Vierailija

Kommentit (18)

ja hyvin on mennyt. Nyt poika on vajaa kaksivuotias ja kovasti kiinnostaisi kiskoa koiria turkista ja käydä niiden kupeilla. Koirat kyllä sietää hänen metkujaan aika pitkämielisesti, mutta tietty silti yritetään parhaamme mukaan estää poikaa häiriköimästä koiria.



Ainoa huolenaihe on se, että toinen koiristamme suojelee poikaa vähän liikaa ja pelkään, että joskus se menee överiksi. Ei se ole koskaan kenellekään mitään tehnyt, mutta aika tarkkaan se seuraa aina kun vieraat ihmiset lähestyvät lasta.

Ei ongelmia, paitsi koirankarvat. Pitäis imuroida jatkuvasti. Aamulla ekana pitää laittaa tyttö vaunuihin tai rintareppuun ja lähteä ulos, se on joskus vähän tylsää mutta minkäs teet... hyvin sujuu kuitenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija:

Lainaus:


Ei ongelmia, paitsi koirankarvat. Pitäis imuroida jatkuvasti. Aamulla ekana pitää laittaa tyttö vaunuihin tai rintareppuun ja lähteä ulos, se on joskus vähän tylsää mutta minkäs teet... hyvin sujuu kuitenkin.




Ei ongelmia missään vaiheessa... sairastettukin tosi vähän.



Jossain kirjoituksessa luki että ne perheet joissa on lemmikkejä tai ovat maalaistalosta sairastavat vähemmän.... meidän kohdalla ainakin pitää paikkansa



Nyt koiravanhuksemme ovat pilven reunalla, joita jopa pienet lapsemme osaavat kaivata



Pentukoira talossa...enemmän sopeutumista kuin toiste päin

tu eläimiltä, jos asiaa ajattelee eläimien kannalta.

Joskus näin eläinlääkärinä sitä miettii miksi nykyaikana aikuiset haluaa kaiken eikä ajattele muuta kuin itseään? Miksi

Vierailija:

Lainaus:


tu eläimiltä, jos asiaa ajattelee eläimien kannalta.

Joskus näin eläinlääkärinä sitä miettii miksi nykyaikana aikuiset haluaa kaiken eikä ajattele muuta kuin itseään? Miksi




Pari kuukautta sitten toinen kissoista räppäsi lasta naamasta; tilannetta emme nähneet mutta ilmeisesti kiskaissut hännästä. Sen tapahtuman jälkeen ei ole tarvinnut lasta kehoittaa käsittelemään kissaa nätisti, tietää sen itsekin.



Eikä ole kissakaan koskenut lapseen enää, sai sen verran kyytiä.

Lapset oppivat huolehtimaan ja ottamaan vastuuta. Kunnioitus luontoa ja eläimiä kohtaa on aina hyvä asia ja mielestäni lemmikki perheessä auttaa asian omaksumista. Sanat nyt vähän kangertelee, mutta varmana tajuatte pointin. =)

lemmikkiä vauvakuumeen paikkajaksi. On näitä nähtykin miten plussan jälkeen lemmikistä tulee pelkkä riesa tai luovutaan ' pitovaikeuksien' takia.



Mutta muuten en näe mitään ongelmaa siinä jos lemmikki on ennen lasta. Niin meilläkin oli. Koirat etenkin sopeutuvat ylensä kivasti vaihtuviin elämäntilanteisiin. Meilläkin tilanne ja asunnot muuttuivat monet kerrat ennen lapsen syntymää. Tärkeintä on tietysti, ettei lemmikki jää huomiotta ja hoidotta lapsen synnyttyä.



Meillä oli koiralle oma paikka, jonne lapsi ei koskaan saanut mennä+ ruokarauha. Ihan kuten koirakin komennettiin pois pöydän luota kun lapsi söi+ toiseen huoneeseen nukutuksen ajaksi. Koliikkivauvan kanssa koiran huomioiminen vähentyi alussa, mutta iltaisin koira pääsi pitkälle metsälenkille ym. ekstrahuomiota niin ettei lapsi ollut mukana. Tosi tiukkana sai olla vilkkaan lapsen kanssa ja koko ajan terottaa, miten eläimiä pitää kohdalla. Se kannatti ja lapsi oppi nopeasti.



Meillä oli tosi allerginen lapsi, mutta eläimille ei allergisoitunut ollenkaan. Lääkäri epäili, että siedättyi niin hyvin kotona tai oli vain hyvää tuuria mukana. Nykyään ovat parhaat kaverukset vanha koira ja kohta 5-vuotias lapsi.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat