Vierailija

Poikani täytti eilen 2-vuotta, eikä yksikään sukulaisistani muistanut sitä. Miehen isoäiti oli ainoa, joka lähetti kortin. Anopin tulee varmaan tänään postissa, kun kysyi edellispäivänä, että koskas ne synttärit olivatkaan. Surullista. .

Kommentit (16)

n 100kilometrin päässä. Vanhempani ja siskoni tulevat kyllä synttäreille viikon kuluttua(Juhlii siskonsa kanssa, kun on 2viikkoa eroa syntymäpäivillä), mutta olisin odottanut, edes tekstiviestiä. .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

mikään katastrofi olekaan=) Tuntuu vain niin " tärkeälle" päivälle, että odottaisi muidenkin sen muistavan, edes kilauttamalla. No, 90nen iso- mummi muistaa joka vuosi, kaikkien syntymäpäivät!

sinnekin. Ja jos väitätte, ettei se, että oma äitinne ei muista edes puhelin soitolla lapsenne syntymäpäivää, tunnu surulliselle,niin hyvät teille. Minusta se tuntuu pahalle.

Meillä ei ole kyllä ikinä tehty mitään numeroa syntymäpäivistä. Esikoinen on 5 eikä hänelle olla vielä yksiäkään synttäreitä järkätty. Ihan oman perheen kesken vaan herkutellaan ja annetaan muutama lahja.

Voin kertoa, että aniharvoin meidänkään lapsia on muistettu juuri sinä oikeana päivänä, jos kerran kutsut järjestetään jonain toisena päivänä. En ole edes odottanut, että sukulaiset onnittelisivat onnittelisivat oikeana päivänä, eivätkä ole lapsetkaan! Ja he ovat jo sen ikäisiä, että tajuavat asian. Lapsille on kaikkein tärkeintä ne itse juhlat ja lahjojen saaminen. Eli mun mielestä ihan turhaan suret!

mutta onko ylivoimaisen vaikeaa, muistaa se oikea päivä? Itse ainakin toivotan Hyvät syntymäpäivät, silloin kun se päivä on. Ja mikä uroteko se sadan kilometrin päähän tuleminen on? Sama sata täältä on sinne kotipuoleen.

Ja asuu 10km päässä.



Ollaan 2,5v asuttu tässä, ja on ehkä 3 kertaa käynyt " ohimennen" , ei siis käymällä. Itse olen kyllä vieraillut lapsen kanssa hänen luonaan, että edes poika joskus näkisi mummia, mutta nyt olen lopettanut senkin. Jos ei kiinnosta niin ei sitten.

Syynä tähän kaikkeen on äidin mies (olleet jo 15v yhdessä) joka ei oikein pidä meistä lapsista, saati meidän puolisoista. Monta vuotta näytteli muuta, mutta nyt kun kuuluu jo äidin " kalustoon" , niin on ihan röyhkeästi oma itsensä, perkeleen ikinä-missään-töissä-ollut insinööri.



Terkkuja vaan kaikille jotka tunnistaa *ja taas sappi kiehuu kun vaan ajattelenkin sitä miestä*

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat