Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Moi!

Olisiko kenelläkään kokemuksia perätilavauvan alatiesynnytyksestä??

Kaikenlaisia kauhutarinoita kuulee, kuitenkin nykyään kovasti kannustetaan synnyttämään alateitse. Itsellä rv 36+3 ja täydellisessä linkussa on tulokas, muutama viikko olisi aikaa miettiä mitä tehdään. Esikoinen 1,5v syntyi " oppikirjan" mukaan helposti ja nopeasti, eppariin 3 tikkiä ja 3 päivän kuluttua jo koiran kanssa kävelyllä. Tällä hetkellä olen sektion kannalla, mutta toisaalta ja toisaalta...:)

Eli ne jotka hengissä selvinneet, miten meni??

Kommentit (4)

Tuhannet kiitokset teille!

Meilläkin yritettiin viime viikolla käännöstä, mutta juniori ei siihen suostunut, enkä usko hänen enää itsekseen kääntyvän.

Mullakaan ei päällimmäisenä ole pelko ( niinkuin KAIKILLA kanssaihmisillä, jotka tyrmää alatiesynnytyksen välittömästi) vaan harmitus siitä, että " absoluuttista" tietoa tämän nimenomaisen vauvan koosta ei voi antaa, vaan perustuu tilastotietoon luiden mittojen perusteella. Eli jos tarkka paino/mitat saataisiin mitattua niin punkisin mielelläni vaikka vähän pidempään ja kivustahan ainakin tulee se ihana palkonto :)! Mutta kun yllätyksiä todellisesta koosta saattaapi tulla. Esikoinen oli 3320g/50cm, pää vähän jumittui ja tosiaan eppari tehtiin, niinpä arvelen, että kätilö olisi tällä kertaa jo veitsi kädessä kun Kättärin ovesta lyllertäisin...niinpä mietin, että ottaisiko ne tikit suosiolla vatsaan niin lapsi säästyisi mahdollisilta riskeiltä.



Niin ja tuo, että lähtee synnytys käynnistymään onkin jo toinen juttu! Ei siinä mitään että synnytyssalissa lääkäreitä paikalla ja osaavat kädet, mutta entä ennen sitä. Jos lapsevedet menee keskellä päivää kotona niin siinä sitten makuuasennossa lapsenvahtia hälyttämään ja ukkoa töistä odottelemaan ja lanssia soittamaan ja ja ja...:)



No, ensi viikolla Kättärille suunnittelemaan mitä tehdään ja siihen saakka toivotaan, ettei juniori päätä vielä syntyä!

Meidän esikoinen syntyi 6 vuotta sitten perätilatilassa alateitse. Perätila oli yllätys, sillä rv 32 neuvolalääkäri totesi vauvan olevan rt.

Synnytys käynnistyi rv 36+4 ja mennessäni sairaalaan keskellä yötä, kun supistukset olivat sietämättömät, olin täysin auki ja kätilö totesi vauvan olevan perätilassa.

Siinä vaiheessa itsellä oli jo kova tarve ponnistaa, mutta jouduin odottamaan ylilääkäriä, joka herätettiin yöunilta. Ylilääkäri saapui tunnin kuluttua ja tutkittuaan tilanteen hän totesi, että tämä lapsi syntyy sitten peppu edellä. Hänen arvionsa mukaan vauva oli aivan suorassa peppu edellä eikä syytä sektioon ole.

Päätöksen jälkeen vauva syntyi tunnissa ja kaikki oli hyvin lukuunottamatta keltaisuutta, joka johtui ennenaikaisuudesta.

Eli jos lantiossasi on tilaa ja vauva on suorassa, niin synnytys pitäisi onnistua alateitse.



Tsemppiä synnytykseen ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hei,

Myötätuntoni sinulle. Painin itse ihan saman asian kanssa viimeiset pari viikkoa ennen laskettua aikaa. Vauva oli ollut jo pidempään perätilassa, oli myös yritetty kääntää, mutta palautui heti takaisin samaan asentoon. Punnitsin sektion ja alatien etuja, haittoja ja riskejä viettäen muutamia unettomia yön tunteja.



Lääkärit kannustivat lempeän päättäväisesti alatiehen ja aluksi pitkin hampain suostuinkin ajatukseen, että yritetään ensin alatietä ja jos ei onnistu niin sektio (kuulostaapa helpolta, muttei ole). Lopulta vielä keskustelin monen ihmisen kanssa asiasta ja päädyin suunniteltuun sektioon, sillä se on jonkin verran riskittömämpi kuin kiireellinen tai hätäsektio, johon synnytyksessä olisi saatettu joka tapauksessa mennä. Olen toissynnyttäjä ja lantiossa tilaa hyvin, joten sain olla aika päättäväinen kannassani, kun soitin sairaalaan ja ilmoitin muuttuneesta mielestäni.



Koska ensimmäinen lapseni oli iso ja painoarviot usein heittävät kilollakin, arvelin, että 4 kg:n limiitti saattaa ylittyä (todellisuudessa vauva oli kohtuukokoinen 3,2 kg). Minulla oli myös vahva aavistus siitä, että vauvalla on syynsä perätilaan eli napanuora todennäköisesti jumissa. Aavistukseni osui oikeaan. Synnytys alkoi spontaaneilla supistuksilla päivää ennen sovittua sektioaikaa. Soitin sairaalaan esitiedustelusoiton aamuyöstä ja sitten parin tunnin päästä, kun supistukset vaan jatkuivat kivuliaina ja säännöllisinä. Osastolla ei millään tavoin kehotettu kiirehtimään ja menimmekin sinne miehen kanssa kaikessa rauhassa.



Käyriin minut kykettyään kätilö poistui, supistukset jatkuivat voimakkaampina. Kun hän saapui takaisin, hän lopulta tarkisti kohdunsuun tilanteen ja se oli jo hyvää vauhtia avautumassa. 10 minuutin päästä se oli auki jo 8 min ja silloin alkoi action. Leikkaussali valmiiksi kiireellistä sektiota varten ja operaatio käyntiin heti kun mahdollista. Itse leikkaus sujui hyvin asiantuntevissa käsissä.



Jäkikäteen ajatellen supistusten kanssa oli tietysti jonkin verran kurjaa esim. puudutuksen laitto, koska pitää olla mahdollisimman kippurassa ison mahan kanssa, mutta jos ajattelen, että olisin valinnut alatien ja ponnistellut vauvaa tuloksetta ulos, olisin ollut jo huomattavasti väsyneempi ja hermostuneempi, sillä vauva ei olisi tullut sitä kautta ulos. Napanuora oli sekä kaulan että kainalon ympärillä ja tarjonta oli ns. nenä menosuuntaan päin, eli pepun sijaan leikkausaukosta työntyivät ensin esiin polvet, mistä tekijöistä johtuen leikkaava lääkäri totesi, ettei alatie olisi missään tapauksessa onnistunut.



Olen todella tyytyväinen että valitsin sektion, koska hommat menivät päivystysluonteisenakin sujuvasti ja hallitusti ja säästyin (ja vauva säästyi) alatiesynnytyksen sählingiltä ja hätäsektiolta. Haavasärky ja toipuminen on yksilöllistä, kipulääkkeet auttavat erinomaisesti, ja pari viikkoa pyörin mielelläni vaikka zombiena, kunhan tiedän että minulla on mahdollisimman terve ja hyvinvoiva vauva, ainakin mitä synnytysriskeihin tulee.



Siitä huolimatta, että moni synnyttää perätilassa vauvan alateitse ihan menestyksellä ja normaalitarjonnassa olevan vauvan synnyttäisin ilman kahta ajatusta alateitse, että sektion kulun ja seuraukset voi suurinpiirtein ennustaa, alatie perätarjonnassa voi mennä miljoonan eri variaation kautta aina loisto-operaatiosta ikäviin komplikaatioihin.



Tsemppiä ratkaisuusi, ja kun olet sen tehnyt, älä anna kenenkään horjuttaa päätöstäsi - kyseessä on sinun ruumiisi, lapsesi ja synnytyksesi!



Terkuin ihanan pienen tyttösen äiti,

Hanna

Ja hengissä vielä ollaan :) Ensimmäinen synnytys oli ns. normaali alatie synnytys. Vauva oikein päin ja syntyi alle neljään tuntiin. Nopea synnytys siis ensisynnyttäjälle. Toinen lapsemme oli perätilassa ja istua nökötti niin tiukasti siellä ettei kääntöä voitu tehdä. Siinä vaiheessa sitten otettiin kuvat ja todettiin lantioni olevan ihanteellinen alatiesynnytykseen. Olin itse päättänyt, että sektioon ollaan menossa. Lääkäri ei painostanut yhtään, mikä oli kiva. Hän sanoi, että jos haluan sektion niin varataan aika heti ja jos haluan synnyttää alateitse niin sekin käy. Kyselin sitten mielipiteitä ja viimein lääkäri sanoi, että ottaen huomioon lantion yms. seikat niin helppo ja nopea synnytys olisi tulossa. Ja oikeassa oli! :) Lapsemme syntyi alle kahteen tuntiin synnytyksen alkamisesta ja kaikinpuolin oli mukava ja helppo kokemus. Ei jäänyt traumoja.



Kun olimme miehen kanssa tehneet päätöksen niin sen jälkeen en enää ollut yhtään epävarma alatiesynnytyksestä. Sain sen päätöksen jälkeen olla olkapää läheisilleni joita se kauhistutti ;) Mulla vaikutti se, että pelkään sitä leikkausta enemmän ja minulle sanottiin, että paranen nopeammin alatiesynnytyksestä kuin leikkauksesta. Oikeassa olivat. Olin synnytyksen jälkeen heti todella hyvässä kunnossa ja pystyin istumaan yms. (yhtään repeämää ei tullut!). Mutta kannattaa ehdottomasti tehdä siltä miltä itsestä tuntuu. Meille tuo oli paras vaihtoehto. Kysy kaikkea mikä mieltä askarruttaa synnytyksestä lääkäriltäsi (ei neuvolalääkäriltä vaan ihan sieltä sairaalan lääkäriltäsi. Neuvola lääkärit eivät tiedä tietenkään yhtä paljon kuin ne jotka jokapäivä ovat siellä synnytyspuolella). Näin mekin tehtiin ja siitä se ajatus sitten lähti alatiesynnytykseen :)



:) Mukavaa synnytystä, kumman tavan sitten valitsetkaan!



Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat