Vierailija

Mun on ehdottamasti parin vuoden takainen Turkin matka.

Puolet hotelli väestä sai pahan ruokamyrkytyksen kanasta ja myös me olimme siinä " onnellisessa" joukossa. Esikoinen oli tuolloin 1v8kk ja ripuloi sen minkä kerkesi ja oksensi pari kertaa, mies oksensi kaiken ulos ja minä itse tutustuin vähän liiankin hyvin vessanpönttöön ja vietin paljon aikaa vessassa ripuloiden. Tuo oli vielä loman toka päivä ja oltiin koko porukka sairaina sitten koko loppuloman.

Kommentit (22)

Maassa maan tavalla ja kaikki poikkeava eksoottinen on aina plussaa.

Olen asunut myös ulkomailla niin hirveissä oloissa, että nykyiset uusavuttomat pissikset olisivat kuolleet siihen paikkaan.

Mikään ei hätkäytä enää ja turistirysiin on turha matkustaa.

Thaimaassa iski paha ruokamyrkytys ja olin todella huonossa kunnossa. Hyvä kun jaloillaan pysyi. Toista kertaa en tuonne lähde. Tuo oli vielä meidän häämatka.

Turkissa saatiin todella paska hotellihuone: seinässä oli iso läntti (vessa oli seinän takana ja seinässä oli kiva kosteusvahinko) ja hometta. Saatiin toinen huone, missä oli vessa tukossa ja kun vedettiin vessa, niin lattia lainehti paskavettä.

Venäjälle jouduttiin ryöstetyksi, käytiin isäni kotiseudulla Jääskessä ja Viipurin torilla pari tyyppiä pölli mieheni lompakon sekä kassini, joka oli tiukasti otteessani, mutta nuo saivat sen riuhtaistua irti. Miehen lomppako oli siis kassissani.

11.9.01 olimme New Yorkissa ja tarkoitus oli lentää samana päivänä kotiin, mutta toisin kävi, kotiin paluu siirtyi pari päivää. Olimme Manhattanin lähellä ja näimme kauempaa kuinka koneet lensivät päin torneja.

Jouduimme auto-onnettomuuteen Portugalissa. Bussi ajoi päin toista bussia. Onneksi meille ei käynyt mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aivan tottahan se on, että todelliset katastrofit pistää miettimään. Vieläkin minulla on surullinen olo tsunamista, osanottoni menehtyneiden omaisille.

from hell...



Vanhempani 60v. kinusivat ja kinusivat (maksoivat matkani ja ruokani)

että tulisin mukaan.



Vanhempani eivät käyneet kertaakaan ulkona syömässä (tekivät itse

omat ruokans hotellihuoneessa) eivät käyneet kertaakaan rannalla, saatikka uima-altaalla uimassa... Kun ehdotin päivällä/illalla kävelemistä rannalla, ei tietenkään käynyt...



Yksin en voinut liikkua missään, kun miehet sitten olivat taukoamatta kimpussa. Olin sinkku silloin, joten ei ollut edes ottaa poikaystävää mukaan.



Hirveää. Täysin hirveä matka. Odotin jo kahden päivän jälkeen, että matka vain päättyisi ja kaduin että olin suostunut.

toinen kammottava reissu oli 48 tunnin laivamatka Indonesian saaristossa. Hirveä myrsky ja ihmiset oksensivat joka puolella. laivassa oli vain istumapaikat jokaisella...

Mieheni on amerikkalainen ja hänen kaikki neljä veljeään ovat/olivat myöskin palomiehiä, miehen veljet ovat/olivat siis NYFD töissä. Mieheni kolme veljeä kuoli tuona päivänä, siis 911, yksi veljistä selviytyi ulos, muut jäivät torneihin. Myös mieheni isä oli töissä NYFD:ssa, mutta hän jäi eläkkeelle vuonna 2002. Katsoimme anopin kanssa telkkarista, kuinka tornit sortuivat jne. Ja tiesimme, että miehen veljet olivat varmasti kuolleet ja luultavasti myös appiukko.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat