Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Hei,



miten jaksatte arjessa te joilla ei ole KETÄÄN apuna ???



Minulla nyt kolme alle kouluikäistä enkä osannut arvata

että tässä tilanteessa nyt olisin. EI KETÄÄN. Paitsi onneksi

aviomieheni mutta molemmat alamme olla yhtä väsyneitä.



Eniten ärsyttää se että olen lasten kanssa 24h ja 365pv

eli ei vapaa päiviäkään ole. Nyt olen todella väsynyt ja

vapaa päiviä ei edelleenkään ole näkyvissä. Ongelmana

on ettei ole myöskään ylimääräistä rahaa palkata

hoitoapua.



Eniten ärsyttää kun ei vaan JAKSA. Ulkopuoliset ihmiset

" antavat" neuvoja... Pyydä ISOVANHEMPIA auttamaan...

Voisiko siskosi auttaa... enkä jaksa aina selvittää että

ei ole ketään.... ne joille olen kertonut tilanteestani ovat

ns. HYVÄOSAISIA eli molemmat isovanhemmat ovat

mukana samoin kummit, siskot, veljet jne....



Tällä hetkellä kaikki tuntuu todella raskaalta ja odotan

vaan sitä että nuorin olisin n. 4-5v että saisin edes joskua

käydä vessassa yksin, juoda kahvia, lukea lehteä jne.



Tunnen olevani vanki arjessa ilman vapauttavaa päivämäärää.



Ärsyttää kun on joka päivä vihainen, huutaa ja mylvii kuin

mikäkin. Ällöä.... mutta minkäs teet ????



On onneksi niitä hyviäkin hetkiä ja haaveilen siitä että

hermot eivät olisi kireällä kuin viulunkieli ja että saisin

nukkua edes yhden yön kokonaan. Vuoteen en ole nukkunut

ja tuntuu että hulluksi tässä tulee....



No, tulihan tuota ja varmasti olisi lisääkin mutta on nämä

iltahommat alkamassa ja kokoa ajan lapset tappelevat ja

vauva huutaa =(



Auttakaa naista mäessä, please !!!!!

Kommentit (16)

sairastuin uupumukseen pian kuopuksen syntymän jälkeen. Meillä lapsia on kaksi: aktiivinen 2 v ja nyt 8 kk. Kuopus ollut aina tosi huono nukkuja, meilläkin mies auttanut, mutta silti minä uuvuin ja masennuin. Muita tukijoukkoja ei juuri ole.



En tajunnut sairastuneeni ennen kuin minulle tuli fyysisiä oireita (ahdistusta rinnassa, jännittyneisyyttä kehossa, sydämentykytystä). Hiukan tuota ennen olimme laittaneet esikoisen pph:lle. Mutta vaikka vauva alkoi nukkua päivällä paremmin ja minäkin sain levättyä paremmin, en siltikään palautunut ja saanut voimia takaisin, siksi menin lääkäriin ja tuo uupumus ja masennus todettiin.



Voisitko ottaa yhteyttä neuvolapsykologiin tai vastaavaan? Toki arki lapsiperheessä on rankkaa, mutta tuo ei vaikuta enää normaalilta. Pidä pintasi ja vaadi apua. En haluaisi, että sinäkin menet voimiesi äärirajoilla liian pitkään, sillä uupumuksesta kestää palautua kauan. Olisiko mahdollista, että hankkisitte hoitajan lapsille edes hetkeksi kotiin/lapset hoitoon? Nyt on kyseessä sinun terveytesi, se on otettava vakavasti!

sillä erotuksella että meillä lapsia vain kaksi (4v ja 1v). Minä myös tällä hetkellä totaalisen uupunut. Asumme ulkomailla, eikä ulkopuolista apua ole saatavilla. Mies on ihana ja auttaa paljon, mutta samoin kuin teillä, alkaa hänkin olla väsynyt. Meidän kuopus on pitänyt perheen tiukoilla koko elämänsä ajan (huono nukkuja, muuten vaan kätisijä ja äidin lahkeesa roikkuja...vaikkakin maailman ihanin pikkumies hyvällä tuulella ollessaan :-)) Mikä meitä väsyneitä sitten voisi auttaa? Itse en tiedä vastausta. Sen tiedän että yksi hyvin nukuttu yö silloin tällöin ei minun tilanteessani paljoa auta. Muutama vapaapäivä tosiaan tekisi terää, ehkä sitten muutaman vuoden päästä ;-) Itse olen alkanut joustamaan kodin siisteydestä ja ruoanlaitosta. Käytän pojan lyhyet päiväunihetket omiin puuhiini ja rauhalliseen kahvihetkeen, kun aikaisemmin yritin siivota ja valmistella päivällistä silloin. Tämä ratkaisu on auttanut vähän, vaikkakin välillä ahdistaa ympärillä oleva kaaos, eikä ruoanlaittaminen kätisevä poika sylissä ole kovin mukavaa.

Nyt täytyy mennä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meilläkin kolme alle kouluikäistä. Mies kyllä hoitaa paljon kotia ja lapsia vapaa-ajallaan sen minkä rakennushommilta ehtii...Minulla myös univelkaa. Kaikki lapset heräilevät välillä öisin, pienimmäinen vielä vauva, jota imetän myös ja hän alkanut heräillä koko ajan...unikoulu pitäisi pitää. Mulla on myös selkeää uupumusta, kaikki oireet viittaavaat siihen. Olen ärtyisä, stressaantunut, pinna kireällä, itkeskelen milloin mistäkin syystä, kärsin syyllisyyttä siitä etten pysty olemaan tämän parempi äiti lapsilleni (eli kun huudan, valitan, en osaa huomioida tarpeeksi...), välillä kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Ei jaksaisi mitään. Kaiken lisäksi sitä jotenkin tajuaa, että nämä hetket/kuukaudet/vuodet ovat niin rikkaita, eivätkä ne ikinä palaa. Kun kaikelta väsymykseltään pystyisi nauttimaan edes vähän enemmän omista rakkaista lapsistaan. En osaa sinulle muuta nyt sanoa kuin että voimia!

Niinpä. Liiankin tuttua.



Laita mies maksamaan MLL:n hitjan maksu eli 1 vapaapäivä viikossa SINULLE- esim, jo 4 tuntia riittää( MLL:n taksa yht. n. 20-30 e tältä ajalta).



Entä " ystäväsi" - onko sivulla todellisia ystäviä???Vaihda ystäväsi todellisiin, os apua ei löydy.TOSI YSTÄVÄT NIMITTÄIN AUTTAVAT!!!



Kummit kehään. Kuskiksi retkille, konsertteihin kummin mukaan, luistelemaan kummin kanssa- meillä toimi. Mutta ei pyytämättä- " todelliset" kummit erottuvat tällä tekniikalla- ja saat taas VOIMIA jaksamiseen.



Seurakunnan perhekerhoissa on ilmainen lapsiparkki, neuvoloilla on äiti-lapsi-piirejä, avoin päiväkoti löytyy varmasti myös- sielläkin on maksullinen lapsiparkki- kirjastoilla on satukerhoja, päiväjkodeilla on lakisääteistä(päivähoitolaki!!!) puolipäivähoitoa , jos haluat esim. isompia sisaruksia osaksi viikkoa viedä, leikkipuistoissa näet muitakin , joissakin leikkipuistoissa on maksullista puistotätitoimintaa- saat hetken tauon...

----------

Valitettavasti et ole ainoa, jolla asiat ovat noin. Onneksi miehesi auttaa edes vähän. Mutta etsi muitakin keinoja- ettet joudu " luostariin" , kuten eräs toinen 3:n lapsen (väsynyt) äiti...On hyvä, että olet lähtenyt APUA etsimään ennaltaehkäisevästi!



VOIMIA! Iloitaan lapsista!

väsymystä kun kaksi lasta pienellä ikäerolla ja 1,5v valvominen päivin ja öin. mieheni ei osannut auttaa. ei ymmärtänyt.

puhuin asiasta neuvolassa ja sain apua sosiaalitoimelta.

sain lapseni päivähoitoon perhepäivähoitoon 10 päiväksi kuukaudessa. silloin kun sossu tekee tuon päätöksen niin en menettänyt kodinhoidontukeakaan. kaksi vuotta meni kun selvisin masennuksesta ja nyt on huomattavasti mukavempi olla ja saamme nauttia toisistammeniin lasten kun mieheni kanssa



siis kerro neuvolassa että olet oikeasti väsynyt ja he laittaa asiaa eteenpäin.

ei tarvitse pelätä että menettää lapset vaan päinvastoin :)

tänä päivänä autetaan kyllä jos vaan uskaltaa aukaista suun. SE EI OLE HÄPEÄ!!!!!

Jos sinulla on alle 6-vuotiaita lapsia voit käyttää jaksamiseesi vedoten:

- subjektiivista päivähoito-oikeutta eli voit viedä nuorinta/ nuorimpia lapsiasi lastasi esim. 3-5 pv/ vk esim 4 / h kerrallaan päiväkotiin (lain mukaan kaikilla alle 6 v on oikeus päivähoitopaikkaan- oli vanhempi töissä tai ei- ja sinun perhetilanteesi vaatii äidille lepoa!!!).



- Myös seurakunnan perhekerhoissa on ilmainen lapsiparkki ja mahdollisuus nähdä muita äitejä kahvikupin ääressä.



- avoimet kunnalliset päiväkodit on tarkoitettu kotiäitien ja -isien käyttöön ensisijaisesti. Edullista lapsiparkkitoimintaa siellä myös- pääset esim. kampaamoon tai jumppaan lapsiparkin aikana



- suurissa tavarataloissa on lapsiparkkeja ( esim IKEA ja Jumbot), ne maksavat hieman



- kummit ja tosi ystävät myös remmiin- pyydä retkille ja luontoon- samalla saat juttuseuraa (TOSIystävät erottuvat muista, kun apua tarvitsee...)



PS: Muistan itsekin, kun mies oli aina töissä ja yöunta n. 3 h/ vrk. Kotiäitiys on tärkeää työtä, mutta niin sitovaa ja haastavaa.Paremmin jaksaa, kun muistaa miten arvokasta työtä se on.

Hei,



Onko miehesi todellakin koko ajan poissa? No kuitenkin, jos miehesi olisi joskus kotosalla niin olisiko mahdollista, että hän hoitaisi lapset yhden yön kokonaan ja sinä nukkuisit jossain muualla? Toisessa huoneessa, hotellissa...? Minun mieheni myös silloin tällöin useita päiviä ja viikkoja poissa kotoa töiden vuoksi ja sitten meillä tehdään niin, että jonain yönä minä saan nukkua koko yön ja aamun rauhassa toisessa huoneessa. Hotelliin ei kyllä jaksaisi mennä... : ) Ja sama homma tehdään toisinkinpäin.



Näin meillä saatu hieman laatu-unta ja taas mamma jaksaa vähän aikaa. Raskastahan tuo sinun arkesi varmaan on. Onko sulla ystäviä jotka kävisi moikkaamassa ja kenties leikkimässä isompien lasten kanssa? Perhekerhot ja muut perhekahvilat oivia paikkoja uusien kavereiden tapaamiseen.



Itsekin muuttanut vieraalle paikkakunnalle ja kaverit haussa. Tätä kautta olen saanut muutaman tutun. Muut sukulaiset asustavatki monen sadan kilsan päässä ja isovanhemmista ei vaan aina ole apua vaikka lähellä asuvatkin.



Jaksamista!!

Heissan! Et ole todellakaan ainoa, jolla ei ole tukiverkostoa, jonka niskaan voisi kipata kersakuormansa aina tarpeen vaatiessa. On meitä muitakin, joilla tukiverkko on olematon.

Itselläni on yllättävän iso apu jaksamiseen paikallinen MLL:n ylläpitämä äitikahvila. Siellä saa paasata muiden äitien kanssa ja huomaa, että ei ole yksin ongelmineen. Joskun on oikein yhdessä valittajaiset ja jotenkin vaan on kevyempi olo sen jälkeen. Lisäksi ainakin meidän kerhossa voi pyytää hoitajaa katsomaan lapsia sen aikaa, että pääsee käymään vessassa IHAN YKSIN. Voin vain kertoa, että taisin miltei itkeä, kun ensimmäisen kerran istuin siellä itsekseni ja ovi oli lukossa ja kukaan ei häirinnyt!

Onneksi minulla on myös ihana mies, joka ymmärtää, että joskus täytyy kotiäidinkin saada vapaa-aikaa. Aluksi hössötin ihan liikaa, kirjoitin suunnilleen kirjallisen aikataulun lastenhoidolle, kun itse kävin iltakahvilla tai kirjastossa yksin. Nykyään sentään luotan, että mies itsekin osaa hoitaa noita lapsia.

Ja sitten, joskus kun oikein väsyttää, niin ollaan me palkattu hoitaja lapsille. Siinäkin pelastuksena on MLL. Hoitajan palkka on 4,20 tunti. Jo kahdessa tunnissa ehtii aika paljon. Pieni hetki kaksistaan miehen kanssa tekee ihmeitä. Sen jälkeen on taas helpompi saada niitä iltalomiakin :-)

Tiedän että tuo on aika provosoivasti sanottu, olen itsekin ulkomailla asuva kohta kolmen alle kouluikäisen äiti ja olen ollut välillä tosi tiukoilla, mies on matkatöissä ja minulla on päävastuu kodista ja lapsista. Tiedän varsin hyvin miltä tuntuu kun voimat alkavat loppua eikä ole ketään jolle ihan tuosta vaan soittaisi ja sanoisi että haepa meidän lapset hoitoon, haluaisin vähän lepäillä :/



Mutta apua on ihan oikeasti AINA ja JOKA paikassa saatavilla!

Itse olen edellisessä asuinmaassamme palkannut siivoojan / kodinhoitajan kolmeksi aamupäiväksi viikossa kun keskimmäinen oli vauva, siellä se oli taloudellisesti mahdollista ihan normaaleilla tuloilla. Kalliimman työvoiman Euroopassa voi etsiä vaikka opiskelijatytön lapsenvahdiksi silloin tällöin, kääntyä caritas- tai diakonia- järjestöjen puoleen ja pyytää sieltä apua tai vaikka etsiä au pairin. Melkein kaikissa maissa on myös suomalainen seurakunta joka voi auttaa. Monesti itselle avun etsimisen kynnys vaan on niin korkea että helposti tulee sanottua ettei apua ole saatavilla ollenkaan. Mutta kyllä sitä löytyy jos vain itse viitsii etsiä.



Ja sitten tuosta kustannuskysymyksestä: Totta kai siitä joutuu jotain maksamaan, jos hankkii lastenhoito- tai siivousapua. Mutta kannattaa kyllä miettiä miten hyvä sijoitus se on omaan ja sitä kautta perheen hyvinvointiin! Meillä käy nyt loppuraskauteni ajan siivooja joka veloittaa 13 euroa / tunti. Hän on meilla n.2 tuntia kerran viikossa. Tuo 26 Euroa viikossa kuluu kyllä ihan oikeasti tosi äkkiä jos vaikka käy kaupungilla tai kirppikselläkin. Joskus yksi opiskelijatyttö käy meillä vahtimassa lapsia muutaman tunnin hintaan 6 euroa / tunti. En usko että kenenkään normaalituloisen budjetti sortuu täysin siihen, jos vaikka kerran viikossa silloin tällöin " tuhlaa" 20 Euroa lastenvahtiin. Ja jos summa tuntuu suurelta, niin kannattaa miettiä mikä on hinta jos EI koskaan sijoita rahojaan avun hankkimiseen... Monesti pistää korvaan / silmään että äidit ovat ihan lopen uupuneita eivätkä siltikään suostu etsimään apua tai maksamaan pieniäkään summia avusta, vaikka sitten pää hajoaisi...



AP:lle sanoisin samantapaisessa tilanteessa olleena: Soita MML:n toimistoon, sijoita se 4.5o Euroa / tunti vaikka joka toinen viikko lasten hoitajaan ja nuku, tapaa vanha ystävä tai mene vaikka yksin kirjastoon - tai vaikka sinne vessaan :D -

Voimia!!

Siihen asti kaikki on hyvin, kun vielä tunnet jotakin eli esim. pahastut toisten asiattomista kommenteista, kuten tässäkin ketjussa.

---------

Olen samaa miltä kuin edeltäjäni siinä, että 20 e silloin tällöin MLL:n lastenhoitajalle kannattaa. Tein itsekin niin kerran viikossa ja menin silloin shoppailemaan mm. tai nukkumaan tai ...kirjastoon.



-----

Univelkaa ja väsymystä vastaan kannattaa taistella. Minunkin todellinen verkostoni asuu 400 km:n takana- vauva-aika meni joten kuten-kerhoista sain vertaistukea. Koin olevani yhtä yksin kuin sinä. Pääasia, että " korvien väli" kestää- ja sitä tulee vaalia.



VOIMIA!



PS. Naisten tulee tukea toisiaan!

Jättämällä kauppakierroksen väliin, säästät sen 8 euroa, ja saat levätä pari tuntia kotona, kun hoitaja vie lapset puistoon.



Jos olet niin väsynyt, miksi ihmeessä ravaat kaupoilla lasten kanssa? Arkea paossa?

Tuota vaate-palstaa kun lukee, niin kuulostaa siltä, että kierrät kaikki mahdolliset alet yms. Eikö olisi helpompi käydä puistossa tai avoimessa.



Keskity olennaiseen, eli lapsiisi. Vaatteita saa myös halvalla henkan postimyynistä. Enkä usko, että tarvitse kaikkia niitä alelöytöjä, joita käy haalimassa.



Ei ole tarkoituksena olla tyly, mutta en voinut olla kommentoimatta.



jaksamista!

Et kertonut missä päin asustatte. Minä asun Helsingissä ja meillä on 3,5v ja 2v lapset. Voisin mielelläni auttaa sinua, jos satutte asumaan pääkaupunkiseudulla. Jos kiinnostaa, niin laita meiliosoitteesi, niin voin kirjoittaa sinulle:-)

Kiitos, että joku viitsi ottaa kantaa.



Minä kyllä imetän nuorimmaista viellä ja tarkoitus olisi

lopettaa ihan just ;D Eli nuorin on 1v. Mieheni on paljon

poissa 3 -vuorotyön takia, josta myös tulee univelkaa

lasten kanssa. Toivotaan että imetyksen lopetus

onnistuu ilman mitään suuria kuvioita.



Perhekahvilassa käydään ja muutama ystäväkin välillä

käy ilahduttamassa. Sosiaalinen kun olen niin en kestä

olla yksin lasten kanssa kotona. Meillä myös siivous ja

kaikenlainen ylimääräinen puuhastelu on tällä hetkellä

pois mielestä. Olen järjestystä rakastava mutta jostain

on pakko luopua ja se saa nyt olla.



Jotenkin vaan tuntuu että arki on tavattoman rankkaa ja

väsymys painaa. Mielialat vaihtelevat, varmaan imetys

tekee oman osansa. Muistan kyllä tämän saman vaiheen

hämärästi kun oli kaksi lasta ja tuntui että EI ENÄÄ PÄIVÄÄKÄÄN =D



Sinulle joka olet tämän tilanteen kanssa ulkomailla toivon

todella jaksamista ja voimia. Ei ole helppoa teilläkään.

Onneksi ja todellakin onneksi on nämä netti foorumit

joissa voi hieman tuulettaa ajatuksiaan ja kun lukee

toisten elämästä ja vaikeuksista niin kummasti se keventää

mieltä ja saa oman osansa näyttämään kevyemmältä.



Tällä hetkellä tuo sukulaisten puuttuminen alkaa myös

rassata lasten suusta. Toisilla mummi tuo sitä ja toisilla

tätä. Yhdessä tehdään ja mennnään. Olen harkinnut

meille mummia jostain kunhan jaksan asiaan paneutua.

Isovanhemmat ovat todella rikkaus ja rakkaus. Oma äitini

on kuollut ja isäni niin huonossa kunnossa ettei hänestä

ole mitään apua. Elämä on heitellyt minua eroon siskoistani

joten en heistäkään saa tukea, päinvastoin mutta se onkin

jo oma tarinansa (rasitteensa).



Täytyy vaan yrittää jaksaa ja toivoa että AURINKO PAISTAA

tännekkin viimeistään ensi kesänä. Lapsi lukumme on onneksi

täynnä joten helpottamaan päin tämä kuitenkin on.



En asu pohjoisessa. Kiitos kuitenkin tarjouksesta. Tämänkin

kirjoittaminen ja toisten ajatusten lukeminen on helpottavaa

ja mukavaa.



Ystävällisiä ja hyviä neuvoja tulikin. Mutta mieli on kummallinen

kun ei jaksa niin ei jaksa. Kaiken pieninmänkin tekeminen voi

hetkittäin tuntua todella ylitsepääsemättömältä. Tiedän että

asian voisi tulkita masennukseksikin mutta epäilen vain

että uupumusta tämä on univelan kanssa. Onneksi kaikki

mikä ei tapa vahvistaa, kai =O)

Eikö teilläkin mies voisi osaltaan auttaa? Jos sinulla on kuitenkin mies, luulisi että sinulle voisi järjestyä edes yksi nukuttu yö (josset imetä) ja jokin oma meno/harrastus edes kerran viikossa. Tämä voisi auttaa sinua jaksamaan.



Meillä en ole poikki, no nuorin onkin jo 1,5v (ja isommat pian 5v ja 7v). Luulisi että sinullakin pian helpottaa lasten kasvaessa. Minkäikäisiä sinulla olikaan? Jo puolikin vuotta eteenpäin lapsen kasvussa voi auttaa yöunia ja muutenkin äidin jaksamista. Minusta tämä kotona olo on helppoa, paitsi kotityöt ärsyttää ja seuraa voisi olla enemmän. Kun muistelen aikoja että olin raskaana, kävin töissä ja hoidimme miehen kanssa edellisen lapsen/lapset ristiin minuuttiaikataulun vaihdolla työmatkalla ja mies rakensi, niin tämä kotona olo helppoa- varsinkin kun en ole raskaanaakaan. Tietysti vauvan kanssa ja imetysaikana on ollut välillä poikki, mutta silloin olen kyllä miehelle sen kertonut ja pienen levon (edes tunnin päiväunien) jälkeen viikonloppuna (viikollahan mies on päivät töissä) olo on ollut toinen.



Ja mitä tulee siihen sinun kirjoittamiisi hyväosaisiin, ajattelen että elän omaa elämääni, heillä on oma elämänsä. Minä olen juuri minä kokemuksieni perusteella ja kokemukseni ovat erilaiset kuin sellaisilla joilla tukea lapsuuden perheestään (vanhemmistaan ja sisaruksistaan). Tietenkin joskus olisi kiva viettää aikaa miehen kanssa kaksin niin että joku auttaisi lasten hoidossa, mutta kyllä se aika joskus vuosien kuluttua tulee. Nyt elämme näin. Eikä se että jollain toisella on mahdollisuuksia enemmän sukulaisten apuun ole minulta pois. Tosin keskinäistä ymmärrystä ei ihan niin hyvin näistä asioista ehkä synny tälläisen kaverin kanssa, mutta kyllä minulla löytyy niitä kavereita myös joilla ei ole ketään muuta apuna. Heidän kanssaan sitten on helpompi asiasta puhua ja jopa laskea leikkiä ja naureskella näille joille apua on tarjolla ja silti heillä tekee tiukkaa (huumori siis auttaa). Onko sinulla ketään kaveria joka ei olisi sinun mielestäsi tälläinen kertomasi hyväosainen jonka kanssa sitten asiasta voisi päästää höyryjä ulos?


Se että Shoppailen ahkerasti ei kai ole keneltäkään pois ???



Joku harrastushan minullakin saa kai olla ja Shoppailusta

on ollut hyötyäkin koska haluan että lapseni ovat kauniisti

puettuja. Toiseksi useinmiten MIEHENI on lapsia sillä aikaa

vahtinut ja välillä joku heistä on ollut mukanani. Lapsi saa

silloin omaa aikaa, olemme syönneet yhdessä ja käyneet

myös näillä reissuilla jossain lasten jutuissa mm. Puistoissa yms.



Toiseksi olemme taloudellisesti tiukoilla joten en voi vaan tilata ja maksaa vaan etsin LAADUKASTA ja KUNNOLLISTA Vaatetta. Mutta kukin tavallaan enkä tätä elämän tapaa toisille tyrkytä =D



Pahoitin kyllä tuosta kommentista mieleni. Ilmeisesti

sinulla ei ole saamaa tilannetta joten et voi ymmärtää

mistä " puhun" . Jaksamista kun on niin monenlaista.



Jokainen tekee omat ratkaisunsa ja ihan tiedoksi että

jaksan kyllä viedä lapsiani ULOS PUISTOON sekä LAPSILLANI

ON HARRASTUKSIA joten se siitä Shoppailun vähentämisestä.



Yleensä nämä Shoppailut ovat yhdistetty asioiden hoitamiseen

lomaan sekä yleiseen hengailuun LASTEN kanssa eli omalla

tavalla pakenen ARKEA nimenomaan sitä ARKEA että olen

vankina kotona ilman minkäänlaista henkireikää. Eikä siellä

puistoissa aina niin herkkua ole =D



Lapsiini olen mielestäni panostanut ehkä LIIKAA koska

olen ollut kotona jo KYMMENEN VUOTTA ja AIJON

OLLA EDELLEEN vaikka Henkisesti ottaa tällä hetkellä

tiukille.



KIITOS niille jotka ovat jaksaneet lukea tätä minun TURHAA

valitustani ja KIITOS niille jotka ovat asiallisesti kommentoineet.



Hieman tuohtuneena Volga =(



Ps. joku kirjoitti niistä KUMMEISTA eipä ole niitäkään joten

en voi heitä " nakittaa" avuksi. Ystäviä on, heillä vähemmän

lapsia... KAIKKI eivät halua hoitaa toisten lapsia ja en ole

ketään väkisin värvännyt enkä värvää =D



Neuvolassa olen asiasta puhunut ja heidän mielestään pienten

lasten kanssa on RANKKAA joten olkoon sitten niin. Vanhempana

ja Viisaampana toivottavasti muistelen Hymyssä Suin TÄTÄ aikaa

ja Väsymystä....



Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat