Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Mitä ihmettä tämä nyt on? 1.5-vuotias tyttömme on alkanut heräillä yöllä kirkumaan hysteerisenä kuin henkensä kaupalla. Vajaa pari viikkoa sitten yllättäen oksensi yöllä. Päivällä ei ollut mitään vaivaa. Tuon tapauksen jälkeen ei suostunut enää päiväunille. Alkoi kirkumaan ja sai raivarin heti jos yritti unille. Jos sattui nukahtamaan päivällä, herätessään sai hirvittävän kohtauksen. Yöt meni hyvin jonkinaikaa, mutta nyt muutaman yön on herännyt pari kertaa yössä kirkumaan ja riehumaan. Kirkumista kestää puolesta tunnista tuntiin, eikä siihen auta mikään. Syliin jos ottaa, huutaa vielä kovempaa. Jos taas ei ota, huuto on samanlainen. Kirkuminen hellittää lopulta kun otan hänet pois sängystä kävelemään. Hetken käveltyään alkaa rauhottumaan. En tiedä onko kyseessä fyysinen kipu vai uhmaraivari vai mikä ihme. Kulmahampaita näkyy olevan tulollaan, mutta ei kai ne tälläistä aiheuta? Särkylääke ei ainakaan auta mitään..

Kommentit (3)

Kiitoksia Piippupaapulle linkistä!



Meillä myös 1,5v poika saa yöllä karjumiskohtauksia. Linkin luettuani ne ovat varmasti juuri kauhukohtauksia.



Meillä tosin huudot eivät alkaneet täysin yllättäen vaan välittömästi tutista luopumisen jälkeen. Minä olen tähän asti pitänyt yöllisiä huutamisia vain tutin perään mesoamisella, mutta huudot eivät ole oikeastaan helpottaneet parissa kolmessa viikossa ollenkaan. Sen sijaan iltaunille ja päiväunille nukahtamiset alkoivat sujua ihan helposti parissa vuorokaudessa. Poika herää huutamaan aivan yhtäkkiä täydestä unesta (ei siis heräile pikkuhiljaa vaan huuto alkaa aivan seinästä) ja syliin ottaminen ei auta ollenkaan. Huuto vain pahenee kosketuksesta ja usein työntää minua tai isäänsä pois. Joskus huuto kestää tunninkin, useimmiten noin vartin. Sitten vain yhtäkkiä nukahtaa takaisin. Meillä tilannetta on hieman helpottanut rauhallinen unimusiiikki. Olemme ottaneet unille mentäessä unimusiikin nukahtamista avittamaan ja nyt yöllä itkun alkaessa olen laittanut cd:n hiljaisella päälle ja se on auttanut aika paljon. Toisinaan itku loppuu jo ennen kuin on edes kunnolla alkanutkaan. Cd on klassista musiikkia, tunnettuja lasten unilauluja.



Nyt kun noista kauhukohtauksista luin, niin Jukka Mäkelä tekstissään kirjoittaa kauhukohtausten alkavan monesti stressaavien tilanteiden jälkeen. Tällaiseksi kait tutista luopumisenkin voi ajatella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

niin kertoisin sullekin. Olen kyllä vähän epäileväinen, oletko meidän naapuri, joka yrittää etsiä tapaa hiljentää meidän tyttö öisin - niin kuulosti tutulta tuo kirjoituksesi. :D



Mies käytti tänään tyttöä lääkärissäkin, jotta saatiin korvatulehdus poissuljettua, ja ihan puhtaat korvat oli. Viime lauantaista alkaen on joka yö huutanut jossain vaiheessa, samalla tavalla saa vielä kamalamman raivarin, jos mennään lohduttelemaan, syliin otettaessa vetää selän kaarelle, ainut mikä saa rauhoittumaan on alakertaan meno tai lattialle kävelemään päästäminen. Haluaisi mielellään istua olohuoneessa sylissä ja mies kun on katsonut jääkiekkopelejä, joinain öinä on annettukin hetki istua sohvalla. En vain halua opettaa tytölle, että kun huutaa, saa nousta yöllä, vaan yleensä on sitten annettu vaikka huutaa, jos ei uni muuten tule. Tyttö kun on vielä sitä tyyppiä, joka ei koskaan ole osannut nukkua meidän vieressämme vaan vaatii oman huoneen rauhan levollisille unille.



Kun korvat kerran ovat puhtaat, huudon takana on tosiaan joko uhma tai sitten ne hampaat, suuhun kun tyttö välillä sormia tunkee huudon lomassa. Ärsyttävää on, kun ei tiedä, mikä kiukun aiheuttaa. Jos tietäisin, että on uhmaa, olisin hyvillä mielin kurja äiti, joka antaa vähän huutaakin, mutta jos itkee kipua, niin pakkohan pientä on lohduttaa. :(



Mutta joka tapauksessa ei ole ainoa 1,5v tyttö teillä, jolla on tuollaista. Jos joku tietää, että tämä on vain joku vaihe, niin kertokaa ihmeessä!



-Osse ja typy 1,5v

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat