei kysellyt tuttia, mutta huusi & kiukutteli aivan mahdottomasti. Nukahtamisvaikeuksien lisäksi mukaan tuli yöheräämiset, joita oli pahimmillaan 3-5 per yö.



Nyt olemme olleet ilman tuttia viitisen viikkoa ja nukahtaminen alkaa sujua paremmin. Myös yöt ovat rauhoittuneet, joskin tyttö herää edelleen kerran-kaksi riehumaan.. Olen kuitenkin iloinen, että pääsimme tutista eroon, koska perheeseemme on tulossa uusi vauva ja sitä ennen vieroittaminen oli mielestäni hyvä tehdä.

Samantapainen tilanne siinä suhteessa, että tyttö oli aina nukahtanut itse tutti suussa.

Muutaman illan sain nukutella viereen ja lohduttaa, sitten pahin oli takana.



Nyt kun on jo useita kuukausia, ei tutista puhuta, mutta nukahtaminen vaatii ihan uudet kuviot. Ei haluaisi nukahtaa yksin, ei oikein nuku päiväunille (ennen meni itse oma-aloitteisesti). Mutta pakkohan se oli jo tutista luopua.



En halunnut keksiä mitään kikkoja, sanoinvain, että tyttö on iso tyttö eikä enää tarvitse tuttia. En kääntänyt veistä haavassa puhumalla tuttien panemisesta roskiin, keräsin vain tutit " pois" ja niitä ei enää ollut.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat