Seuraa 

Eli siis juuri näin on nyt käynyt meille.....



Kyllä niin ottaa päähän ja tuntuu ettei taas jaksaisi..



Meillä todettiin lapsettomuuden syyksi munanjohdinten täydellisen tukkeutumisen.. kaikki muut, kuukautiset, ovikset, simpat(enemmään kuin hyvät kuulemma..), kaikki olivat kunnossa..

no, mut leikattiin eli tehtiin laparoskopia syyskuussa ja munanjohtimet saatiin auki.

Sen jälkeen heti seuravat menkat oli pois ja olimme jo miehen kanssa aivan onneissamme, toki varauksella mutta kuitenkin..tein testin joka näytti negaa.

Soitin polille ja siellä sanottiin että voi odotella apri viikkoa, koska nukutus saattaa aiheuttaa sen että myös elimstö ns nukahtaa ja kierto venahtaa.

No, menkat alkoivat juuri sinä su iltana kun seuraavana päivänä ois pitäny ottaa yhteys lääkäriin.



No, menkat olivat muuten normaalit ja aloitimme innolla taas uuden yrityksen.

Nyt mennään taas kp 36/28-32 ja tänä aamuna testi negaa.



Eli kun saatiin johtimet auki, alkavat kuukautiset temppuilla mitä ei koskaan ennen ole tapahtunut...

miten tässä nyt enää raskautuu kun kaikki menee pieleen..



On niin herkkää aikaa nyt että en osaa edes sanoin kuvailla...toki täällä pyörivät tietävät tämän tunteen..

ouhun kyllä ystävilleni aika avoimesti asiastamutta eivät he ymmärrä..toteavat vaan kuinka he tietävät jonkun pariskunnan joka myös on samassa tilanteessa tai että lopettakaa yrittäminen ja olette vielä nuoria tmv.

Voin siis kertoa asiasta mutta aivan ymmärettävästä syystä he eivät edes voi ymmärtä miltä tämä tuntuu..



Huomenna soitan lääkäriin ja selitän tilanteen, jospa saisi jotai tolkkua tähän..

Kommentit (6)


Hienoa, että teillä on asiat menneet eteenpäin. Sellaista ajattelin kysyä, että kerroit että teille saatiin tukkeutuneet munanjohtimet auki. Aukeniko ne ihan SSG:llä?



Itse odottelen aukiolotutkimusta ja pelkona on tosiaan, että siellä munatorvissa olisi jonkinlaista ongelmaa. Olen vain ymmärtänyt, että jos ne ovat tukossa, niin niitä ei voi mitenkään enää avata ja ainoana hoitomuotona on jäljellä IVF.



Toivon teille kovasti plussaa ja sitä pientä omaa tonttua ensi jouluksi :)



-Diina



lueskelin näitä ketjuja ja tuli tämä omani vastaan...

Siirryimme yksityiselle hoitoon jotta asioille tapahtuisi jotain ja onkin menty eteenpäin...

mut ultrattiin kp 10 ennen joulua ja todettiin polykystiset munasarjat.......että todellakin löytyi myös toinen syy hedelmättömyyteen...



No, nyt kerran vielä tämän uuden lääkärin kanssa haettiin ovulatio joka löytyi kiltisti ja se tarkoittaa että alkuvuonna heti mahdollisuuksien mukaan ivf:ään.......



periaatteessa hyvä että löyty toinenkin syy niin ei tarvinnut jäädä oottelemaan turhanpäiten mutta kyllä sapettaa...miten mä olen voinutkaan olla tietämättäni näin hemmetin " sairas" ...aina olen luullut voivani hyvin...

no, jos ensi jouluksi vihdoin(sanon tämän jo ties monennenko kerran aina alkuvuodesta...)se pieni olisi meidän mukana=)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hei taas,



Tosiaan ihan selkeästi sanoit, että sut leikattiin...höpöttelin siis ihan turhaan SSG:stä. Mutta siis sama kysymys edelleen voimassa, voiko todella tukkeutuneet munajohtimet saada auki lääketieteellisesti?

Tässäpä hieman omaa tarinaani:



2004 maaliskuussa jätin pillerit pois, ja olin seuraavassa kuussa jo raskaana. Sain kuitenkin keskenmenon rv12, jonka jälkeen yritystä jatkettiin ilman uutta plussaa 8 kuukautta. Kuukautiset olivat suht säännölliset, pitkähköt kierrot tosin aina olleet, joten pidin niitä ihan normaalina, kunnes eräänä päivänä luin PCO:sta yhdestä lehdestä, ja tajusin kaikkien oireiden täsmäävän itseeni. Menin yksityiselle lääkärille, joka ultrasi, ja tosiaan, molemmat munasarjat polykystiset. Clomihoito aloitettiin saman tien, muttei yhtään ovulaatiota saatu aikaan.



Syksyllä -05 pääsin yliopistollisen sairaalan Metformiini-lääketutkimukseen mukaan, ja alku-ultrassa paljastui kaksi isoa suklaakystaa munasarjoissa. Siis PCO:n päälle vielä aikas vakava endometrioosi! Sain ajan laparoskopiaan loppuvuodeksi -05, jolloin molemmista munasarjoista poistettiin ne kystat.



Pääsimme IVF-hoitoihin pikapikaa tammikuussa -06, koska endo voi uusiutua piankin. Ensimmäinen siirto epäonnistui, saimme pakkaseen 9 alkiota.



No, seuraava alkiosiirto (PAS) piti tehdä toukokuussa -06, mutta toukokuun kuukautiset eivät koskaan alkaneet, vaan olinkin tullut jotenkin ihmeen kaupalla luomuna raskaaksi. Nyt odottelen viimeisilläni esikoistamme, jonka on määrä syntyä tammikuun puolessavälissä.



Joten älä menetä ikinä toivoasi, vaikka lapsettomuuden syy olisi mikä tahansa, tai vaikka useampia olisi päässyt kasautumaan. Ihmeitä tapahtuu!



Tsemppiä!

Toivoo Aliina

Voi kun täällä monet tarinat kuulostaa niin tutuilta. Itselläkin ollut teinistä asti epäsäännöllinen kierto ja hirsutismia, mutta kukaan terkkari tai lääkäri ei koskaan puhunut mitään PCO:sta. Sain vain pillereitä kiertoa tasoittamaan ja söin niitä lähes 10 vuotta. Sitten kun vihdoin päätettiin miehen kanssa alkaa yrittämään lasta ja jätin pillerit pois niin kuvittelin epäsäännöllisen kierron johtuvan pillereiden poisjättämisestä. Kun menkat jäivät lopulta kokonaan pois, menin yksityiselle ultraan ja PCO:han sieltä paljastui! Sain terot tasoittamaan kiertoa ja pienen painostuksen jälkeen myös clomit joilla ei kuitenkaan vielä ole tullut mitään tulosta. Olemme nyt lapsettomuustutkimuksissa ja siellä selvisi, että miehelläkin on alentunut hedelmällisyys, simppoja on vähemmän kuin normaalilukema! Tämä oli aika järkytys, kun olen tähän asti kuvitellut, että minä olen ainut ongelmainen. Nyt aloitimme sitten kuntoilun ja päätimme siirtyä terveellisempään ruokavalioon (ylimääräiset hiilarit pois) ja viina jää pois kokonaan. Ei siis olla lihavia tai mitään viinan suurkuluttajia, mutta nuo on kuitenkin sellaisia asioita jotka vaikuttaa hedelmällisyyteen ja joihin voi itse suhteellisen helposti vaikuttaa. Toivottavasti elämäntapamuutoksesta yhdistettynä lääkkeisiin on apua!

Harmittaa Sannulin puolesta. Tosi kurjaa kun luulee että este raskauden tieltä on onnistuttu poistamaan ja sitten heti ilmaantuukin toinen ongelma, yhdessäkin olisi jo ollut riittävästi.

Itselläni on pco. Aina siitä tuttaville puhuessani kuulen kuinka jollakin kaverilla tai sukulaisella on ollut ongelmia lapsen saannissa. Tarkoitus näillä tarinoilla on kai lohduttaa, kuitenkin enemmän kaipaisin sitä että mua kuunneltaisiin. Asia erikseen on kun joku kertoo omasta kokemuksestaan, silloin tietää että toinen ymmärtää mistä puhuu. Siksi nämä keskustelut vetävätkin puoleensa! Kuulee kokemukset suoraan ihmiseltä itseltään.

Pco:sta vielä. Opiskeluaikana puhuin pitkähköstä ja epäsäännöllisestä kierrostani kouluterkkarille. Hänestä se oli normaalia nuorelle naiselle, sain e-pillerit säännöllistämään kiertoani. Meni useampi vuosi pillereitä syöden. Pillerien jälkeen kierrot jatkuivat eäpsäännöllisinä, mutta ajattelin että kai tämä sitten on mulle normaalia. Onneksi toukokuulla menin yksityiselle gynekologille, joka teki diagnoosin. Lapsen hankkimisesta oli jo puhuttu miehen kanssa aiemmin, ja kun tuli tieto pco:sta, päätimme että lapsi saa tulla saman tien jos vain on tullakseen. Saimme tavallaan puoli vuotta " etumatkaa" aikaisempiin suunitelmiimme. Enää ei ole mitään suunnitelmaa, on vaan toive että meitä joskus olisi enemmän kuin kaksi. Tällä hetkellä pyrin noudattamaan GI-dieettiä, ja jos se ei riitä, haen ensi vuoden aikana gyneltä Metforem-resptin.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat