Vierailija

.

Sivut

Kommentit (64)

Lainaus:

Joten luulen, että hän ensimmäisenä ymmärtää, jos haluan jotain tai jokin on vialla. Joten olen kanssasi samaa mieltä.




Oma mieheni oli hyvä siinä vaiheessa kun pyysin kivunlievitystä, henkilökunnan mielestä pärjäsin hyvin mutta mies tietää etten ihan vähästä valita.

Hän oli haltioissaan ja liikuttunut tapahtumasta. Olisi ollut kurjaa hänen kannaltaa jäädä tuosta ihmeestä ulkopuolelle.( Uskomatonta, mutta totta, tarkkailin miehen ilmeitä ja reagtioita synnytyksen ajan, jopa ponnistusvaiheessa.)



Hän oli siis koko tapahtuman paikalla, ei häirinnyt minua, oli vain siinä ja hieman juteltiin.



Päästä miehesi mukaan. Se on myös heidän elämässään kaunein ja upein hetki. Miksi haluat evätä sen kokemuksen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miehen OIKEUS synnytykseen? Vaikka nainen ei halua? En ole ikinä kuullut, että tästäkin saa riidan aikaan :-O Olisi nyt tyytyväinen, ettei sinne tarvitse mennä. Nainenkaan ei miestä paikalle kaipaa ja silti jotain ihme vinkunaa kuuluu. Onko se mies vai hiiri siellä? En minäkään olisi mennyt ellen olisi ollut äiti... Menisi oluelle vaikka mielummin siksi aikaa!

Jos lapsi olisi saanut alkunsa raiskauksen myötä, olisiko isällä subjektiivinen oikeus tulla mukaan synnytykseen, riippumatta äidin tahdosta? Ei varmasti ole, vaikka hänen lapsensa syntymästä olisi kyse.



Ja vaikka lapsi olisi saanut alkunsa "onnellisten tähtien alla", ei isä voi väkisin änkeä neuvolaan, ultraan, synnytykseen.



Anteeksi, ap, tämä rautalankavääntäminen. Puhukaa asia selväksi ennen synnytystä, lapsen ja teidän molempien vanhempien kannatla. Käyttäkää rohkeasti ammattiapua, jos kahdenkeskinen keskustelu jumittuu. On kyse teidän parisuhteesta ja vanhemmuudesta; sillä ei ole väliä, miten muut parit ovat asian ratkaisseet.

vain silloin, kun on naisen oikeuksista kyse.

Toki "virallisesti" nainen voi olla potilaana, ja päättää kuka on mukana synnyttämässä. Kuitenkin kun on kyse parisuhteesta ja kahden ihmisen luomasta uudesta elämästä, ei yksi ihminen voi päättää. Lapsen syntymä on useasti miehen elämän tärkein hetki, niin kuin se on naisenkin. Jos siis rakastat miestäsi, ja hän haluaa olla mukana näkemässä ja tuntemassa lapsen syntymän, miksi kiellät sen häneltä?

Eri asia on, niinkuin täälläkin jo pari on kertonut, jos nainen haluaa synnyttää yksin ja miehelle se sopii. Silloin kaikki ok. Mutta jos mies haluaa nähdä lapsensa syntymän, mutta ei voi, koska naista ärsyttää hierominen tms., niin pistää miettimään. Mielestäni tässä on helppo kompromissi. Mies mukaan synnyttämään ja kokemaan, mutta ikäänkuin äänettömänä ja näkymättömänä.

Eikö potilas saa itse päättää, ketä on mukana häneen kohdistuvassa hoitotoimenpiteessä (tässä: synnytyksessä)? Ei kai isällä juridisesti ole oikeutta rynniä synnytyssaliin, varsinkin jos kyseessä olisi avoliitto, jolloin isyysolettamaa ei ole, vaan lapsi täytyy ensin tunnustaa.



Juridinen taso on tietysti vain yksi näkökulma, ap:n ensimmäiseen kysymykseen: onko miehellä oikeus tulla synnytykseen. Parisuhteen ja isyyden kannalta olisi tietysti hyvä, että molemmille jäisi mahdollisimman hyvä kokemus ja muisto synnytyksestä.



Itse muistan esikoista synnyttämään mennessäni ällistyksen, kun miestäni ei huomioitu mitenkään ilmoittautumisessa. Itse olin niin vahvasti ajatellut, että ME tulemme synnyttämään ja tajusin, että itseasiassa minuahan siinä varsinaisesti vain tarvitaan. Toki seuraava kätiö otti selvästi isän huomioon eri tavalla ja esim. muistutti isää, että ihän käy välillä syömässä yli vuorokaudeksi venyneen synnytyksen aikana.



Itse muistan

Kylla se ap nimittain sattuu kun lantio napsahtelee liitoksistaan jotta lapsi mahtuisi maailmaan...veikkaan etta synnytyksessa huudat miestasi apuun. Mutta hyva etta mies saa tulla, voithan pyytaa valilla hetkeksi poistumaan tai saattaa halutakin poistua - esim. meilla salissa oltiin perjantaiaamusta lauantai-iltaan...

Mieheni haluaisi tulla mukaan synnytykseen, mutta en haluaisi häntä mukaan. En halua siihen muita "häiritsemään", itseäni sellainen hieronta, kannustus jne. vain ärsyttää... Mies jankuttaa, että miehellä on oikeus nähdä lapsensa syntymä ja olen KYLMÄ NAINEN kun en hänelle sitä salli! Onko näin teidän mielestä?

omasta mielestäni en ollut synnytyksessä heikoimmillani, vaan VAHVIMMILLANI. myös mieheni sanoi että olin kuin leijonaemo ja hän on todella ylpeä sekä minun että omasta suorituksestaan.



tämä siis kommenttina sille joka sanoi, ettei halunnut miehen näkevän häntä heikoimmillaan.

Lainaus:

Miehen OIKEUS synnytykseen? Vaikka nainen ei halua? En ole ikinä kuullut, että tästäkin saa riidan aikaan :-O Olisi nyt tyytyväinen, ettei sinne tarvitse mennä. Nainenkaan ei miestä paikalle kaipaa ja silti jotain ihme vinkunaa kuuluu. Onko se mies vai hiiri siellä? En minäkään olisi mennyt ellen olisi ollut äiti... Menisi oluelle vaikka mielummin siksi aikaa!




Onko tässä joku saavutetuista "eduista" täytyy pitää kiinni -juttu, "pakko syyllistää edes jotakuta"- juttu vai mikä ihme?!

Tottakai isällä on oikeus olla lapsensa syntymässä mukana. Lapsihan on myös hänen, eikä vain sinun, naisen. Tietysti naisen ehdoilla. Et taida tajuta, kuinka suuresta asiasta on kysymys, ja kuinka suuria tunteita myös miehelläsi on, tai mitä hän tuntee kun näkee lapsensa syntyvän. Turha sitten jälkeen päin kiukutella, kun mies muutenkaan osallistu. Lapsi on lapsen tekohetkestä lähtien yhteinen prosessi, mitään siihen liittyvää ei saa toinen mennä omimaan. Tämä voi jäädä miehen mieleen katkeruutena, ja näkyä monella eri tavalla. Kyseessä on kuitenkin jotain, mikä tapahtuu vain kerran, siihen ei toista tsänssiä saa. Olisitko valmis luopumaan ehkä elämäsi tärkeimmästä hetkestä, jos miehesi niin haluaisi. Jos siis se olisi mies, joka synnyttää. Tuskin.

voit kertoa hänelle, että et halua hänen koskevan sinuun tai edes puhuvan sinulle, mutta anna hänelle mahdollisuus olla se, joka katkaisee napanuoran ja kylvettää lapsen ensimmäistä kertaa.

mutta isäni on kertonut joskus että olisi halunnut mukaan siskoni synnytykseen (siis kun äitini synnytti siskoni, mun syntymän aikaan vielä ei päästetty). Äiti oli kuulemma todennut: "sinä oot hommas hoitanut, anna mun hoitaa omani"

Isällä ei ole sillä tavalla oikeutta, että hän voisi vastoin naisen tahtoa (tai kiristämällä, "olet kylmä ihminen") tulla mukaan! Synnytyksessä ei tarvitse olla kenellekään mieliksi, ei kenellekään!



Oikeana miehenä miehesi olisi voinut keskustella asiasta kanssasi vähän rakentavammin... Kylmäksi ja tunteettomaksi haukkumalla saisi mut ainakin entistä vakaammin pysymään päätöksessäni.



Ja kyllä, niin olen minäkin pitänyt miehen läsnäoloa tärkeänä, ihan kaikkina niinäkin kolmena päivänä kun vasta käynnisteltiin, mutta ymmärrän kyllä toisenkin puolen...

vuoksi leikkauspöydälle sen jälkeen kun lapsi oli saatu ulos...

Olin todella kiitollinen siitä, että mieheni oli mukana. En ainoastaan sen vuoksi, että hän oli tukenani synnytyksen ajan mutta myös sen vuoksi, että hän jäi huolehtimaan vastasyntyneestä lapsestamme kun minut kärrättiin kiireesti suoraan synnytyssairaalan puolelta toiselle osastolle.

Olo olisi ollut todella surkea jos olisin yksin joutunut kokemaan kaiken "draaman"

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat