Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Vai onko se lähiö jos on yli 20 lähinaapuria? Onko lähiössä pelkkiä kerrostaloja? (minusta ei, eikös niitä ole omakotilähiöitäkin?)

Asutko ite lähiössä?



Mä en muuten oikeasti tiedä että onko tää lähiö missä asun : ))

Kommentit (8)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siinä käytin määritelmää, että lähiö on asuinalue, joka on kaavoitettu samalla kertaa ja rakennettu myöskin useimmiten " kerralla valmiiksi" . Lähiö on kerrostalovaltainen. Lisäksi lähiö ei sijaitse aivan keskustan välittömässä läheisyydessä. Mitään kilometriesimerkkejä ei missään käyttämässäni lähdeteoksessa annettu.



Minun mielestäni siis esimerkiksi Espoossa (jos joku sitä tuntee) Karakallio on hyväesimerkki lähiöstä ja taas Lintuvaara ei ole lähiö.

Lähiö on kaupungin keskusalueen ulkopuolella oleva asuntoalue, jolla on oma keskus kauppa- ja palveluliikkeineen ja joka tarjoaa erilaisia sosiaali- ja kulttuuripalveluja kuten koulu ja kirjasto. Yleensä lähiöihin on hyvät kulkuyhteydet. Suuri osa Suomen toisen maailmansodan jälkeen keskustojen ulkopuolelle rakennetuista asuntoalueista voidaan määritellä lähiöiksi.



Suomen kielen nykykäytössä lähiö-sanalla voi kontekstista riippuen olla negatiivinen sävy, verrattuna esimerkiksi neutraalimpiin sanoihin kaupunginosa ja esikaupunki. Kun lähiö-sanaa käytetään negatiivisessa sävyssä, tarkoitetaan yleensä 1960¿70 -luvuilla aluerakentamisperiaatteella rakennettuja elementtikerrostalolähiöitä. Alue, joka määritelmällisesti on lähiö, voidaan jopa sen maineen parantamiseksi määritellä " tämähän ei ole mikään lähiö" . Vaikka englanninkielinen sana suburb on suomeksi tapana kääntää lähiöksi, tulee silti huomata, että sanan käyttö vaihtelee maasta ja mantereesta toiseen. Näin ollen suomalainen, kaupungin rajojen sisällä oleva lähiö on amerikkalaisittain enemmenkin neighbourhood, kaupunginosa.



Lähiöitä rakennettiin eniten 1950-luvulta 1970-luvulle suuren maaltapaon aikaan. Kuitenkin edelleen rakennetaan alueita, joita voidaan asemakaavallisesti pitää lähiöinä, kuten Helsingin Vuosaari, Turun Länsinummi tai Tampereen ja Lempäälän rajalle suunniteltu Vuores.



Suomen suurimpiin ja tunnetuimpiin lähiöihin lasketaan yleensä mm. Helsingin Myllypuro ja Kontula, Tampereen Hervanta, Turun Varissuo sekä Runosmäki ja Oulun Rajakylä. Vantaan Koivukylä tunnetaan eräänä laajan lähiötutkimuksen kohteena. Tutkimusraporteissa siitä käytettiin koodinimeä Kaukiala.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat