Seuraa 

[size=3][color=EE30A7]Lasketut ajat:[/color][/size]

30.3. violet82

1.4. Net-ta

19.4. Eikka99

21.4. annme

22.4. kesä1999 ja Possukka

24.4. jepuli

26.4. pimpula2

27.4. Avellana81

28.4. kevyt1



[size=3][color=EE30A7]Huhtihurmurit 2007[/color][/size]



[color=9B30FF]Nimimerkki: [color=EE30A7]annme[/color]

Oma ja miehen ikä: 27 ja 28 Lasten lukumäärä: 0

Laskettu aika: 21.4. Synnytyssairaala:

Taustat:[/color] Ehkäisy lopetettu noin vuonna 2000... Ukon kanssa oltu yhdessä jouluna 9 vuotta. Lapsettomuudesta kärsitty vajaa 7 vuotta... Huhtikuussa 2006 ensimmäinen ICSI. Tuoresiirto ->nega, 1.PAS ->kemiallinen raskaus ja nyt 2. PAS -> +.

[color=9B30FF]Nimimerkki: [color=EE30A7]Avellana81[/color]

Oma ja miehen ikä: 25 ja 28 Lasten lukumäärä: 0

Laskettu aika: 27.4. Synnytyssairaala: Hyvinkään aluesairaala

Taustat:[/color]Yhdessä ollaan oltu 7 vuotta ja lapsia on yritetty yli 3 vuotta. Kohdunulkoinen raskaus toisesta yrityskierrosta, joka jouduttiin leikkaamaan sisäisten verenvuotojen takia. Lääkäri epäili keväällä endometrioosia ja meille tehtiin perustutkimukset silloin. Jatkotutkimuksiin lähete oli jonossa siitä asti.

[color=9B30FF]Nimimerkki: [color=EE30A7]Eikka99[/color]

Oma ja miehen ikä: 25 ja 25 Lasten lukumäärä: 0

Laskettu aika: 19.4. Synnytyssairaala: KYS

Taustat:[/color]Lasta yritetty 8/04 lähtien. Hoidoissa oltu reilu vuosi, takana inssi, 2 ivf ja 2 pas:a, nyt hoitotauolla yksityiseltä julkiselle siirryttäessä luomuplussa yllätti.

[color=9B30FF]Nimimerkki: [color=EE30A7]jepuli[/color]

Oma ja miehen ikä: 28 ja 28 Lasten lukumäärä: 1

Laskettu aika: 24.4. Synnytyssairaala: TAYS

Taustat:[/color]Lapsettomuutta takana vuosia ja mieskin vaihtui matkan varrella. Esikoisemme lähti pelkällä clomikuurilla, kolmannesta kierrosta. Clomipoika syntyi 02/01/05 ja 12kuukautta ehdittiin toivoa pikkukakkosta. Toisesta clomikierrosta (mukana myös menogon ja pregnyl) tämä tärppi nyt sitten tuli.

[color=9B30FF]Nimimerkki: [color=EE30A7]kesä1999[/color]

Oma ja miehen ikä: 22 ja 22 Lasten lukumäärä: 0

Laskettu aika: 22.4. Synnytyssairaala:

Taustat:[/color]Opiskelut ovat vielä kesken, toki valmistun jouluksi. Mulla todettiin kans kolme kuukautta sitten lievä PCO. Ja annettiin Terolutit, mutta kapinallisena ajattelin, että en vielä niitä ala... eli ilman mitään lääkkeitä olen nyt raskaana.

[color=9B30FF]Nimimerkki: [color=EE30A7]kevyt1[/color]

Oma ja miehen ikä: 39 ja 30 Lasten lukumäärä: 1

Laskettu aika: 28.4. Synnytyssairaala:

Taustat:[/color]Yritettiin vuoden verran raskautta tuloksetta kunnes tärppäsi. Tutkimusajat oli varattu sekä kunnalliselle että yksityiselle puolelle. Yksi lapsi meillä jo on tullut luomuna ja ekasta kierrosta nappasi hän. Ihmetys oli siis kovin suuri kun en vuoden yrityksen jälkeen tullut raskaaksi.

[color=9B30FF]Nimimerkki: [color=EE30A7]Net-ta[/color]

Oma ja miehen ikä: 26 ja 26 Lasten lukumäärä: 0

Laskettu aika: 1.4. Synnytyssairaala: Keski-Suomen keskussairaala

Taustat:[/color]Viime vuoden toukokuussa mentiin naimisiin ja yhdessä on oltu 8 vuotta. Marraskuussa 2005 jätettiin lopullisesti ehkäisy, pillerit jo 8/05. Maaliskuussa PCO-diagnoosi ja toukokuussa saatiin Lugesteronit (ilmeisesti = Terolut) kiertoa tasaamaan/tuomaan. Syyskuulle suunnitteluaika. Periaatteessa kai lasketan ihan luomuksi tämä meidän raskaus.

[color=9B30FF]Nimimerkki: [color=EE30A7]pimpula2[/color]

Oma ja miehen ikä: Lasten lukumäärä: 1

Laskettu aika: 26.4. Synnytyssairaala:

Taustat:[/color]Meillä 1 tyttö, joka lähemmäs 3v. eikä olla minkäänlaista ehkäisyä käytetty sen jälkeen, kun tyttö syntyi. Tytön +:ssat tuli tosi nopeasti 3kk pillereiden lopetuksen jälkeen.

[color=9B30FF]Nimimerkki: [color=EE30A7]Possukka[/color]

Oma ja miehen ikä: Lasten lukumäärä: 0

Laskettu aika: 22.4. Synnytyssairaala:

Taustat:[/color]Vauvaa yritetty elokuusta 2004, 1. ivf helmi-maaliskuussa 2006 -> hcg 104 pp14, meni kesken. Passiin ei päästy, saatiin vain kolme alkiota ja yksi siirrettiin, kaksi pakastettuja oli huonoja eikä selvinneet sulatuksesta. Nyt sitten 2. icsi tuoresiirrosta plussa. Kaksi alkiota siirrettiin.

[color=9B30FF]Nimimerkki: [color=EE30A7]violet82[/color]

Oma ja miehen ikä: 24 ja 29 Lasten lukumäärä: 1

Laskettu aika: 30.3. Synnytyssairaala: Tays

Taustat:[/color]Ollaan oltu naimisissa 5 vuotta ja meillä siis 8,5kk ikäinen suloinen tyttönen. Vauvaa alettiin toivoa 08/02, minulla pco ja sanottiin että ilman hoitoja ei lasta tule. Hoitona 4xclomifen, 2xclomifen+menogon, 1xIUI -> kaikista negaa. Clomeilla ei saatu edes ovista aikaan. Tulin raskaaksi syksyllä 04, mutta se meni kesken rv7+. Melkein heti sen jälkeen tulin uudelleen raskaaksi ja aloin odottaa meidän tyttöä, joka syntyi 12/05. Synnytyksen jälkeen ehti yhdet menkat tulla ja sitten... +++ Eli meille olisi kaikesta huolimatta tulossa toinen luomuvauva!!



Listasta puuttuvat tiedot:

Synnytyssairaala: annme, kesä1999 ja kevyt1 (jollakin oli tosin muutto vielä edessä)

Synnytyssairaala + oma ja miehen ikä: pimpula2 ja possukka

Kommentit (19)

Voi meitä laiskimuksia!!! Mitä mahtaa kuulua Net-talle, kesä1999:lle, Possukalle, pimpula2:lle ja kevyt1:lle??????? Antakaas kuulua itsestaänne!

Ja muutkin tietty....



Meillä oli tänään neuvola ja oikeastaan ekaa kertaa reissu oli kaikinpuolin positiivinen. ti on aina varjostanut joku iso huoli. Kaikki oli hyvin, pisu puhdas, hemppa 139 ja sydänäänet (syke 140) vahvat. Paino on edelleen samassa kun lähtöpaino, joten saanpa herkutella!!!



Pieni v*tutus on läsnä nytkin, sillä sain sunnuntaina tietää, että työsuhdettani ei jatketakaan!!! Kaikista lupauksista huolimatta jään tyhjän päälle vuoden vaihteessa ja se ahdistaa. Tunnen että raskaudestani sakotetaan nyt todella, sillä kaikki oli hyvin ja jatko luvattu (jopa pysyvä duuni!!!) tästä eteenpäinkin. Niinpä ei paljoa naurata. No, tässä keräilen itseni ja tulen sanomaan heille päin naamaa mitä mieltä olen heidän toiminnastaan ja mitä ajattelen. Puhdistan oman oloni kunnolla ja saan sanottua sen mikä nyt painaa. Painukoon helvettiin sen jälkeen.



Mutta mukavata viikon jatkoa kaikille!!! Tulkaahan nyt kertomaan kuulumisia!



jeppis rv17+6 ja poitsu 1v10kk

Hei vaan taas!



Kiva kuulla et ainakin Avellana jaksaa pitkiä viestejäni! ;) Tuli noista sinun sokereista ja makeista mieleen, et onko kukaan muu saanut määräystä sokerirasituskokeeseen? Mulle se annettiin heti eka neuvolassa, kun tuo painoindeksi ylittää rajat. Nyt pitäis joulunalusviikolle (!) varata aika. Vaan saattais olla muutakin tekemistä silloin ku itsua jossain labran käytävällä ja odottaa... Mut kai se kuitenkin on meidän molempien :) hyväksi. Kerroit Avellana myös, etä teidän lapsettomuusongelmat oli ainakin joidenkin sukulaisten tiedossa. Mites teillä muilla, oleteko puhuneet avoimesti, vai oliko liian kova paikka? Me kerrottiin muutamille läheisimmille, mut esim. miehen vanhemmille kerrottiin vasta raskausuutisen kanssa, et " jotain ongelmia" on ollut. Niille pystyi kertomaan, joilta tiesi saavansa tukea ilman syytteitä tai muita inhottavuuksia.. Mut onneksi kaikki on hyvin nyt! Tuo mun lopujen lopuksi helppo raskautuminen on palauttanut uskon niihin aina haluamiini neljään lapseen. Vaan saa nähdä mitä olen mieltä, kun tämän ensimmäisen san punnatttua ulos ja syötettyä yöt ym.. Mutta se siitä, jatketaan taas toisella kertaa. Pitää mennä vähän pötköttelemään, kun ei vielä oikein muista ettei saa syödä enää yhtä paljoa ku ennen. Ähky iskee ja Iina-Mikolla on ahdasta! Jospa makuuasento antais vaikka aihetta taas velmuilla pitkin masuhermoja! On ne potkut ihania! :) (Tähän olisin jostain napannut sydänhymiön, mut eipä niitä taidakaan saada, enkä itse osaa...) Niin ja väliaikatietoja gradusta - edistyy hienoa vauhtia, pian pääsee haastattelemaan ja sit analyysiin.



Täysinäisin terveisin

Net-ta ja Iina-Mikko 22+2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Juhlittekos te muut isänpäivää? Minä mietin pitkään asiaa, mutta päätin sitten onnitella myös tulevaa isukkia, vaikka aikaa varsinaiseen isyyteen vielä onkin. :) Lisäksi kävimme oman isäni luona kylässä.



Taitaa muillakin olla kiireitä kun olette niin hiljaiseksi alkaneet. Meillä on marras-joulukuussa yleenä paljon menoa kun juhlia riittä melkein joka viikonlopulle. Nyt oli kaikkien synttäreitten lisäksi ystäviemme kolmannen lapsen kastajaiset, joiden järjestelyissä olimme avustamassa jo muutamaa päivää aikaisemmin. He pitivät kastejuhlan kotonaan ja hommia riitti.



Olen ollut hiukan allapäinkin kun erityisäitiyspäivärahahakemus hylättiin ja neuvolalääkärin kanssa keskusteltuani hän arvioi parhaaksi vaihtoehdokseni pyytää yritystä irtisanomaan minut. Nyt olen sitten työttömänä ja haen oman alan töitä. Ainakin painajaiset, suurin ahdistus ja enimmät univaikeudet ovat loppuneet tilanteen rauhoituttua.



Noista liikkeistä en ole varma, mutta hentoja muksauksia tuntuu mahassa aina välillä. Voin kyllä kuvitella kaiken kun eihän niitä vielä pitäisi ensisynnyttäjällä tuntuakaan. Kovasti kuitenkin jo liikkeitä odottelen. :) Siskoni on tuntenut liikkeitä jo pitkään kun hänen raskautensa on 1,5 kk pidemmällä ja mahakin on kuulema kasvanut jo niin että talvitakit alkaa ahistamaan. Minulla maha alkoi kasvaa vasta 1-2 vko sitten eikä vielä kovin selvästi näytäkään raskausmahalta.



Minulla on pahoinvointi hetkellisesti palautunut lähinnä silloin kun säännöllinen syöminen on unohtunut ja verensokerit ovat päässeet laskemaan. Minulla oli ketoarvotkin kohonneet ja nyt pitää välttää makeita syömisiä ja verensokeria tarkkaillaan. Olin juuri ostanut sellaisen kilon suklaarasian ja nyt se jää kokonaan miehen urakaksi. :)



Äitiyspakkauksen ajattelin ottaa kun ekaa odotellaan ja jepulia neuvoisin tekemään kaiken mahdollisen etukäteen ja pyrkimään siihen ettei viimeinen viikko ole kiireinen ja järjestelijöillä mustia silmäpusseja hääpäivänä. Ystäviemme häihin tehtiin paljon koristeita ym. itse ja tuli todella kiire loppusuoralla vaikka järjesteleminen aloitettiinkin hyvissä ajoin. Hyvin nukkuneena ja iloisella mielin hääpäivään!



Kirjoitelkaahan taas kuulumisianne kaikki! Joko olette joululahjaostoksilla olleet ja jokos tiedätte mitä itse toivotte lahjaksi? Toivotteko vauvaan liittyviä lahjoja itsellenne joululahjaksi?



Avellana16+3

Kyllä minä olen liikkeitä sitten tuntenut jo viikolta 15+jotain. Nyt ne ovat jo niin voimakkaita ja toistuvia tumauksia mahaan ettei ilmakupliksi voi enää luulla. Välillä tuntuu sellaisia muljauksia että taitaa kuperkeikkoja heitellä. :) Aina ovat ultrassa päivitelleetkin että onpas vilkas kaveri. Yleensä illasta alkaa mieletön hulina mahassa ja nukkumaan mennessä meinaa vaan naurattaa kun mahassa tömisee. Mitenkäs muilla?



Ottakaahan eikka ja jepuli rauhallisesti ja jepulille kovasti tsemppiä vuotojen kanssa. Kuulostaa kyllä niin samantapaiselta kuin kaverillani, jolla oli se etisistukka. Hänkin ravasi vuotojen takia jatkuvasti sairaalassa ja välillä vietiin pillit päällä tuhatta ja sataa. Kaikki sujui kuitenkin lopulta hyvin ja kummityttömme täyttääkin pian jo 4 v. :)



eikka: Minä yritän hakea lopuille 5 kk:lle oman alan töitä, mutta epäilen ettei noihin puutarha-alan vakkaripaikoille oteta kun olen raskaana. Jos en 3 kk:n sisällä ole saanut töitä minulla ¿on oikeus päästä¿ työkkärin mukaan 5 pv:n työnhaun tehostamiskurssille. Jospa sit ois paremmat mahikset saada lopuille vajaalle 2 kk:lle töitä. :)



Minulla on kaikki sujunut nyt hyvin kun olen kotona touhutessa voinut lepäillä tarpeen mukaan. Ei ole onneksi enää niitä kovia kipuja ollut ja mielialakin on kohonnut huimasti. Jokohan sitä uskaltaisi kohta alkaa hommaamaan niitä tarvikkeita kotiinkin? Me meinasimme ainakin alkuun pärjätä 40 m2:n kaksiossa ja kaappeja ollaan tilattu kun säilytystila loppuu kesken. Joudumme siirtämään tietokoneen olohuoneeseen että vauvan tavarat mahtuvat makkariin ja muutenkin saa järjestyksen huushollissa muuttaa uusiksi että kaikki mahtuu.



En malttaisi enää odotaa kun siskoni tulee 250 km:n päästä tänään kylään ja menemme sitten sunnuntaina yhtämatkaa takaisin jyväskylään niin näen muitakin sukulaisia. Tiistaina tulen jo takaisin kun ke aamuna on rakenneultra. Meillä oli tiistaina eka perhevalmennuskin. Siellä oli hammashuollon ja liikunnan tärkeydestä juttua ja meitä oli kuulema ennätyssuuri ryhmä (n. 15). Onko teillä muillakin valmennuksia?



Käykäähän kaikki vaikka kerran tai pari viikossa ilmoitelemassa kuulumisianne! Olisi kiva tuntea teidät kaikki paremmin!



Avellana 17+0

Jepuli tuossa edellisissä viesteissä huhuili jo perään meitä hiljaisempia.. Nyt lupaan ola vähän aktiivisempi jatkossa! Meillä on ollut kaksi viikkoa ainoa mahdollisuus päästä koneelle ja nettiin yliopistolla, missä ei oikein vitisi kirjoitella tälläsiä omia juttuja. Mutta tänään saatiin hieno uusi tietokone, iso näyttö ja kaikki muutkin pelit ja vehkeet viimesen päälle. Enkä näköjään osaa nyt kirjoittaa tällä uudella näppiksellä (vaikka koululla on samanlaiset) kun utlee niin paljon virheitä, toivottavasti edes pahimmat huomaan korjailla...



Meillä on kaikki edennyt aivan hienosti. Ekat liikkeet tunnistin 18+jotain, ja siitä lähtien niitä on sitten kuulosteltukin yhä enemmän koko ajan. Varsinkin nukkumaan mennessä on ihan vakio, että jumppa alkaa masussa. Mies ei vielä tunne liikkeitä, mutta pikkuinen ei isää kavahda, vaan jatkaa touhujaan, vaikka isän käsi vatsalle tulisikin. Eli sitten kun potkut vaan vielä vahvistuu, niin ei ainakaan ujouden pitäisi iskeä. Mulla kyllä on tätä ylimääräistä pehmusteta tässä mahalla, et voi olla että isän tuntemukset viipyy.. Maha onkin kasvanut ihan kivasti, harmittaa vain, että kohdun päällä pömpöttää ihan aito läskimakkara, joka hämää vatsan pyöreyttä. Muuten olis jo tosi kiva vauvamaha! Rv20+3 käytiin mekin rakenneultrassa ja saatiin kolme kuvaa, joista yhdessä näkyy oikein hienosti pikkuisen pää ja käsivarren luut. Avellana oli saanut 15 ultrakuvaa! Me saatiin vain kolme, vaikka oltiin yksityisellä ja maksettiin ihan mukava summa lääkärille.. No, ultratessa tyyppi vähän esiintyikin meille ja haukotteli/aukoi suutaan kuvassa. Kaikki oli hienosti, ei mitään ongelmia. Neuvolassa samaten rv 21+2 oli kaikki hyvin sydänäänet huitelee edellee melki 150 ja kaveri on vilkas. Äidillä alkaa vähän raskaus vaikuttaa; verenpaine (114/67) ja Hb (116) on molemmat laskeneet melkoisesti. Ens kerralla katotan raudan tarvetta. Neuvolasta meninkin kauppaan ostamaan verilättyjä! ;) Mulla on paino noussut 6kg, kateellisena katoin JEpulin lähtöpainoarvoa.. Muilla oli muuten pysynyt hemoglobiinit parempina. Mulla kun lähtötaso vielä oli 153, niin alkaa vähän tuntua. Tosin tää pineys väsyttää oman osansa myös. Mutta se niistä, hyvin menee mutta menköön!



Hyvin, tai ainakin paremmin näyttää menevän myös teillä muilla. Jepuli tais kokea kunnon säikähdyksen vuotojen ja supistusten kanssa! Toivottavasti ei toistu sulla tai kenelläkäään muullakaan. työjutut näyttää myös heittelevän Avellanaa ja Eikkaa - toisaalta saatte levätä rauhassa kun siltä tuntuu! Ei kukaan tosiaan taida ottaa raskaana olevaa uteen työsuhteeseen. Mä pääsen nyt onneksi myös vähän helpommalla lepäilemään, kun ei enää tarvi tehdä pitkiä päiviä yliopistolla. Oikeasti mun pitäis nytkin tehdä gradua, kun mies lähti pikkujouluihin, mut ajattelin nyt eka ainakin tänne kirjoitella pitkästä aikaa (ja pitkän romaanin, näköjään!).



Onko Avellana teillä siskon kanssa molemmilla ensimmäiset? On siinä tosiaa suvulla ihmettelemistä.. Meillä vähän oli myös epäilyä, et kumpi tekee vanhemmista isovanhempia, minä vai 3v nuorempi siskoni. Vaan kyllähän tuo vielä ainakin tupakalta lemahtaa... :) Olis varmaan lähentänyt meitä hurjasti samanaikanen raskaus, ollaan nimittäin vähän räjähdysaltis pari.. Mut ehkä se sitten joskus.. Mä huomaan, et vaikka aloittaisin kirjoittamaan muiden jutuista, niin aina vaan kääntyy omiin asioihin. Hieman epäkohteliasta touhua... Mut mulla ei täällä Jkylässä ole oikein ketään kavereita, ja äitikään ei jaksa määrättömiä kuunnella. Että kertoilen teille.



Tuola kirjoittelitte isyyspakkauksista ja muutenkin tavarahankinnoista. Me ollaan oltu aika hätäisiä, kun ostettiin ne vaunut jo silloin aikoja sitten. Ei kyllä muuta olla ostettukaan, vaikka olohuoneen nurkassa on nyyttiä ja nyssykkää vauvanvaatteita ja muuta tavaraa. Kivaa kun suvussa kierrätetään! Ei meidän tarvikaan ostaa kuin hoitopöytä ja auton turvakaukalo. Tuon kaukalon sais kyllä vuokrattuakin, mut kun näitä lapsukaisia olis tarkoitus (tai täällä varsinkin pitää sanoa HALU) saada enemmänkin, niin ajateltiin hommata oma. Isänpäivänä onnittlein miestäni, ja annoin hänelle samalla pienimuotoisen isyyspakkauksen, jossa oli pohjalaispaidat molemmille, pehmo(vaahto)karkkia, sisuja, energiapurkkaa, korvatulpat, kylpypyyhe ja tuutulaulu-cd, jotka oli pakattu jaloillaan seisovaan ammeeseen. Oli siinä vielä jotian muutakin, mut enhän mä enää muista.. Onko muista tullut hajamielisiä ja muistamattomia??? Mä olen ainakin ihan tööt välillä, johtuu kyllä osittain myös väsymyksestä. Ja nälästä, joka alkaa vaivata nytkin. Eikä tässä nyt kai tämän enempiä (!?!) ollutkaan jäänyt pantattavaksi " konerikon" aikana. Ai niin, meidän pikkuinen on saanut nimen, Iina-Mikko on käyttökelpoinen jokatapauksessa! ;) Tuo Mikko tulee siitä, että minusta ja kahdesta siskostani piti tulla Mikko, ja Iina vain putkahti tasa-arvoisuuden vuoksi siihen eteen. Joten jätetään Orvokki kastajaisiin.



Nyt ruuanlaittopuuhiin ja kirjoittelemisiin taas! koitan tulla vähän useammin kirjoittelemaan, niin ei tule näin pitkiä sepustuksia! Koittakaahan jaksaa sadetta ja pimeää - suklaa auttaa aina! (Uusi himo muuten on Fazerin rusina-pähkinäsuklaa, NAM!)



Terkuin, Net-ta ja Iina-Mikko (rv21+6)

Ei mullakaan ihan joka päivä ole potkut tuntuneet. Varsinkaan silloin " alussa" just tuolloin 19+ viikolla. Nytkin on ihan selvästi päivissä eroja. Eilen oli hiljainen päivä, tänään on sitten jummpailtu senkin edestä! Alkaa olla jo sen verran " tavallisia" nämä potkut, että huolestuisin kyllä ihan kamalasti jos ei tuntuisei kok opäivänä tai peräti kahtena. Tosi mukava neuvolatäti sulla kun saat mennä varmistamaan asian. Onnea matkaan - toivottavasti saatte jumputukset paikallistettua! Minkälaista työtä muuten teet, kun iltavuorot on parempia? Kun mun miehen iltavuoro on 14.30-23.00 ja sellasta mä en kyllä jaksais ollenkaan...



Tosta lapsettomuuden jakamisesta voisin vielä sen verran omalta kohdaltamme lisätä, et meillähän siitä ei kovin kauaa edes kärsitty. Raskautta oltiin yritetty 3-4 kuukautta kun PCO tieto tuli ja sen jälkeen sitten tulinkin raskaaksi jo neljän kuukauden päästä. Että kahdeksan kuukautta yrittämistä oli meidän kohtalo TÄMÄN raskauden kanssa. Antaa toski uskoa myös tuleviin yrityksiin! Mutta läheisten tuki oli kyllä korvaamaton jo tuohon aikaan. Vaan nythän olemme kaikki onnellisesti raskaana! Ja masuja kasvatellaan vauhdilla.



Niin ja vielä yks juttu.. Tuolla odotuspuolen huhtikuisten pinossa kävin kurkkimassa ja siellä pari tyyppiä valitti valvovansa parikin tuntia aamuöisin. Mä olen nyt tämän viikon ma-ti herännyt miehen kanssa 4.45 enkä ole sen jälkeen enää saanut kunnolla unta. Onko muilla samoja kokemuksia? Miten olette saaneet nukuttua?? Menee päivät nukkumiseen, kun ei sitten pääse ylös kellon soidessa, vaan nukkuu reilusti aamupäivälle.. Nytkin taas väsyttää kauheesti, mut onhan kellokin jo vaikka mitä! Ja mä tulin vasta vähän aikaa sitten edes kotiin.. Pitäis vissiin vähän rauhoittaa..



Masumuksaisuja päiviinne! (Ja yöllähän niitä vasta tuleekin;)

Net-ta

Mä oon ollut ihan älyttömän väsynyt viime viikot. Tytön ja kodin hoitaminen yhdistettynä opiskeluun ja raskauteen ei toimi :( Mulla on opiskeluista jäljellä vielä muutama luento ja kaksi kirjallista työtä joita oon tässä pari viikkoa vääntänyt. Se ei oo kovin helppoa kun neiti roikkuu puntissa koko ajan... Nyt olen saanut työt muutamia korjauksia vaille valmiiksi ja tuntuu, että alkaa vähän helpottamaan.



Olipas paljon kysymyksiä, katsotaan mihin kaikkeen muistan vastata. Liikkeitä tunnen päivittäin paljon ja melko voimakkaina, tuntuu että aika aktiivinen tapaus masussani mellastaa :) Aloin tuntea liikkeitä jo rv13-14 ja reilu pari viikkoa ne on tuntunut jo masun päällekin! Aluksi liikkeet tuntuivat kutitukselta, sellaisilta hipaisuilta tai pieniltä tökkäisyiltä, nyt ne on jo selviä potkuja ja kuperkeikkoja tms :)



Mä en oo ollut töissä, kun oon tytön kanssa kotona hoitovapaalla eli en oo töissä voinut kertoa ;) Vakavasti ottaen mä en pystynyt peitteleen raskautta enää rv13. Sitä ennenkin olin jo pari viikkoa oikeastaan vaan kotona kun en halunnut vielä raskautta paljastaa¿



Kun me ostettiin rattaita aikoinaan, niin tärkein kriteeri oli että niiden piti mahtua meidän autoon. Me ei viitsitty autoa vaihtaa ja takaluukku on tosi matala. Meillä on Hartanin toplinet, ne menee tosi pieneen tilaan. Kannattaa käydä lastentarvikekaupoissa katselemassa, kokeilemassa ja vertailemassa vaunuja. Me ollaan oltu äärimmäisen tyytyväisiä noihin vaunuihin, niissä on kaikki ¿herkut¿, ne on kevyet työntää ja nätit myös (mikä on ainakin mulle tärkeä asia) :) Nyt me joudutaan ostaan tuplarattaat kun pikkuneiti on vasta 1v4kk kun vauva syntyy. Hartaneissa meinataan pysyä, sillä olen niihin niin ihastunut ja luotan merkkiin. Tilataan taa Saksasta, samasta paikasta kuin noi meidän yksösten vaunutkin.



Mulla ei oo enää alun jälkeen ollut pahoinvointia, onneks! Ja kevyt1, me ei oteta äippäpakkausta. Esikoisen pakkauksen vaatteetkin on käyttämättömänä kaapissa¿ Mä oon sen verran nirso etten tykännyt käyttää niitä. Musta ne on epäkäytännöllisiä sekä rumia. Esikoisen jäljiltä on kaikki tarvikkeet tallella, joten en tarvitse pakkausta muutenkaan. Ainoat hankinnat tuplarattaiden lisäksi meillä on turvakaukalo (oli lainassa viimeksi) ja esikoiselle sänky. En tiedä miten ihmeessä saan tytön pysymään ¿isojen tyttöjen¿ sängyssä kun on vielä niin pieni¿ Täytyy yrittää totutella tarpeeksi ajoissa ennen vauvan syntymää.



Olin tänään toista kertaa neuvolassa, eikä siellä ihmeitä tapahtunut. Jäi vain harmittamaan kun täti ei sanonut sf-mittaa ääneen eikä kirjoittanut sitä neuvolakorttiin. Koneelle kirjoitti kylläkin, sillä näytti mulle sitä käyrää joka meni yläkäyrän tuntumassa. Sydänäänet kuului hienosti, syke oli n.145. Pelkäsin kovasti etukäteen, että täti huomauttaa liian suuresta painonnoususta, mutta ei onneksi sanonut kuin että onhan se ihan maltillista (444g/vk). Mutta jos ihan oikeasti asiaa tarkastellaan niin mulla oli tytöstä noussut paino näin paljon vasta rv 26!!! :O Mikähän norsu olen loppuvaiheessa??? :(



Hei, ajatelkaa että tasan kuukauden päästä mun vauva täyttää 1v!!! Aika on kulunut niin nopeasti¿ Ja arvatkaas muuten mitä, neiti otti toissapäivänä ekat askeleet ilman tukea! :) Ylpeä äiti on täällä ihan tippa linssissä.



Talvista viikonloppua kaikille!





v, rv19+0 ja tyttönen 11kk (tänään tasan!)

Saikku ohi ja nyt viikon lomalla muuten, maha tuntemusta ei ole ollut ollenkaan kun ei ole tarvinnut töissä kävellä. Parina iltana olen ollut tuntevinani vauvan liikkeitä, ilmakuplan tapaisia muksauksia. Kovasti odottelen isompia liike tuntemuksia.



Joululahjaostoksia piakkoin olisi tarkoitus lähteä tekemään, joitakin pienokaiseen liittyviä on pyydetty itse lahjaksi. Minun vanhemmilta sitteri, ja miehen vanhemmilta aktiivimatto. Miehelle kokoan yhdeksi lahjaksi isyyspakkauksen, johon laitan kaikkea kivaa.



Viime viikolla käytiin katsastamassa vaunuja ja sänkyä. Brion moon fashion sänky taitaa vetää voiton ja Emmaljungan city cross vaunut platinan värissä, nuo laitetaan tilaukseen rakenneultran jälkeen.



Kovasti odotan uutta työsopimusta, entinen loppuu vuoden vaihteeseen. Sen kun saa niin lähden neuvottelemaan pomon kanssa äitiyslomalle jäämisestä ja loman pidosta ennen sitä. Kattoo nyt, että pitääkö kertyneet lomat ottaa rahana vai pitää lomana. Toisaalta jos pitää lomana niin jäisi töistä pois jo helmikuun puolivälissä, muuten äippälomalle vasta maaliskuun puolivälissä. Kuinka teillä muilla on tarkoitus toimia?



-Eikka ja nöpönenä 17+4-

Kopioin itselleni muistiin toisesta viestiketjusta aikanaan pätkiä isyyspakkauksen sisällöistä. Nimimerkkejä ei tullut silloin otettua ylös, mutta ideat ovat minusta loistavia.



" Ostin siihen tosi paljon kaikenlaista, isille ja vauvalle. Siinä on isukille yksinäiseen kotiintuloon ostettu muutama olut, meillä kun ei väkeviä juoda, lakupiippuja, kun ei polteta ( en muuten miekään enää! :D ), karkkipussi, sisuja, mynthoneita, Battery-tölkki, maailman paras isä-kahvimuki, vaipanvaihtosetti, elikkäs hengityssuojia ja pyykkipoikia, ilmanraikastin, kosteuspyyhkeitä, muutama vaippa ja kumikäsineitä, kylpysetti eli kylpysaippuaa, kumiankka ja hoitovoidetta, yhteisiin illanviettohetkiin isille ja vauvalle leluauto ja-lentokone, nukkumaan käymistä varten tuttipullo+tutteja, huvitutteja ja pehmopupu ja isille korvatulppia, ja meitä varten, sitten jossakin vaiheessa, kortsuja ja liukkaria. Lisäksi tilasin siihen vauvalle Isin kulta-bodyn. Varmasti tässä ehtii vielä jotakin sinne ostaa ja jos on vinkkejä et mitä, niin laittakaahan tulemaan. Meinasin kertoa sitten synnärillä, mistä yllätyksensä löytää, niin on sitten ilahduttamassa kun kotiudutaan.



Lapsille meinasin kummallekin ostaa jotkin erittäin mieleiset sisaruslahjat. Tuo pikkukakkonen kun on monta kertaa sanonut miulle, että kun vauva syntyy, niin sitten mie en rakasta heitä enää, niin jollakin tapaa haluan ilahduttaa. Taidan tosin sanoa, että lahjat on vauvalta.





Sitten www.villijavapaa.fi, sieltä tilasin isyyspakkaukseen sen paidan,meidän perheen isä! :) siel on kivoja tyynyliinoja ja ruokalappujakin yms..kivoilla erilaisilla teksteillä ja sieltä löytyy just sisaruksillekin tosi kivoja juttuja ja lahjoja:))



ISYYSPAKKAUKSEEN laitoin kans kaikenlaista isän ja vauvan yhteisiä tavaroita, eli nuo tekstillä kirjaillut vaatteet, kylpyhetkiin ankka ja pesusieni, pyyhkeet molemmille:)



Sit sikareita,oluttölkin(ensimmäisestä kakkavaipan vaihdosta palkintona),pyykkipojan iskän nenään,kortsuja,liukkaria,maailman paras iskä mukin,juha vuorisen vaippaihottuma-kirjan,isä hoitaa vauvaa kirjan,pari vauva lehteä,tutteja,korvatulpat,red bullia,konjakkipullon ja viskipullon ja niihin rusetit, (sininen rusetti konjakkipulloon, jos tulee poika ja punanen rusetti viskipulloon, jos tuleekin tyttö),vaippoja,hoitoöljyä,pastilleja,et tei haise henkonen varpajaisten jälkeen...jne..



on siä vielä muutakin, mutta en muista kaikkee ja en viitsi mennä aukomaan pakkausta, on sen verran hyvässä piilossa :) ja aion kans antaa sen isukille, sitten kun on vaavi syntynyt..saa varpajaisissaan vaikkapa availla sen taikka yksin kotosalla, kun itse olen sairaalassa..sitten laitan mukaan vielä kortin ja pienen kirjeen, jossa on käyttöohjeet kaikelle kamalle :)



Minäkin tein ja luovutinkin jo tulevalle isille isyyspaketin. Siinä oli mm. seuraavia tavaroita: Batteryä, Sisua, korvatulpat, viskipullo (tyttövauvasta), konjakkipullo (poikavauvasta), sikari, kylpyankat, Ainu pesuneste, Tuttelia, tuttipullo, tutti, Mies hoitaa vauvaa -kirja, pyykkipoikia, Jussi-kuvioinen t-paita isille ja body vauvalle (jotta muistavat, mistä ovat kotoisin), vauvalle pieni huopa ja pehmohelistin. Ei ihan halpaakaan, mielestäni... Mutta mukavia ja hyödyllisiä tavaroita, uskon."



Avellana 17+0

Sunnuntaina olisi töihin paluu, saada nähdä milloin tyttö taas saikulla tai onko ollenkaan.. Kävin tänään töissä ennen neuvolaa, ja kovin ihana sinne palata, tykkään kovasti työstäni, kotona olo käy jo pitkäksi vähitellen.



Neuvolassa kaikki hyvin, pikkuisen sydän sykki 150, hb oli 133 ja mikä parhainta down verikoevastaus oikein hyvä, päälle 2300 viitearvo. Seuraava aika tuli jo 4 vkon päähän ennen joulua... Neuvolan jälkeen tuli käytyä shoppailee, itselle parit paidat ostin ja pikkuselle kevääksi fleecehaalarin ja sukkia. Kovasti tekisi jo muitakin hankintoja mieli tehdä, mutta eiköhän sitä pidä vielä vähän aikaa malttaa odottaa.



Viime perjantaina tunsin ensimmäiset ilmakuplat masulla, niitä päivittäin enemmissä määrin ollut, ihana kun voi seurata pikkuisen oloa masussa edes noiden tuntemusten avulla. Kovasti kunnon potkuja odottelen niin pääsee mieskin niistä osaksi.



-Eikka ja nöpönenä 18+1-

Olen käynyt säännöllisesti lukemassa muiden kirjoituksia, mutta en ole jaksanut kirjoittaa itse. Töiden jälkeen ei ole jaksanut kuin levätä.



Minulle tuli 3-10.11 saikkua ja siitä viikko eteenpäin on muuten lomaa. Soitin pe aamuna neuvolaan nivus- ja oik.puolen mahakivusta, mikä tulee aina töissä rasituksessa. Olen sairaanhoitaja ja joudun olemaan jaloillani lähes koko työpäivän, liikun suurimman osan työajasta suht napakkaa kävelyä. Aina töissä ollessa alkaa vihloa tasaseen tahtiin oikealle masulle ja nivuseen, ihan kuin joku nyrkillä hakkaisi. Kävin omalla lääkärillä tk:ssa ja sieltä menin gynen ensiapuun, jossa otettiin uä ja tulehduskokeita. Vauvalla oli kaikki hyvin, mutta saikkua tuli tuo viikko. Lekuri sanoi, että jatkossa tarpeen mukaan uudelleen saikulle. Nyt tuli tarpeen loma, pidin kesäloman pakon sanelemana jo alkaen 20.5 -> 3 viikkoa siitä eteenpäin, joten tuosta on jo aikaa. Syksy mennyt sitten väsymyksen kanssa painiessa töissä. Pelko kävi jo eilen, että vauvalla ei kaikki hyvin. Lekuri sanoi, että kivut ovat kohdun kannatin kipuja, jatkossa niitä esiintyy enimmissä määrin. Vointi muuten ollut ihan ok.



Varasin ajan rakenneultraan yksityiselle, meillä kaupunki ei tuota tarjoa. Ultra ennen joulua 20.12. Mieskin suostui, että tuolloin sukupuoli selvitetään, mutta pidetään muilta salassa.



Hankintoja olen vähän miettinyt, äitiyspakkaus taidetaan ottaa. Vaunut ja sänky ostetaan joulun jälkeen. Hoitopöytä on ikealta tulossa joulun alla ja turvakaukalo tuli lahjoituksena, vähän käytettynä. Auto on tilava avensis, sinne vaunujen pitäisi mahtua hyvin. Tulevaan vauvan huoneeseen boordin ja pari taulua tilasin netistä, ne ovat tulleet, alle pitäisi uusi maali laittaa.



-Eikka ja nöpönenä 16+2-

Kukaan ei uskaltanut vastata pinokysymykseen niin päätin aloittaa uuden pinon marraskuulle. Jos pitempiaikainen pino ei toimi hyvin tai ei miellytä teitä niin ilmoittakaa asiasta ja mietitään parempia vaihtoehtoja yhdessä. Kirjoittakaahan kaikki edelleen ahkerasti kuulumisianne vaikka niistä päivän pienistä ilonhetkistä tai muista arkipäiväisistäkin asioista.



Marraskuussa kaupat ovat taas sunnuntaisin auki ja joulutavarat ovat valloittaneet hyllyt. Tässä kuussa varmaan alkaa monilla jo raskaus paljastua ulkomuodoistakin muille ja moni tulee tuntemaan ensimmäiset liikkeet. Jepuli ja annmehan ovat jo ensimmäiset liikkeet tunteneet ja varmasti moni muukin minun lisäkseni on kovasti kiinnostunut tietämään miltä liikkeet tuntuvat! Vieläkö joku on onnistunut salaamaan raskauden esim. töissä?



Tavarahankinnoissa kaipailisin kokeneemmilta vinkkejä. Rattaissakin on hurja valikoima ja paljon vaihtoehtoja. Uudempia juttuja taitaa olla ne kennokumipyörät ja kaupoissakin olen jo nähnyt turvakaukaloita rattaiden runkoon kiinnitettynä. Mitä pitäisi ottaa huomioon rattaiden ja muiden varusteiden hankinnassa ja mitä perusteita te muut olette ajatelleet rattaidenhankinnassa ottaa huomioon?



Myös teidän muista varustehankinnoista olisi kiva kuulla vielä lisää. Kevyt1 mainitsi ainakin toppahousujen taiteilun vanhoista, enkä ollut tullut vielä ajatelleeksi että toppahousuja myöten pitäisi tosiaan vaatteita pakkasille löytyä! :)



Lisäksi Net-ta kyseli onko muilla pahoinvoinnit vielä palailleet ja kevyt1 halusi tietää ketkä aikovat ottaa äitiyspakkauksen. Jepulille tervetulleita ovat hyvät menu ja muut häävinkit vuoden kuluttua juhlittavien talvihäiden suunnitteluun!



Ihanan kaunista talvipäivää kaikille!



Avellana 15+0

Tulimme joku aika sitten rakenneultrasta ja mies kiiruhti töihin. Kovasti harmitteli aikaisemmin että puolet päivästä menee ultraan, mutta sanoi kuitenkin ultran jälkeen että se oli kiva kokemus. :) Meillä oli tosi mukava nainen ultraamassa, joka selitti mitä ruudulla näkyi ja saimme 15 ultrakuvaa mukaan. Ultraaja oikein haki rakennekuvien lisäksi sellaisia hauskojakin kuvia meitä varten ja käski välissä käymään vessassakin että saatiin hyviä yleiskuvia. Vauva jumppasi taas hurjasti ja mitat vastasi tasan viikkoja, vaikka minulla paino ei ole noussut eikä mahakaan juuri kasvanut. Pieni maha kuulema johtuu pääasiassa voimakkaasti taaksepäin kallistuneesta kohdusta. Vauvan painoarvioksi tuli n. 200 g.



Oli kyllä ihana viikonloppu ja alkuviikko kun siskon kanssa nähtiin pitkästä aikaa. Välimatkaa on 250 km ja puhelinlaskut on kasvaneet kun raskausjuttuja ollaan puhuttu. Meillä siis ikäeroa n. vuosi ja esikoistemme lasketuissa ajoissa n. 6 vko. Kyllä sukulaiset ja tutut on ollu ihmeissään ja aika hauskoja reaktioita tulee kun osa on tiennyt siskoni raskaudesta ja paljastuukin että molemmat odottavat. Äitimme jaksaa vieläkin hokea ihmeissään että hänestä tulee tuplamummo. Siskoni ostelee jo innoissaan kaikkea vauvalle ja on ovelasti paketoinut osan tavaroista miehelleen mm. nimpparilahjoiksi. Mies kuitenkin tykkää vauvatavaroista ja pitää niitä mukavampina lahjoina kuin sukkia ja kalsareita, vaikka vitsaileekin ettei bodyt taida mahtua hänelle.



Liikkeet tuntuvat jo tosissaan ja Jyväskylästä junalla tullessani vaavi piti varmaan tunnin jumpan kun mahassa hytky ja tömisi koko alkumatkan. Oisko ne tunnelit sit vaikuttaneet asiaan. Kohta pääsee jo tuleva isukkikin varmaan osalliseksi potkuista kun niin voimakkailta tuntuvat ja vatsanpeitteenikin ovat ohuet.



Menen loppuviikoksi kaverini luokse Orimattilaan kyläilemään kun noudan Lahdesta huutonetin kautta huutamani rattaat. Kavereillamme on kolme lasta ja he ovat säästäneet osittain meitä varten vauvatavaroita. Viimeksi kyselivät haluammeko matkasängyn kun heillä on niitä kaksi. Heiltä tulee tarvittaessa ainakin tyttöjen vaatteita ja toinen kaverini on luvannut poikienvaatteita ja sitterin.



Harmi kun lumet ovat sulaneet kun oli jo niin kaunista! Joulunalusruuhkatkin ovat alkaneet. Ikea ja Jumbo ainakin olivat tuskaisen tukossa lauantai-iltapäivästä. Se hyvä puoli tässä työttömyydessä on että voin pyörähtää ympäri ja mennä joku arkiaamupäivä uudestaan kokeilemaan lahjaostoksia paremmalla onnella. :)



jepuli: Kiva että sinullakin on jo normaaleja " rutiinineuvoloita" . Inhottavia ne sun pomot, mutta minulla stressi on ainakin helpottunut työttömäksi jäätyäni. Voin nyt keskittyä täysillä omaan ja vauvan hyvinvointiin ja miettiä rauhassa kodin muokkaamista vauvan tuloa varten. Ystäviä ja sukulaisiakin on ollut aikaa taas nähdä paljon ja se on ollut ihanaa. Aikaisemmin olen käynyt töissä ja koulussa yhtäaikaa ja hoitanut sivussa muutamia muitakin pikkuhommia. Nyt olen asettunut aloilleni ja ottanut ajan levon kannalta. Töitä olen tietenkin hakenut ja löytyi niin kivoja hommia että olisi ihana niihin päästäkin, mutta ei kai kukaan järkevä yritys ota raskaanaolevaa töihin.



Eikka: Olen miettinyt ihan samaa hankintojen kanssa. Jotain on tullut jo hankittua, mutta vielä olen yrittänyt malttaa mieleni. Kuinkahan paljon aikaisemmin hankintoja olisi hyvä alkaa tekemään ettei viimetippaan jää? Ja onhan aina mahdollista että loppuaikana ei saisi tehdä juuri mitään tai vaavi syntyykin aikaisemmin. Onnittelut muuten liikkeistä! On ne vaan ihania ja kokeneemmilta olen kuullut että niistä kannattaa nauttia nyt kun ne ei vielä satu. :)



Kuinkas muiden viikko on mennyt?



Avellana 17+5

Net-ta, me olemme suht avoimesti puhuneet läheisillemme lapsettomuudesta. Ystävistä suurin osa tiesi ongelman ja sukulaisista jonkin verran, varsinkin jos lapsenteko oli puheena niin kerroimme, että meillä tälläistä.. Koin saamani tuen hyväksi, ilman sitä en olisi pärjännyt. Omaa lasta haluaa niin paljon ja sitä kun ei saa niin olise vaikeaa. Paljon tuli itkettyä tuona aikana, onneksi mies on ihana rinnalla.



Sokerirasitukseen olen minäkin menossa, taitaa mennä ens vuoden puolelle, painoindeksi jonkin verran yli 25.



Nyt pieni huoli, koska en ole tuntenut pionokaisen potkuja kunnolla eilen ja tänään, soitin äsken neuvolaan, täti sanoi että näillä viikoilla useaan voi olla että potkuja ei joka pv tunnukaan. Sanoi, että voin tulla sydänäänet kuuntelemaan huomenna niin saan mielen rauhan, taidan käydä ennen töihin menoa kuuntelemassa. Pitää vain toivoa, että kaikki hyvin. Muuten olo hyvä, töissäkin on hyvin jaksanut olla. Aamuvuorot ottaa koville, jos monta peräkkäin, vkoloppuna tein kaksi aamua niin su iltana olin ihan naatti. Laitoinkin toiveeksi että mahdollisimman paljon iltoja jatkossa, saa nähdä kuinka toive toteutuu.



-Eikka ja nöpönenä 19+5-

Olipa mukavaa orimattilassakin kaveriperheen luona. Se tuntui niin ihanalta kun 4 vuotias kummityttömme välillä muuten vaan halasi minua ja he änkivät 5 ja puolvuotiaan veljensä kanssa aina viereeni tai molemmat syliini katsomaan telkkaria. Aamulla jo aloittivat että mitä kivaa mä leikin niitten kanssa ja ruokapöydässäkin piti istua niin että molemmat pääsivät viereeni. Antaa todella itseluottamusta tähän raskauteen kun kaverinkin lapset pitävät minusta. :) Perheen nuorimmaisin, 3 kk ikäinen tyttövauvakin hymyilee jo todella paljon ja on ollut ihana seurailla vauvan kehitystä nyt kun on itsekin vihdoin raskaana.



Net-ta: Minusta ainakin on kiva lukea sinun pitkiäkin kirjoituksia. Omanikin kyllä toisinaan venähtävät. :) Meillä meni tosiaan yli odotusten se rakenneultra kun se oli kuitenkin kunnallisella ja ainoastaan kuvat maksoivat 9 euroa ja muuten oli ilmainen käynti. Siskoni Laukaasta joutui myös käymään Jyväskylässä yksityisellä ja sai muistaakseni 4 kuvaa, jotka olivat sellaisia tieteiskuvia reisiluista ja kallosta ym. Ei siis sellaista kivaa yleiskuvaa saanut. Odotukseni kunnallisen suhteen eivät siis olleet kovin korkealla, mutta joskus siellä osataan yllättää. Niin joo kyllä meillä molemmilla on esikoinen kyseessä. Siskoni on minua vuoden nuorempi ja minusta on niin kiva että hän menee kerrankin jossakin hieman minua edellä. Hänellä raskaus oli siis sen 6 vko pidemmällä. Minä olen aina kokenut kouluasioissa kaiken ensin niin nyt on niin ihana kun voin kerrankin kysellä siskoltani että mitä seuraavaksi tapahtuu. Ja erilaiset oireetkin tuli tietooni etukäteen eikä ole tarvinnut niitä ihmetellä. Olemme aina olleet läheisiä vaikka välimatka onkin jo 10 v ollut tuon 250 km. Läheisen siskon kanssa on tullut myös kinasteltua usein, varsinkin lapsena, mutta hän on kuitenkin aina ollut yksi tärkeimmistä ihmisistä minulle. Esikoisten näinkin samanaikainen odottaminen on tosiaan tehnyt meistä todella läheiset ja puhelut ovat kestäneet jopa 3 tuntia. :) Siskoni raskauden selvittyä sukulaiset aluksi kyselivätkin että kuinka minä olen ottanut asian kun meidän lapsettomuus oli tiedossa. Ennen 12 viikon täyttymistä en halunnut kertoa raskaudesta muille sukulaisille kuin siskolleni ja hänen oli vaikea olla paljastamatta asiaa. :) Yllätyin siitä että hän onnistui salaamaan asian äitiltämme kun tiedän miten huono hän on salaisuuksien kanssa. Minun suhtautumisestani siskoni raskauteen oli kuitenkin puhuttu ja äitini totesi onnekseen istuneensa tukevasti tuolilla kun kerroin raskaudesta hänelle 12 viikon täytyttyä. Siskoni nauratti minua puhelimessa kuvailemalla sukulaistemme reaktioita asiaan. :)



Minulla on tällä viikolla neuvola ja jos verensokeri ja ketoarvot ovat normaalit ajattelin pyytää makeita herkkuja takaisin. En ole makeaa paljoa raskausaikana syönytkään, mutta on se vaan inhottavaa kun ne kielletään. :) Tuleehan sitä makeanhimo vähemmästäkin, varsinkin kun kakkujuhlia on ollut lähes viikottain. Työkkäriinkin pitäis mennä johonkin alkuinfoon ja viikonlopuksi mennään ehkä mieheni mummon luokse Sieviin. Mieheni sukulaiset eivät vielä tiedä raskaudesta kun mieheni sanoi että annetaan niitten sitten huomata kun maha kasvaa. :) Eka vauva tulossa pitkästä aikaa siihen sukuun kun kaikki serkukset ovat jo aikuisia, mutta kellään ei ole vielä lapsia. Saa nähä huomaako sievin mummo raskautta kun on vielä aika pieni maha, mutta kyllä se jo näkyy jos vaan sit uskaltautuvat kysymään asiasta. :)



Avellana 18+3

Hyvä kun aloitit kuukausipinon, tämä on mielestäni ihan hyvä tapa kirjoitella ja kerätä kuulumisia. En reagoinut kyselyysi koska olen ollut sairaslomalla migreenin takia koko viikon enkä ole pystynyt sen vertaa katsomaan tietsikan näyttöä, että olisin edes lukenut viestejä.



Tänään oli lääkäri joka antoi uuden reseptin ja käski lepoon, jotta kipu saataisiin hallintaan. Masuvauvakin sitten pelotteli kunnolla ja saimme etsiä sydänääniä 10 minuuttia! Se on kuulkaas jukoliste pitkä aika kun makaat siinä pöydälla ja lääkärin ilme muuttuu huolestuneeksi ja kellon viisarit napsahtelee eteenpäin... Huoh. Onneksi ne lopulta löytyi ja vahana löytyikin. Kyllä mä kerkesin miettiä siinä jo vaikka mitä.



Mulla on noita pienen pienoisia liikkeitä tuntunut nyt lähes joka ilta. Todella hentoisia ovat, mutta kyllä ne liikkeitä on, koska ne alkaa tuntua yleensä kun olen vaakatasossa. Jos vähän töykkäsen mahaa, saan hennon vastauksen. Eilen mies tuli viereen istumaan ja laittoi käden vatsanpäälle " päästäkseen osalliseksi tästä keskustelusta" . Mutta eihän se vielä nyt päälle tunnu kuitenkaan :o)



Töissä jouduin kertomaan ja kovat neuvottelut jatkosta alkaa sitten ensi viikolla. Mä olen tällä hetkellä melko korvaamaton työyhteisössäni koska kannan vastuun lähes kaikesta käytännön työstä, joten tulee mielenkiinoiset ajat...



Vaunujen hankinnassa kannattaa ainakin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Jos olette pitkiä, muistakaa, että vauvakin on mitä luultavimmin pitkä. Ostakaa siis vaunut, joissa riittävän pitkä vaunuosa. (me olemme pitkiä ja poika on todella pitkä, ikäisiään päätä pidempi! Me pidimme tuota kriteeriä tärkeimpänä -onneksi! Poika mahtuu edelleen maaten vaunuihin, koska ostimme markkinoiden pisimmän vaunuosan omaavat vaunut, Hartan Toplinet, 96cm.)

Lisäksi kannattaa muistaa auto (että jos teillä on auto, mahtuuko kasattuna kyytiin), tiet, joilla liikutte (ilmakennopyörät ovat todella hyvät, isot pyörät kannattaa olla aina, jotta pääsee loskassa/lumessa/hiekalla...) yms. kannattaa vertailla paljon, koska eroja on todellakin paljon! Halvimpia en suosittele. Itse ostimme www.babyonlineshop.de vaunut ja saimme ne kuudessa viikossa kotiin. HInta postikuluineen 446 euroa (sama paketti suomesta ostettuna 795e).



aah, kysele lisää jos tulee mieleen, näistä sitä jaarittelisi vaikka koko päivän.



Tää raskaus tuntuu muuten ainakin toistaiseksi olevan aika suopea ajatellen tulevaa painonpudotusta häihin. Olen nimittäin EDELLEEN lähtöpainossa. Esikoisesta oli tähän mennessä tullut jo 4.5kg. Mun tekee mieli syödä tosi paljon kasviksia, joten siinä ehkä syy. Saatan illalla napostella vaan kaalia, porkkanaa, kurkkua ja juon paljon vettä kun janottaa. Ja ihan omasta halusta, kivaa! Ehtiihän tässä toki tulla kiloja vielä, mutta alku on niin lupaava, että ei varmaan tule ongelmia sen painonpudotuksen kanssa sitten synnytyksen jälkeen. Lääkäri kysyi viimeksi tänään, että enhän ole dieetillä mutta en todellakaan ole!! Posket vaan kapenee ja maha isonee :D!



Se täytyy vielä mainita, että tällä viikolla on alkanut meidän pikkumiehellä sellainen vauvabuumi, että olen ihan monttu auki. Kaikista lehdistä, tv:stä yms poika huomaa vauvojen kuvat ja aina näyttää mulle hokien että vauva vauva. Parina päivänä on myös tullut tökkäisemään mua mahaan ja sanonut, että vauva! Eli ilmeisesti juuri 1v10kk täyttänyt lapsi ymmärtää jo aika hyvin, että vauvaa tässä odotellaan. Tietenkään hän ei tajua mitä se tarkoittaa mutta on todella hellyttävää kun hän on niin innolla mukana asiassa, joka ei ihan aukea hänelle vielä.



Hui, kirjoitin melkein romaanin. Nyt tilaa muillekin.

Kirjoitelkaahan kuulumisia niin arjesta kuin juhlastakin.



Aurinkoista viikonloppua toivottelee Jepuli 15+2 ja santtu 1v10kk

Olen sairaanhoitajana yliopistollisessa sairaalassa. Aamuvuorot ovat 7-15 ja kiireisiä, illat ovat 12-20, 12-21.30 tai 13-21.30 ja koen ne helpommiksi, koska saa nukkua pitkään ja illalla muutenkin yleensä jonkin verran rauhallisempaa töissä, vähemmän työtä..



Joo, mun neuvolatäti on kyl tosi kiva, meen ennen töihin menoa kuuntelee sydänäänet, hän sanoikin että tässä vaiheessa voi olla montakin hiljaista päivää, mutta oman mielenrauhan kannalta parempi käydä tarkastaa, jotta voi keskittyä täysipainoisesti muuhun omaan elämäänsä.. ei tartte kokoajan miettiä et onko vauvalla kaikki ok. Sitä vartenhan neuvola on olemassa.



Täällä on ollut aikamoista vuoristorataa tämä elämä ja henkinen jaksaminen on koetuksella. Esikoisen raskaus (vaikka olikin yllätys ja elämäntilanne oli mikä oli) tuntuu lasten leikiltä tämän rinnalla.



Viikonloppuna alkoi tuhrutella taas ja isänpäivän vieton jälkeen sitten maanantaina alkoi supistella ja lorisi verta. Lähete meni pikana TAYS:aan ja sinne minäkin niin pikana kun pystyin. Koska en ollut tuntenut liikkeitäkään kahteen vuorokauteen, olin kyllä jo heittänyt hanskat tiskiin. En jaksanut kuin itkeä ja miettiä, että mikä tässä nyt voi mättää näin...



Ultrassa näkyi kuitenkin VILKAS ja ja liikkuva sikiö, joka vastasi rv17+3 (olin silloin rv16+5). Vuotoa näkyi kohdunsuulla ja taas oli hematoomakin ilmestynyt kiusaamaan. Osastolle tuli passitus niin, että en saanut edes ylös nousta lääkärin pöydältä vaan hoitajat nosti mut sairaalan petiin, jossa kärrättiin sitten kellimään osastolle. Vessaluvan sain, mutta vain siihen huoneen yhteydessä olevaan vessaan, ei edes käytävälle.



Siellä makasin sitten tähän asti. Supistukset onneksi helppasivat ja vuotokin asettui pieneksi tuhruksi, joten säikähdyksellä päästiin. Migreeni mua on vaivannut koko ajan, ja sekös sitten innostui tuosta makoilusta niin, että eilen aamulla iski hervoton kohtaus, jota lopulta kipupiikein ja tipalla nujerrettiin.



Olo on kuin jyrän alle jääneellä mutta luojan kiitos masussa kaikki hyvin. Kadoksissa olleet liikkeetkin palasivat ma-ti välisenä yönä ja nyt tuntuukin voimakkaampina kuin vielä viime viikolla.



Huh. Saikulla olen tiistaihin asti, koneellakaan en saa istua kuin korkeintaan puoli tuntia kerralla ja sitten pitää mennä pitkäkseen. Tänään imuroin ja järjestelimme työhuonetta uuteen uskoon kun saimme uuden hienon ISKU:n työpöydän. Mutta jopas ottaa voimille, ihan raato olen pienestä hommasta.



Joten levon kannalta täällä. Toivottavasti teillä muilla sujuu vähän helpommin. Seuraava neuvola onkin ensi keskiviikkona ja lääkäri on silloin valmiudessa tutkimaan paikat taas ja määrää lisää saikkua jos vähänkin särkee ylä- tai alapäätä :o).



Mukavaa viikon jatkoa kaikille, Jepuli rv17+0 ja poju 1v10kk

Elikkäs meillä on nyt niin hupaisa tilanne, että oma tietokone ei yksinkertaisesti käynnisty. Olen nyt siis graduni kanssa yliopiston koneiden varassa niin kauan kun saadaan jostain hankittua rahat uuteen koneeseen. Ja miksi tänne tilitän - yleisiltä koneilta ei oikein ehdi/kehtaa alkaa näitä vauvajuttuja lueskella ja kirjoitella. Eli hiljaiseloa tule olemaan mun kirjoitteluni jonkin aikaa..



Mut vähän omasta äippäarjesta. Kaikki on edelleen meidän perheessä ja masussa hyvin. Tässä olen reilun viikon ajan kuulsotellut ihania pieniä muksaisuja masusta. Siellä se pikkuinen kasvaa ja voimistuu sellaisella voimalla, että äitikin on jo päässyt osalliseksi jumppatuokioista! Ekan kerran luulin tuntevani liikkeitä rv18+5, ja kyllä ne niitä ilmeiseti olikin nyt myöhempien kokemusten perusteella. Vatsa on taas kireä ku viulun kieli, eli kasvuspurtti taitaa olla odotettavissa. Ihan kivasti se on jo kasvanut muutenkin. Viikonloppuna oltiin juhlissa, missä harvemmin nähtyä väkeä. Aika moni mainitsi mahasta jotain. Tosin mula oli paita, joka oikein korosti mahan pyöreyttä. Harmi van kun edelleen on tuo läskimakkar se mikä ekana näkyy.. Tämä asia korjaantunee hyvin pian! Nyt taas alkoi kutittelu masussa - on tämä suloista! Et sellasta. Niin ja ultra on varattuna 16.11. En nyt muista mikä rv silloin on, mutta oisko 20+jotain.. Kirjoittelen enemmän (ja luen/kommentoin teidän kirjoituksia) sitten kun pääsen vähän rauhallisemmille aalloille. Nytkin joku tuolla kahistelee selän takana takkiiaan siihen malliin, et tykkäis päästä tähän. Eli jatkamme gradujuttuja, jotka muuten edistyy pitkästä aikaa ihan mukavasti!



Terveisin,

Net-ta ja Orvokki 19+2

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat