Seuraa 

Kyselisin teidän , jotka perhepetiä käytätte, kommentteja siitä mieten on mennyt ja miksi olette valinneet perhepedin?



Meillä poitsu nyt 3 kk ja alun muutamaa viikkoa lukuunottamatta ollaan köllitty samassa sängyssä lähinnä siksi että huonounisena minun on helpompi hoitaa poitsun aika tiheätkin ruokinnat kun hän on siinä vieressä, eikä tarvi jatkuvasti pomppia ylös.

Ja onhan tuo ihana tuhisija siinä vieressä.

Aamulla on kiva herätä kun naurava naama katselee siinä vieressä.



Nyt on yöt ruvenneet olemaan aika levottomia ja mietinkin onko nyt joku vaihe (muu kuin tiheä imu, jota ilmenee kanssa) menossa vai pitäiskö ruveta totuttamaan omaan sänkyyn?



Kaikenlaisia kokemuksia olisi kiva lueskella.

Kommentit (12)

että vauvan päälle kierähtäisin yöllä. meillä vauva nukkuu pään korkeudellani niin käytännössä mahdottomuus. Kyllä sikiäkin nukkuja (äiti) tulee herkäksi öisin... minä ainakin herään pienimpäänkin tuhinaan. tyyny joskus huolestuttanut ettei se mene vauvan päälle yöllä, mutta on vauva sen verran minusta katsottuna " korkeammalla" (lähempänä päätyä) ettei tyyny sinne yllä. pääni on nukkuessa vauvan varpaiden kohdalla.

Tuohon edelliseen voin myös todeta sen, että itsekin nukun niin jäykkänä että on välillä jalat ihan jumissa kun aamulla herää :D Eli tuskinpa pyörähtäisin vauvan päälle mitenkään :)



Ja vastaus, en raskausaikana olisi uskonut päätyväni nukkumaan vauva vieressä. Mietin sillon itsekin tuota, että miten vauva ei litisty. Ja sitäkin, että vauvan olisi hyvä oppia nukkumaan yksinkin.. nyt minusta on tullutkin täysin lapsentahtisen tyylin kannattaja :D Ajattelen, että varmasti se lapsi jonain päivänä oppii omaankin sänkyyn ;)



Sairaalassa vauva tuli sänkyyn viereen (ja vieläpä siihen kapeaan yhden hengen sellaiseen!) koska heräsi aina kun pistin siihen sairaalan omaan sänkyynsä. Kotona välillä on nukkunut alkuyön pinniksessä ja herättyään sitten sängyssä. Nykyään yleensä samantien sängyssä meidän kanssa, koska tuntuu luontevalta että vauva on viekussa :) Saa itsekin nukuttua paremmin, kun vauva nukkuu paremmin eikä tartte nousta syöttöjen takia. Meillä kun vauvalla ei ole vielä mitään rytmiä ja saattaa syödä yöllä kaksi tai kuusikin kertaa, lyhyemmin tai pitemmin. Mutta pääasiassa yöt käyttää vauvakin nukkumiseen ja kuulemma nukkuukin paremmin äidin vieressä. Mulla olis ajatuksena, että vauva alkaisi nukkua pinniksessä enemmän sitten, kun nukkuu pitempiä yöunia. Mutta varmasti tulee vielä olemaan viekussa usein vauva-ajan jälkeenkin..... :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meilläkään ei perhepeti ollut suunnitelmissa, itse asiassa kammosin ajatusta ennen vauvan syntymää, mutta niin vain kävi, että itse sain nukuttua paljon paremmin kun vauva vieressä. Joskus jopa öitä, että vauva löysi itse maitohanalle enkä kunnolla edes herännyt koko yönä, vaikka tissibaarissa käytiin useasti. Nyt kuitenkin alkaisin olla valmis siirtämään puolivuotiaan pojan omaan sänkyyn. Öistä on tullut tosi levottomia (taitaa kyllä hampaitakin olla tulossa), poika huitoo ja potkii ja herää sata kertaa yössä hamuamaan tissiä suuhun. Ja mikään muu ei rauhoita kuin rinta. Joskus kaduttaa etten " opettanut" vauvaa nukkumaan pienestä pitäen omassa sängyssä, koska kuvittelisin, että yömme olisivat silloin rauhallisempia. Toisaalta taas kun on lukenut perhepedin hyvistä puolista, tuntuu nyt jopa jotenkin julmalta alkaa siirtämään pientä tuhisijaa omaan sänkyyn ja ehkä jopa omaan huoneeseen, jotta edes jonkinlainen yörauha palaisi sekä vauvalle, äidille että isälle.

Kiitos kaikille jo vastanneille :) Kiva lukea teidän kokemuksia ja aika pitkälti tuntuu samanlaista ajatusmaailmaa olevan...



Olen ajatellut että kyllä se pikkuherra sitten " ilmoittaa" jos ei meidän viekussa halua nukkua? Toisaalta niin hirveesti on noita neuvojia jotka lähinnä miehelleni toitottavat että on sitten niin hankalaa siirtää vauvaa myöh. omaan sänkyyn, että alkaa väliin omakin usko olla koetuksella.



Mutta kaikki ovat yksilöitä, yhdelle sopiii se mikä toiselle ei, toiset suhtautuvan muutoksin tyynesti ja jotkut protestoivat paljonkin. Mutta kaikki yleensä järjestyy .



Itse olen kyllä niin tattis yöheräämisiin etten voisi vielä kuvitella pomppivani seinän taakse joka syötöllä (tietty voi olla että söis harvemmin kun ei olis vieressä? ...ja pinnasänky ei mahdu meidän makkariin, vauvan pikkusänky on mun sängyn vieressä ja välillä hän siellä yöstään pätkän nukkuukin)) ja herääväni totaalisesti siinä noustessa. Muutoinkin on nukahtaminen hakusassa välillä.



Olen ajatellut että pirteempi äiskä päivisin on tärkeempi vauvalle kuin omaan sänkyyn opettaminen tässä vaiheessa.



Katsotaan kun/jos :) tiheet imut menee ohi ja tulee (?) pidemmät välit yösyönteihin ja alkaa nuo " kuuluisat" puolen vuoden ähellykset öisin, josko silloin olis aika?



Kaikkea sitä ihminen pienessä päässään funtsii :)



Lisää kokemuksia saapi laittaa.

Jossain tuossa 7-8kk kieppeillä alettiin pistämään myös pinnasänkyynsä, kun oppi konttailemaan, turvallisuussyistä siis. Siis aina iltaisin, kun ei itse käydä samaan aikaan vielä nukkumaan, poika menee pinnikseen. Sitten siitä kannetaan perhepetiin yöllä, jos ja kun yhä imetän yölläkin, kerran tai useamman...



Vaavilla on kovasti vatsavaivoja (ummetusta, johon syynä rautalääkekuuri ja maitotuotteiden aloitus, hampaat, jne), ja nukkuu levottomasti. Nukutaan paremmin vierekkäin, hän saa turvaa minusta, enkä edes välttämättä herää sitten ainakaan kunnolla joka inahdukseen. Jos olisi toisessa huoneessa (lasten sängyt omassa huoneessaan) niin kuulostelisin suotta kaikkia ääniä turhaan yölläkin ja heräilisin turhaan. Asutaan siis kerrostalossa jossa on muitakin lapsia naapureilla, ja itkut kuuluu turhan hyvin öisin, että olen monasti lähtenyt katsastaan turhaan omia lapsia kuullessani naapurin lapsen itkun... Ehkä näin mennään, kunnes lopetan imetykset.



Eka lapsi oli myös perhepedissä, samassa huoneessa, 4kk imetysajan, ja senkin jälkeen usein, kun hän nukkui paremmin vieressä. Hän siis söi pullosta 4kk jälkeen... ja hänkin siirrettiin aina pinnikseen, jos jäi yksin nukkumaan. Ja kun aloin odottaa, jossain vaiheessa esikoinen totutettiin omaan lasten sänkyynsä. 2v iässä hän sitten on nukkunut omassa sängyssään lähes aina. Paitsi nyt viime viikon aikana, kun olin yksin lasten kanssa viikon... nukuttiin kaikki perhepedissä, kun nyt 3v:llä oli niin kova ikävä isiä, että nukkui paremmin sitten vieressä... (Nyt taas omassa sängyssään isän ollessa kotona, kun siinä on kuulemma parempi lapsenkin mielestä nykyisin.)

Vauva asettui nukkumaan yönunille puolilta öin ja koko perhe köllöteltiin nukkua pitkään ja rauhassa puoli kahteentoista asti :D



Syömään heräili ekan kerran neljän aikaan? ..unohdan aina vaikka kelloa katsonkin, muttei jää muistiin se mitä se on ollut :D ..simmut kiinni tyttö söikin ja äitikin nukahti aika pian kun oli tissin suuhun lykännyt :)



Että aika paljon simppelimpää kuin ravata pinnasängyn väliä :)

Alussa söi yölläkin niin pitkään, että oli helpompi imettää makuullaan, yleensä nukuin samalla kun vauva söi. Tämä tuntui minusta hyvältä ratkaisulta, enkä sitten ollut superväsynyt.



6 viikon iässä siirsin vauvan omaan sänkyyn, koska itse nukuin vähän kevyttä unta kun vauva oli vieressä. Aluksi pelotti, että miten hän nukkuu omassa sängyssä, mutta nukkuukin siellä paljon paremmin kuin minun vieressä. Aikaisemmin piti olla tosi varovainen, jos vaikka käänsi kylkeä. Vauva heräsi jokaiseen liikahdukseen. Omassa sängyssä se aina heräilee ja pyörii, mutta nukahtaa sitten uudestaan. Vauva syö yleensä kaksi kertaa yössä ja imetän sängyllä istuiltaan seinään nojaten. Nykyään syö noin 10 minuuttia yöllä. Sit laitan vaan takas omaan sänkyyn ja nukahtaakin sinne yleensä heti.



Iltaisin imetän sängyssä ja laitan sit imetyksen jälkeen omaan sänkyyn. Harvoin nukahtaa rinnalle. Yleensä se iltaisin vähän aikaa touhuaa omiaan siellä sängyssä, mutta nukahtaa kuitenkin itsekseen.



Mulla on pinnasänky meidän sängyn vieressä. Joskus aamuyöstä saatan ottaa miun viereen nukkumaan, joten vedän sit sen pinniksen ihan siihen sänkyyn kiinni ja laitan fleece-peiton siihen reunaan vielä pehmusteeksi, jotta ei pääse tippumaan.



3kk iässähän on yleensä tiheän imun kausi. Jos itseäsi eikä miestäsi haitaa nukkua perhepedissä, niin mikäs siinä. Minusta on mukavaa, kun vauva menee jo kahdeksalta nukkumaan, niin me voidaan sit miehen kanssa vaikka puuhastella sängyssä. Ennen se piti hoitaa suihkussa vauvan aamu-unien aikaan. Yöllä saa muutenkin itse rauhassa pyöriä kun ei tarvitse pelätä pyörivänsä vauvan päälle.



Jos haluat siirtää vauvan omaan sänkyyn, niin kannattaa tehdä se mahdollisimman pian ennen kuin hän alkaa protestoimaan siirtoa.



Tytteli-83 ja neiti 3kk 10pv

En tiedä miten siihen päädyttiin, kai meistä, sekä minusta että miehestäni vaan tuntui luontevammalta että pieni on vieressä.



Järjestely on toiminut hyvin, mutta välillä on selkä kyllä kipeä kahden sängyn keskikohdalla nukkumisesta. Poika kun nukkuu minun ja pinnasängyn välissä.

Ajattelin ratkaista tilaongelman hankkimalla kolmannen sängyn, että on tilaa nukkua " normaalilla" kohtaa sänkyä.



Usein tulee seliteltyä muille tyyliin " on niin paljon helpompaa imettää" tai ei siitä tule mitään kun poikaa pitää monta kertaa yösä nousta rauhoittamaan" Nämä ovat kyllä ihan tosia syitä, ja lisäksi multa löytyy vielä sekin syy, että öisin on ranteet niin kipeät, että pojan nostaminen pinniksestä olisi ihan tuskaa, kokeiltu on. Kuitenkin mua ärsyttää selitellä mitään syitä tähän nukkumistapaamme. Meistä se alun alkaen tuntui luonnolliselta valinnalta ja siksi siihen pädyimme ja siksi niin nukumme.

Kaikkien kanssa perhepetiin on ollut syynä yksinkertaisesti, se että jokainen on saanut nukkua yönsä niin paljon paremmin. Vauvana lapset heräilivät paljon enkä olisi ikipäivänä jaksanut nostella heitä sängystä ja sänkyyn takaisin. Perhepetin turvallisuudesta olen lukenut kasapäin artikkeleita ja tutkimuksia, enkä ole ikinä voinut uskoa että terve, alkoholiton, lääkkeitä käyttämätön äiti voisi kierähtää vauvan päälle ja tukkia vauvan hengitystiet niin kokonaan että vauva kuolisi, eikä äiti huomaisi nukkuvansa ison möykyn päällä. Äideillä kun on tapana herätä vauvan pienimpään käännähdykseen. Toki on joskus niin käynyt, että olen vahingossa hutassut lasta johonkin, jos tämä on möyrinyt ihan miten päin sattuu sängyssä.



Nyt meidän lapset on 7v, 3v ja 1v5kk. Esikoinen on jo aikoja nukkunut omassa huoneessa ja sängyssä omasta tahdostaan. Kuopus meillä on sivuvaunussa ja keskimmäinen nukkuu meidän (miehen ja minun) välissä. Kuopus aina yöllä käy tankkaamassa äitiä, tulee halimaan ja viereen mutta sitten menee takasin omaan sänkyynsä nukkumaan. Keskimmäinen taas nukkuu kun patsas siinä meidän välissä, ei liiku, ei potki, eikä herää mihinkään.



Perhepeti pitäisi aina olla kaikille hyvä vaihtoehto, jos joku ei tykkää siitä niin sitten pitää harkita muuta vaihtoehtoa. Mies ja minä molemmat tykätään että on ihanaa kun lapset on vieressä. Keskimmäinen nukkui jonkun aikaa omassa sängyssä mutta tarhan alettua hän tuli iltasin ja yöllä nin itkuseksi että otimme viereen. Siihen loppui myös päiväsaikaset huudot ja kiukuttelut ja poika on ollut niin säyseä ja hyväntuulinen tästä alkaen. Kuopus heräilee vieläkin ja häntäkin on kokeiltu omassa sängyssä nukuttaa mutta noiden viikkojen aikana olin niin rätti kun piti koko ajan käydä lohduttelemassa huutajaa. Niin, seksi hoituu meillä mainiosti ihan muualla kun sängyssä.

Suunnitteilla on, että sitten kun keskimmäinen on niin iso että voi nukkua yläsängyssä niin hän siirtyy kuopuksen kanssa kerrossänkyyn.


Suomessa ei olla raportoitu yhtäkään tapausta, jossa ÄITI olisi kierähtänyt unissaan vauvan päälle. Yksi tapaus on ollut, jossa ISÄ on näin tehnyt (kamalin seurauksin), mutta tässäkin oli alkoholilla osuutta asiaan.



Niin se äiti on vaan ohjelmoitu, että vauva on turvassa- onko se sitten vaisto vai mikä, mutta niin se vain on. Luonto tämänkin asian säätänyt kohdilleen.

Tämä kai menee samaan kategoriaan sen kanssa, että äiti herää kahta sekuntia ennen vauvaa- tavallaan siis aavistaa etukäteen, milloin vauva herää.



sitruska ja neiti 2,5kk/poju 2v4kk

Minua aina niin kummastuttaa ihmisten kysymys: " miksi valitsitte perhepedin? " No, kaipa se joillekin on ihan valittua vauvan omassa sängyssä nukkumisen tai vieressä nukkumisen välillä. Lisäksi termistä " perhepeti" minulle tulee aina mieleen semmoinen, että sängyssä nukkuu koko perhe sen koosta ja lapsimäärästä huolimatta :D



No, asiaan. Me ei " valittu" koskaan perhepetiä, eikä vissiin olla ihan " aitoja" perhepetiläisiä. Meillä nukutaan omissa sängyissä, mutta nurimmainen nukkuu aamuöstä lähes aamuun saakka meidän sängyssä tultuaan syömään ja äidin siihen nukahdettua :) Esikoinen yleensä kömpii aikaisin aamulla myös pötköttelemään siihen ja sitten koisitaan kaikki neljä sulassa sovussa (tosin meillä vanhemmilla on seljät kipeät yhdessä asennossa makaamisesta) aamuun saakka.



Esikoisen ollessa ihan vauva, oli kausia, jolloin hän nukkui omassa sängyssä yöllisiä syömis hetkiä lukuun ottamatta ja oli kausia, jolloin hän nukkui läpi yön meidän vieressä.



Ja muistampa ajan, kun esikoisen lisäksi sänkyyn änkesi 2 kettuterrieriä ja 1 rotikka. Mutta siitä on ONNEKSI päästy :D :D :D



Perhepedin turvallisuudestakin käydään vähän väliä keskusteluja. Minusta jokainen perhe tekee niinkuin heille sopii ja heillä on hyvä olla. Itse olen sitä mieltä, että ei se äiti niin siki nuku, että vauvan päälle pyörisi. Minä ainakin nukun kuin tatti samassa asennossa. Välillä tuntuu ylös noustua, että käsi on edelleen ylhäällä " tyynyn alla" :D Miehestäni en menisi takuuseen.........




sillä pikkuinen syö öisin varmaan 4kertaa ainakin. Ei syö kerralla kauaa, joten tankkaa sitten sitäkin useammin. En jaksaisi millään nousta aina ottamaan vauvaa syötölle pinniksestä. Nyt on paljon helpompaa, kun tyttö on valmiiksi siinä tissin vieressä. Minä ainakin melkein koisin aina, kun vauva syö, joten en kärsi suunnattomasti väsymyksestä.

Esikoinen nukkui omassa sängyssä alusta asti ja omassa huoneessa n. 5kk iästä alkaen. Koin silloin paljon suuremmaksi taakaksi yösyötöt kuin nyt.

Ollaan päätetty, että 6kk asti saa mennä näin ja sitten aletaan syöttökertoja vähentämään, jos ei ole siihen mennessä niin jo tapahtunut ja siirretään tyttö omaan sänkyyn.



Kyllähän sitä sanotaan, että koska ihminenkin on laumaeläin, kaipaa hän lajitovereitaan myös öisin, kuten muut eläimet (nukkuvat pesissä lähes päällekkäin). Kyllä vauva varmasti kokee turvallisuudentunnetta ja läheisyyttä enemmän meidän välissä kuin yksin sängyssään.



sitruska ja vauva 2,5kk

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat