Vierailija

Mikä voisi olla syynä? Ajattelimme ruveta tarkkailemaan ruokavaliota. Nyt pidämme vasta kakkaamisista lääkärille kirjanpitoa.

Kommentit (27)

Lapsen tuhriminen

Lääkärikirja Duodecim

17.5.2006

Matti Huttunen, psykiatrian erikoislääkäri

Itsehoito

Milloin hoitoon



Tuhrimisesta kärsivä lapsi ulostaa toistuvasti sopimattomissa paikoissa. Ulosteet ovat yleensä kiinteydeltään normaaleja.



Yli puolet lapsista oppii siistiksi 18¿24 kuukauden ikään mennessä, lähes kaikki lapset kahden ja puolen vuoden ikään mennessä. Jos lapsi ei ole oppinut siistiksi neljän vuoden iässä, usein toistuvaa housuihin tai vuoteeseen ulostamista pidetään poikkeavana ja sitä kutsutaan tuhrimiseksi (enkopreesi). Tuhriminen voi olla osin seurausta ummetuksesta tai se ilmenee ilman samanaikaista ummetusta. Tuhrimista voi ilmetä myös lapsilla, jotka ovat jo oppineet siistiksi.



Tuhriminen on jonkin verran yleisempää pojilla kuin tytöillä. Viikoittaista tuhrimista ilmenee vajaalla prosentilla ja harvemmin ilmenevää tuhrimista noin 5 %:lla alle 8-vuotiaista pojista. Tytöillä vastaavat luvut ovat noin 0.1 % ja 2 %. Tuhriminen on ongelmana usein pitkäaikainen mutta jatkuu vain hyvin harvoin murrosikään ja aikuisuuteen.



Tuhriminen ilmenee kastelusta poiketen yleensä päiväsaikaan.



Tuhriminen on olemukseltaan monsisyinen. Joskus taustalla voivat olla erilaiset ruumiilliset sairaudet, joskus peräaukon haavauma tai ripuli. Usein tuhriminen on osin psyykkisperäinen. Se voi olla ulostamiseen tai WC-pyttyyn liittyvää pelkoa, joskus taustalla olevan masentuneisuuden oire, joskus elämän tilanteeseen liittyvä regressiivinen oire (palaaminen pikkulapsen asteelle), joskus keino ilmaista omaa uhmaa.



Itsehoito

Tuhrimisesta kärsivää lasta ei tule koskaan rangaista ja paheksua, koska nämä vain pahentavat tilannetta. Rankaisua ja paheksuntaa paljon parempi keino on sovitut pienet palkinnot oikeaan paikkaan ulostamisesta tai tuhrimisesta vapaasta päivästä. Vanhempien riitaisuus, ongelmat ja rasittuneisuus saattavat lisätä lapsen tuhrimisalttiutta.



Milloin hoitoon

Jos tuhriminen on usein toistuvaa ja jatkuvaa, ongelman vuoksi kannattaa aina kääntyä lastenlääkärin tai lastenpsykiatrin puoleen. Ongelman taustalla voi olla jokin hoitamaton ruumiillinen tai psykiatrinen sairaus. Tuhrimista voidaan useimmiten olennaisesti lievittää erilaisilla käyttäytymisterapeuttisilla keinoilla.





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaikkiin vaihtoehtohoitoihin skeptisesti suhteutuvan miehenikin oli pakko todeta, että hoito toimi, vaikka mitään terapiaa siihen ei kuulunutkaan.



T. 11

niin siis mistä olette saaneet avun ongelmaan? Homeopatiastako?Mitä pitää antaa tai jättää antamatta. Lääkärin neuvot olleet turhia



Lääkkeitä tytölle ehdotettu niitä en haluaisi antaa... patja jo käytössä eikätoimi

oli myös tuota tuhrimista ja lääkärissä todettiin laktoosi-intoleranssi, nyt ollaan oltu kokonaan maidottomalla tai vähälaktoosittomalla ruokavaliolla niin maha on ollut tosi hyvässä kunnossa.

Sitten kun on kakkinut normaalisti, niin puolen vuorokauden sisään tulee se tosi löysä ja kiirus vessaan. Tämä viimeinen kiiruskakka on vasta saanut meidän hakemaan lääkäriltä hoitoa, jotta saamme sen kouluun mennessä pois kuvioista. Ei ole kiva, jos kesken oppitunnin ja koulupäivän tulisi tuollainen kiirevahinko. Tuo ummetusvaihtoehto pistää miettimään asiaa uudesta näkökulmasta. Kiitoksia vinkistä.

varmasti psykologinen puoli otettava huomioon. Minulla 6-vuotias lapsi ja pissaa housuun ja tuhrii satunnaisesti(noin kerran kolmessa kuukaudessa).



Kaikki tämä alkoi erään tapahtuman jälkeen. Hän oli tuolloin 3 ja puoli.

Tapahtuma ei ollut edes mitään kauheaa, mutta lapsi otti sen tuolla tavalla.

homeopatiahoidot ihan outoja. Tosin niitä ei varmaankaan edes ole meidän paikkakuntamme lähellä. Riippuuko tässä lääkärin vai mikä se niitä homeopatisia hoitoja/lääkkeitä antaakaan persoonasta vai onko kaikki yhtä päteviä hoitamaan henkisiä puolia " yrteillä" ???

Tiedän todella, kuinka ikävästä ja jatkuessaan myös vakavasta vaivasta on kyse! Kävimme useat spesialistit läpi, joiden hoitomuotona ainoastaan ummetuslääkekuuri, jota neuvottiin jatkamaan jopa vuoden ajan. Muutamassa kuukaudessa itse sentään tajusin, ettei tuo lapsen systeemin täysi sekoittaminen auta ja lopulta turvauduimme homeopaattiseen lääkäriin. Homeopaattisten rakeiden määräämisen lisäksi hän ensimmäisenä alkoi puhua myös psykologisesta puolesta, reaktiosta, jonka pikkusisaruksen syntymä pienellä viiveellä on aiheuttanut. (Neuvolapsykologin avulla olimme kuitenkin tulleen aiemmin siihen tulokseen, ettei kyseessä ns. panttaajalapsi, jolla vaikeuksia esim. negatiivisten tunteiden ja agressioiden purkamisen kanssa.) Muutamassa kuukaudessa vaiva loppui ja on nyt pysynyt useamman kuukauden poissa. Eli suosittelen lämpimästi.

vasti. Välillä riittäisi pienempi määrä ja välillä tulee silti ummetusta. Riippuu tietysti ravinnosta tämä juttu. Ei olla oikein päästy selville mikä todella kovettaa. Lapsi ei pidä niistä vatsaa pehmittävistä ruuista. Jugurttikaan ei maistu ja maitotuotteita pitäisi jotenkin saada, joten juo maitoa.



Meillä lapsi pelkää kakalle menoa ja pidättelee sitä. Tällä tavalla tulee sitä kakkaa housuunkin. Puheet ei mene perille.

Siis ensimmäinen raekuuri auttoi heti ja kun annostus alkoi vähetä, tulivat oireet takaisin. Seuraava seos ei sitten heti auttanutkaan, mutta kolmannen kuurin jälkeen - koputan raivokkaasti puuta - ei ole kyseistä vaivaa enää käytännössä ollut. Ja kyseessä lääkäri, joka ottaa vastaan homeopaattisella lääkäriasemalla Helsingissä. Menivät siis vastaanottokäynnitkin vakuutukseen ja lääkkeet puoli-ilmaisia. Mutta siinä vaiheessa pitkittynyttä vaivaa olisin ollut valmis jo mitä tahansa maksamaankin. Suurin pelkoni oli, että päiväkodissa alkaa muodostua sosiaalinen ongelma, vaikka hoitajat todella hienosti ja diskreetisti usein useammankin kerran päivässä tapahtuneet tahrimiset hoitivat.

Lapsen ummetus



...



Ummetus vaatii hoitoa, jos

- ulostamiseen liittyy kipua tai sen pelkoa

- ulostaminen vaatii kovaa ponnistelua

- lapsi ulostaa harvemmin kuin joka kolmas päivä.



Tuhriminen vaatii aina hoitoa.

...



Kliinisesti voidaan erottaa neljä toiminnallista ummetustyyppiä.



1. Väliaikainen ummetus

- yleisin tyyppi, paranee usein itsestään.



2. Tahdonalainen ulostamisen koordinaatiohäiriö

- kehittyy useimmiten kivuliaan ulostamiskokemuksen jälkeen esim. anaalifissuuran seurauksena tyypillisesti 2 - 3 vuotiailla

- lapsi oppii tietoisesti estämään ulosteen tulon



3. Ei-tahdonalainen ulostamisen koordinaatiohäiriö

- on potilaalle tiedostamaton tapahtuma

- ulosteet usein runsaita ja kohtalaisen pehmeitä, mutta ulostuksen aikana peräaukon ulompi sulkijalihas sulkeutuu paradoksaalisesti

- usein lapset tulevat hoitoon 5 - 6 vuoden iässä

- TILANNE VOIDAAN TULKITA VÄÄRIN EMOTIONAALISISTA SYISTÄ JOHTUVAKSI ulosteen pisättämiseksi ja sitä voidaan turhaan yrittää hoitaa psykiatrisilla keinoilla



4. Emotionaalisesta syystä hohtuva ulostamishäiriö

- vaatii perusteellisen lastenpsykiatrisen selvityksen ja hoidon

- ulostamisen koordinaatiohäiriöt lienevät ummetuksen syinä hieman yleisempiä kuin emotionaaliset häiriöt niissä tapauksissa jotka eivät kuulu 1. ryhmään.

- HUOMAA! TUHRIMINEN EI YKSIN OIKEUTA EMOTIONAALISEN HÄIRIÖN DIAGNOOSIIN, KOSKA KYSEESSÄ VOI OLLA KOVAN ULOSTEMASSAN OHITSE TAPAHTUVA " VALUMINEN" .

- 3. ja 4. ryhmän erotusdiagnoosi voi olla vaikea ja vaatii huolellisen anamneesin.



* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat