Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Eli, olen naimisissa ihanan, kiltin, hellän ja kaikin puolin täydellisen miehen kanssa, joka huolehtii hyvin lapsista ja minustakin, käy töissä, ei juo tai juokse baareissa, on vapaa-ajallaankin enimmäkseen kotona perheen kanssa ja on siis ns. unelma aviomies. Paitsi, että... Hän on kaikkea muuta kuin rehellinen, hän on valehdellut minulle lukuisia kertoja (kaikista ei tietenkään ole edes jäänyt kiinni).



Valheet, joita en tässä ala yksilöimään, ovat koskeneet sekä isompia että ihan joka päiväisiä pikkujuttuja. Tuota on kestänyt jo vuosia, yhdessä olemme olleet 8 vuotta, eikä tilanne ole paremmaksi muuttunut. Kiinni jäätyään hän vannoo ja lupaa, ettei enää ikinä valehtele, mutta taas kohta jää kiinni. Itse koen tuon valehtelun todella loukkaavaksi, hän ei tavallaan arvosta minua sen vertaa, että puhuisi totta. Ja hän on kyllä moneen kertaan nähnyt, kuinka tuo satuttaa minua. Mutta silti.

Koen, että en voi enää luottaa häneen missään asiassa. Kokoajan olen varpaillani ja epäileväinen, ja tuo todella syö henkisesti! Vähitellen epärehellisyys on alkanut vaikuttaa myö seksielämäämme. Minun on hyvin vaikeaa täysin antautua juttuun mukaan, ihan kuin sisälläni olisi kova kuori, joka suojaa herkimpiä tuntoja minussa.



Rakastan silti miestäni, mutta eikö avioliiton pitäisi perustua luottamukselle? Hän on hyvä isä, enkä siksikään halua rikkoa perhettämme, mutta jotain hyvin tärkeää puuttuu. En tiedä saanko sitä enää koskaan takaisin.



Kommentit (7)

Vierailija:

Lainaus:


täydelliset miehet käyvät töissä, hoitavat lapsia, eivät petä??



mitkä ovat sitten tälläisiä asioita mistä valehtelevat???




Mieheni saattaa valehdella, kuten jo kirjoitin, ihan pienistä arkisista asioista tai isompien ja vakavampien asioiden yhteydessä. En edelleenkään ala niitä erittelemään, sillä se ei ole aloitukseni pointti, että niitä rankataan vakavuusasteen mukaan tai niitä mahdollisesti vähätellään.

Valheita on vain tullut liikaa! Kuvittele, kun et voi luottaa mihinkään mitä toinen sanoo. Et pieniin tai isoihin asioihin. Koskaan et tiedä meneekö asioilta ja yhteiseltä elämältä pohja, kun toinen onkin valehdellut. Osa hänen valheistaan on aivan älyttömän mitättömiä, mutta pointtini onkin, että MIKSI hänen ylipäätään pitää valehdella?!

myös 8 v naimisissaoloajalta. Mieheni on aivan ihana isä, hurmaava, menestyvä ja komea mies - mutta patologinen valehtelija. En tiedä kuinka aina jaksan mutta olen käynyt psykologin luona, jonka kanssa olen voinut jutella ko persoonallisuushäiriöstä. Miehen perhe on myös tukenani..hekin kyllä rakastavat poikaansa hyvin paljon mutta samalla ymmärtävät minua 100 %, tuntevathan he hänet. Harmi vaan, etten minä tätä piirrettä tuntenut ennen naimisiin menoa eikä siitä kukaan minua varoittanut, kaikki kai olivat ajatelleet, että piirre ei olisi niiiin paha.

Minua piinaa se, että en koskaan voi heittäytyä tilanteeseen; aina voi olla jotakin, mikä ei pidä paikkaansa. Valehtelijan on myös helppo pettää, koska pystyy häikäilemättä kertomaan asiat toisin; näin myös meille on käynyt.

Sinulle voimia, juttele psykologin kanssa. Tunnen itseni huonoksi, etten ole saanut tehtyä ratkaisua omassa suhteessani. Mutta ehkä ratkaisuni onkin se, että yritän olla luulematta voivani muuttaa häntä ja että yritän rakentaa omaa elämääni niin, että se on sisältörikas ja etten uhraa omia haaveitani valehtelijan takia. En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

jos on jotain ongelmia itsensä kanssa, huono itsetunto tai jotain, valehtelee silloinkin kun ei olisi mitään tarvetta. Ei vaan pysty ottaan vastaan toisen reaktiota totuuteen. Naiset usein valehtelee jonkun ostoksen hinnan, tai painonsa, tai saako orgasmeja tms.



Luottamus on kyllä aika oleellista parisuhteessa. Edes niin että TIETÄÄ että kun päästää miehen baariin se konttaa kotiin aamunkoitteessa, vaikka vannoisi mitä. Ainakin se on täysin ennakoitavissa, ja siihen voi tavallaan sopeutua. Täyttä arvaamattomuutta ja epäluotettavuutta pitäisin ongelmana.

Isojakin puutteita voi antaa anteeksi, kun tuntee niiden taustat ja hyväksyy ihmisen sellaisenaan. Ap:n kannattaisi tutustua psykologiseen kirjallisuuteen. En osaa nyt suoralta kädeltä antaa kirjallisuusvinkkiä, mutta etsivä löytää. Valehtelu on yksi ihmisen psyykkinen suojamekanismi.



Olin itsekin naimisissa valehtelijan kanssa. Päädyimme eroon.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat