Seuraa 

Moikka,



Meillä on kohta puolivuotias iloinen pojanvesseli, joka ei ole elämänsä aikana juuri itkenyt, ehkä kaikki itkut yhteensä n.10min. No nytpä äiti on alkanut illalla käymään jumpassa joka ajoittuu juuri pojan iltasyömisen ja nukkumaanmenon aikaan. Isän kanssa viihdytään päivisin tosi hyvin, mutta iltatoimet menee itkuksi isän kanssa. No äitihän ei voi hyvillä mielin jumppaan mennä kun tietää että poitsu itkee äitiä...en vaan raaskis millään itkettää poikaa omien menojeni takia...Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia? Tottuuko vauva tähän koskaan? Mieheni sanoo että kyllähän ne lapset itkee, joo, mut kun voisin nekin itkut välttää olla menemättä jumppaan.



Kiitos jo etukäteen vastauksista!

Kommentit (4)

Mielestäni käyt jumpassa ja lapsi on isänsä kanssa. Meillä oli 4kk iässä vaihe jolloin isä ei kelvannut ollenkaan, se meni ohi kun isä vaan sinnikkäästi laittoi poikaa nukkumaan. Nyt poika on 10kk ja itkee jos lähden kauppaan, jumppaan yms. mutta itku loppuu melko nopeati ja nykyäänkin toisinaan huutaa isälle naama punasena kun pitäisi laittaa nukkumaan ja jos mä tuun jumpasta just sopivasti niin itku loppuu siihen.



Itse en kuitenkaan lakkaa sen takia käymästä jumpassa. Koska kyllä lapsen pitää tottua olemaan isänsäkin kanssa. Mitä siitä tulee jos äiti ei mene minnekkään vaan on 24/7 vauvan kanssa. ITselleni ei ainakaan riitä " omaksi ajaksi" nuo päiväuni lenkit. Ja myös jumppa on hyvin erilaista ja ainakin minulle rentouttavaa liikuntaa.



Pidä itsestäsi huolta ja anna isän pitää itkuista huolimatta vauvasta huolta. Ei tässä nyt varsinaisesti mitään vinkkiä tullut, mutta halusin vaan kannustaa sinua jatkamaan itsestäsi huolehtimista ja kunnon ylläpitämistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Noita kausia tulee. Eli välillä äiti on pop tai sitten isä. Eli yhtäkkiä vauva alkaa suosimaan toista vanhempaa. Ja se vielä voi vaihdella ;)



Yleensä tuo on kyllä vanhempana. Meilläkin oli 10kk iässä iskä pop. Äiti ei " kelvannut" iltatoimiin jne, parin viikon päästä oli taas toisinpäin.



Muistaakseni tuohon neuvottiin vain olemaan ihan normaalisti, eli ei kannata ottaa " vakavasti" .



Tehkää kuten teille sopii. Kokeile nyt vielä jos iskä kelpaisi teilläkin kohta " nukkumaan laittajaksi" . Jos vain hermot kestää. On tärkeää että äitikin pääsee esim. kerran viikossa jumppaan. Isä on toinen vanhempi, eikä mikään hoitaja. Kyllä isänkin täytyy lapsen kanssa pystyä olemaan. Kyseessä voi olla nyt vain hetkittäinen " suosimisvaihe" .

Tällä palstalla joku jossain toisessa yhteydessä sanoi kerran, että lapsihan on OMAN ISÄNSÄ seurassa! Ei hänellä siis pitäisi olla mitään hätää. Ymmärrän kyllä, miltä sinusta tuntuu ajatella lasta itkemässä. Mutta kyllä tekee sinullekin hyvää käydä siellä jumpassa vähän " tuulettumassa" . Ja lapsellekin tekee ihan hyvää oppia muidenkin kanssa hoitamaan iltatouhuja. Sitä paitsi, miltä isästä mahtaa tuntua, jos jätät jumpan nyt pois? Ettei hän pärjää ollenkaan lapsen kanssa? Ettet sinä luota häneen hoitajana?

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat