Vierailija

Kaikille ei todellakaan sovi lapsiperhe-elämä. Outoa vaan, että jotkut naiset tekee useankin lapsen ja jättävät ne sitten isälle. Eikö sitä jo aiemmin huomaa, jos ei olekaan oma juttu??? Sama tietty isissä, eikö sitä yhtään aiemmin tajua onko lapset oma juttu vai ei.

Sivut

Kommentit (65)

Vierailija:

Lainaus:

Mikään ei selitä sitä, että yhden l...




Ehkä olen itsekkäämpi nyt 10 v myöhemmin? Vaikka kyseessä on lapsen paras, haluan ehkä jatkossa ajatella omaa parastani, kuin se että itken kaiket illat ikävääni...



t: 10, 32 ja joitain muita

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija:

Lainaus:


Voi olla, ettei ole. Mutta lapset on sun.

Verojen maksu ei ole mun juttu. EIkä törkeän kalliit polttoaineet tai synkät myöhäissyksyt ilman lunta.





Sanotaanpa tämä asia kerralla ja suoraan:

Jos joku tekee lapsia, eikä ole niistä valmis huolehtimaan ei ansaitse itse elää. Hän olisi itse ansainnut tulla hylätyksi ja mielellään riittävän varhaisessa vaiheessa.




Joku = nainen?

Vai lähdetäänkö talikot kourassa teurastamaan suurta osaa Suomen miehistä?

Lapselle tärkein ihminen on se, joka häntä hoitaa ja jonka kanssa hän elää, oli se sitten äiti, isä, mummo tai satunnainen adoptoija. En käsitä mihin äitimyytin vaalijat oikein pyrkivät. Kumpikohan on lapselle parempi vanhempi - äiti, joka ei jaksa hoitaa lapsiaan ja viettää aikaa heidän kanssaan vai lapsilleen omistautunut isä? Ja iiiik, ajatelkaa, joissain perheissä mies hoitaa lapset ja nainen tienaa, herranjestas sentään, mihin tämä maailma on mennyt! Kyllä ne kersat nyt kasvavat kieroon, kun ei ole äitiä mailla halmeilla!

Vive le kaksinaismoralismi, julistettakoon täten lapset äidin pikku projektiksi, jossa äidin on kannettava yksin kaikki vastuu halusi tai ei, hyödyttömillä miehenpuolillahan ei ole mitään virkaa lastensa elämässä! Olette varmaan juuri niitä akkoja, joiden mielestä on sopivaa vaikka syyttää isää pedofiliasta, jos on pieninkin pelko siitä, että erotilanteessa saattaisi joutua taistelemaan lapsistaan!

Isä sanonut, etten kauheasti ollut ikävöinyt, koska ei äiti ollut ollut minun kanssani siihenkään asti. Hoidossa olin ollut ties kellä, kun isä töissä. Isä sai selville karun totuuden työpäivien hoitopaikoista. Äippä ryypiskelemässä ties missä ja ties kenen kanssa.



Äiti lähti ja jäin isälle. Ihana isä olikin. Aivan paras.

Nyt mulla on kolme lasta itellä, enkä voisi ikinä kuvitella lähteväni. Aina vaan vähemmän ymmärtää äitini ratkaisuja!!!

En ymmärrä, en.

Joskus on todellakin parempi, että lapsi jää isän luo asumaan. Jos vaikka äiti muuttaa toiselle paikkakunnalle tai isälle jää isompi asunto tai sitten ei ole mitään sen kummempaa syytä.



Tosin ymmärrän että äidit taistelevat verissä päin lasten huoltajuudesta. Jo ihan sen takia, ettei tarvitse koko aikaa selitellä ja puolustautua.

Tavallaan olen veljeni kanssa naimisissa nykyäänkin. Synkkaa niin hyvin ja olemmekin sukua toisillemme (ilmeni jälkeenpäin). t: 10



Tää menee jo niin höperöksi, että taidan mennä nukkumaan. Oman kullan kainaloon, kaikkien kolmen rakkaan lapsen luo =)

jos olisin tunteettomampi ihminen olisin jo ajat sitten jättänyt neljä rakasta lastani heidän isälleen ja lähtenyt. Mutta enhän voi kun tiedän että isä ei pystyisi lapsista huolehtimaan.



Ja mikä ihmeellisintä. Ollaan oltu yhdessä 16 vuotta joista 8 vuotta ilman lapsia. Siinä ajassa luuslisi että toisen oppii tuntemaan perin pohjin mutta ei....

kyllä munkin lähipiirissä on pari tapausta, että lapset tai lapsi on jäänyt isän hoidettavaksi. Tai näissä tapauksissa äitikin on siis tekemisissä lasten kanssa, mutta lapset asuu isän kanssa.



Mä en itse vois koskaan jättää lapsiani..en ikinä. Mutta toisaalta en näe siinä mitään eroa, että kuka lapset " jättää" äiti vai isä. Jos olisin isä, niin en pystyisi tekemään sitä siltikään. Jokatapauksessa joskus vanhemmilla ei vaan ole vaihtoehtoja. Koska sillon jos vanhemmat ei rakasta toisiaan ja pahimmassa tapauksesa tappelevat paljon, niin eiväthän he voi silloin yhdessä asua...tai pettävät itseään. Itse en ainakaan kulissiliittoon pystyisi. Sillon heidän on kai ajateltava lapsiaan ja mietittävä kumman vanhemman kanssa lapsilla on parempi olla. Oli se sitten äiti tai isä, niin ei mielestäni toinen vanhempi lapsiaan jätä....muuttaa vaan pois.



Omat tuttavani ovat ainakin ratkaisseet asiat oikein. Molemmissa tapauksissa äitien työt ovat pääkaupungissa ja työajat hyvin vaativat. Jos lapset asuisivat äidillään, heidän olisi asuttava keskustan kerrostalossa ja oltava paljon hoidossa. Isän luona asuminen taas mahdollisti molemmissa tapauksissa omakotitalossa asumisen lapsiystävällisellä alueella ja paljon kotona oloa isän kanssa. Eli näissä tapauksissa homma toimii paremmin kuin hyvin. Lapset ovat tyytyväisiä ja onnellisia vaikka eivät äitiä ihan joka päivä näekkään.

Siis miesten biologinen tehtävähänn on siittää niin monta lasta kuin mahdollista ja niin taata suvun jatkuvuus. Naisten biologinen tehtävä taas pitää ne lapset hengissä ja niin taata suvun jatkuvuus. Joten on se biologisesti ajatellen OMITUISTA, jos nainen jättää lapsensa.

tasan 1 ja sen jälkeen olemme molemmat olleet yhtä paljon kotona miehen kanssa eli kaiken vapaa-ajan. Molemmat hoidamme ja ruokimme, mutta jostain syystä 3-vuotiaalle äiti on se tärkein hädän hetkellä. Yöllä huutaa äitiä, vaikka yhtä usein sieltä isä tulee. Tärkeähän tuo isä on lapselle, mutta naiset ehkä jotenkin paremmin lukee lastaan tai jotain, koska viimekädessä pienelle lapselle äiskä on se ykkönen. Ja sama on peli kaikissa tuntemissani perheissä!



Sinä se biologiaa kiellät, jos väität, ettei biologisesti naisen tehtävä ole juuri lasten hoito. Naisesta on kautta vuosituhansien ollut kiinni lapsen selviäminen. Niinhän naaraat eläimissäkin hoitaa lapset. Meidän kulttuuri on muuttanut tätä asetelmaa ja se luontainen lähtökohta on vähän painunut taka-alalle. Silti se on siellä pintakiillon alla. Ja se pintakiilto on kovin ohutta.

miten uskallat! ymmärsinkö oikein?! jos on noin perverssi, niin miten voit olla varma että lapsesi on turvassa hänen kanssaan? miten tuo tilanne voi olla lapselle vakaa kasvuympäristö!



siis nro 10:lle!!

ei kai kukaan äiti voi tosissaan väittää että isä olisi lapselle tärkemäpi, tai edes yhtä tärkeä kuin äiti. siis kun kysessä vielä pieni lapsi.

Yksinhuoltajaäitejä tunnen ja tiedän monia, sekä sellaisia, jotka elävät miehen kanssa mutta käytännössä hoitavat lapset yksin. Eivät nuo hylkääjä-äidit mielestäni mikään kovin suuri ryhmä ole kuitenkaan, ainakaan verrattuna perheensä jättäneiden isien määrään. Onneksi.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat