Vierailija

Kuinka kohtasit TEKIJÄN? Entä pelkosi?

Kommentit (14)

Tosin täällä vielä omassa päässä vaan asiaa pähkäilen. Entä onko kellään kokemusta, jos ei itse tapahtumista ole juurikaan mielikuvia/muistoja? Vain pari pientä välähdystä. Välillä tulee tunne, että kuvittelenko vain kaiken.

' yhteinen salaisuus' jonka varjolla useimmat hyväskikäyttäjät sulkevat uhriensa suut. Voit puhua psykiatrille kaikesta, luottamuksellisesti. Jos et halua kohdata isääsi, niin älä pakota itseäsi siihen. Sinulla on oikeus toimia niin, kuin itse parhaaksi näet. En tiedä minkä ikäinen olet ja koska ja milloin tämä hyväksikäyttö on tapahtunut, mutta kehoittaisin sinua hakeutumaan mm. kriisikeskus Tukinaisen sivuille- löytyy googlettamalla netistä. Sieltä saat varmasti asinatuntevaa ja luottamuksellista apua tilanteeseesi.



Jos olet ollut teon tapahtuessa alaikäinen, on kyseessä rikos ja poliisiasia. Saat varmasti neuvoja tilanteeseesi juuri tukikeskuksen ihmisten kautta. Pahimmillaanhan tilanne on, ettei kukaan usko sinua ja sitä, että isä on sinua hyväksikäyttänyt. Luota kuitenkin siihen, että saat apua itsellesi ja isäsi joutuu vastuuseen teostaan.



Älä siis jää yksin tilanteessasi. Saman viestin välitän teille muillekin samanlaisessa tilanteessa olleille/oleville; te voitte lopettaa hyväksikäytön, jos otatte ja puhutte asiasta vaikka hyvälle ystävälle, Tukinaisen koulutetuille ihmiselle tai oman alueen poliisiviranomaiselle. Älkää antako satuttaa enää enempää itseänne!!!



Voimia tulevaan toivottaa psykologiäiti, joka aiemminkin on vastaillut näihin samaisiin hyväksikäyttöviesteihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

niin kuin reagoi, eli kiihottui. Viaton lapsi silti olin, ja syytön. Syyllisyys kulkee edelleen mukana, vaikka nyttemmin ehkä hieman vähenemään päin. Flash backeja tulee ajoittain seksin aikana, ja se turhauttaa todella paljon. Ei kaikista flash backeista jaksa aina sanoa miehelle, ja sitä yrittää vaan hampaat irvessä jatkaa sekstailua, mutta monesti touhu kyllä lopahtaakin, jos oikein voimakas mielleyhtymä isään tulee.



Katkeruus on olemassa. Sisällä kytevä viha pitäisi päästää purkautumaan kunnolla. Se on vaikeaa.

etäisyyttä. Ihmisen psyyke pyrkii torjumaan kaiken tällaisen ' pahan ja epämiellyttävyyttä' sisältävän muistiaineksen. Täydellistä unohdusta ei kukaan pysty tällaisille tapahtumille saamaan. Asiaan vaikuttavat niin monet tekijät; minkä ikäisenä joutui hyväksikäytön kohteeksi, kuinka kauan sitä jatkui ja minkä tyyppistä hyväksikäyttö on ollut. Lisäksi se, kuka on ollut hyväksikäyttäjä, tuo oman lisänsä tähän kokonaistilanteeseen. Kaikki lapsiin ja nuoriin kohdistuneet hyväksikäyttötilanteet ovat ehdottomasti rangaistavia tekoja ja yksikin tapaus, kerta riittää vaurioittamaan lasta lopun elämäksi.



Se, kuinka ihmisen psyyke rupeaa oireilemaan tapahtunutta, riippuu hyvin usein ns. ' uhrin' kokonaiselämäntilanteesta. Jos elämässä muuten asiat kunnossa ja tulee yllättävä elämänkriisi, saattaa tämä kriisi omalla tavallaan aktivoida muistoja ja ns. välähdyksiä tapahtuneesta. Usein muistaa niitä hajuja, ääniä, tunnelmia mitkä kulloinkin liittyi siihen tilanteeseen. Ihmisen psyykkinen kapasiteetti on huima.



Äitiys, raskaaksi tuleminen on myös yksi useimmin hyväksikäyttöepäilyn laukaisevia tekijöitä. Huoli oman lapsen turvallisuudesta ja siitä, että kykeneekö suojelemaan lastaan kaikelta pahalta on varsin tyypillistä.



Eikä unohtaa saa, että seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuvat myöskin pienet pojat ja nuorukaiset. Asia ei siis koske vain tyttöjä vaan meitä kaikkia.



Koeta sinäkin hakeutua ammattiavun pariin, niin voit luottamuksellisesti selvitellä tuntemuksiasi.



Kaikkea hyvää sinulle: samainen psykologiäiti

Lääkärillä olen jo käynyt, asia on lähdössä viimein eteenpäin. Pääsen tänään psykiatrin vastaanotolle. Miten menettelen, kun pitäisi " esittää tietämätöntä" vielä kaikkien edessä, koska on eräänlaisia seikkoja, joidenka vuoksi aivan VIELÄ koko homma ei saa tulla julki? Tämä hyväksikäyttäjäni, ISÄ, haluaisi tavata minut taas pian, mutta itse en haluaisi olla hänen kanssaan missään tekemisissä. Vielä tulee se päivä, kun hänet paljastan, mutta en tiedä, kenelle puhuisin. Äidilleni? Parille uskotulle ystävälleni olen kertonut sekä miehelleni. Apua.

EN voi kohdata häntä vieläkään, mutta sikoni pitää häneen yhteyttä. Voiko joku selvittää miten siskoni voi? Mä en anna anteeksi koskaan!!

En ole tähän päivään mennessä kertonut asiasta kenellekkään. Olin tuolloin 4-5 v. ja nyt olen jo lähemmäs 30v.

Näen kyseistä serkkuani edelleen n. kerran kuukaudessa. Serkkuni varmaan luulee etten muista tapahtuneesta mitään. Hän on kaikin puolin todella vastenmielinen ja välillä jopa ilkeä.

En oikein tiedä kenelle asiasta kertoisin, joten olen yrittänyt olla ajattelematta asiaa. Pelkään ettei kukaan uskoisi minua kuitenkaan.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat