Vierailija

hahmotuksessa. Nyt päässääni on alkanut pyörimään tulevat kouluvaikeudet jne ja mitä jos lapseni on erityislapsi... Älykkääksi on sanuttu opettajan taholta mutta onhan muitakin erityistarpeita. Olen tämän asia takia masentunut ja kärsin unettomuudesta. Olisiko teillä kertoa kokemuksia tällaisista asioista?

Kommentit (10)

ja toivon että poika saa avun jota tarvitsee. Muista että oikeilla avuilla hän on jonkun ajan kuluttua samoilla viivoilla ikätovereidensa kanssa. Elämä ei koskaan mene juuri kuten itse haluaisi.



t. 6

Älä ajattele, että pojallesi ' määrättiin' terapiaa, ei se ole mikään rangaistus. Koita olla iloinen, että poikasi SAA terapiaa!!! Jospa niitä kouluvaikeuksiakaan ei sitten tule kun saatte apua ajoissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Se, että on jollain alueella ongelmia ei vielä tarkoita, että kyseessä olisi erityislapsi ja kuten joku jo ylläkin kirjoitti, ei elämä lapsen kanssa ainakaan huonompaan suuntaan muutu diagnosin kanssa. Lapsi saa tarvittavaa apua ja todennäköisesti tulee pärjäämään hyvin elämässään.

Meillä työpaikallani on paljon lapsia terapiassa, jotka käyvät aivan tavallista koulua ja menetyvätkin hienosti hahmotuksen ongelmista huolimatta. Ja ihania lapsia ovat myös erityisopetusta tarvitsevat lapset. Monet heistä ovat sitten jossain muussa asiassa taitavia kuin lukuaineissa koulussa.



t. oppimisvaikeuksisten lasten kanssa työskentelevä toimintaterapeutti

Nykyään on olemassa hyviä apumuotoja ja poika voi hyvinkin hyötyä niistä ja pärjätä elämässä. Hyvähän se on että tarjotaan tukea eikä mikään tuomio.

5 vuotiaana laitettiin kaksivuotiseen esikouluun ja normaalisti 7 vuotiaana meni kouluun. Nyt on tokalla luokalla, ja kaikki menee normaalsiti. Ei ole ollut mitään ongelmia, päinvastoin.

Häntäkin kehutaan älykkääksi, ja etenkin luovaksi. Mutta edessä on mahdollisesti koulun aloitus pienryhmässä, joka tarkoittaa sitä, että kaikki kaverit pikkukylässä jäävät tänne, ja poika menee 20 :n kilometrin päähän isoon koulukeskukseen. Toivoisin että puolessa vuodessa tapahtuisi joku iso muutos parempaan.. :(

On kyllä aikaisemmin ollut mm. puheterapiassa ja päiväkodin pienryhmässä.



Poika tykkää kovasti käydä toimintaterapiassa. Siellä on pieni ryhmä ja monta ohjaajaa: viimeksi kolme poikaa ja neljä aikuista! Aluksi minäkin taisin hieman nikotella asiaa, ja mietin, onko se tosiaan tarpeen. Mutta jos poika pitää siitä, minäkin pidän. Ei siitä voi haittaakaan pojalle olla, pikemmin päinvastoin. Lapsen parasta tässä kai pitää ajatella.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat