Seuraa 

Olen täällä lukenut tätä palstaa noin kolme vuotta ja olen huomannut kuinka paljon teitä allergisten lasten vanhempia täällä liikkuu.

Olen lukenut teidän kirjoituksia ja monen monta kertaa kiittänyt luojaani (jos niin voi sanoa), että meillä on vain astma.



Tuli taas tämä asia mieleen ja ajattelin kirjoitella vaikka en teitä tunnekaan. Monen monta kertaa olen " säälinyt" teitä kun joudutte taistelemaan lapsenne allergioiden kanssa. En voi edes kuvitellakaan mitä kaikkea siihen liittyy; ruokakokeilut ym asiat jotka vaativat pitkää pinnaa, voimia ja jaksamista. Ja aina vaan tuntuu, että mikään ruoka ei sovi... Se huoli ja pelko lapsenne terveydestä ja hyvinvoinnista paistaa jo kauas kirjoituksissanne. Ja vaikka kaikki kuinka sanoo, että kaikilla asioilla on tapana järjestyä niin ei se siltä juuri sillä taistelun keskellä tunnu.



Tulee joskus vain niin orpo olo kun jotakuta, joka hädissään huhuilee apua, haluaisi auttaa mutta ei osaa sanoa sanaakaan kun ei ole itsellä kokemusta asiasta.



Toivottavasti löydätte lapsellenne sopivat ruoka-aineet ja tulevaisuus olisi valoisampi. Haluan toivotella teille kaikille allergisten lasten vanhemmille ja tietenkin myös muille vanhemmille HYVÄÄ JOULUA JA VIELÄ ONNELLISEMPAA UUTTA VUOTTA 2007! Toivottavasti ensi vuosi toisi uusia ja parempia kujeita mukanaan!



Terveisin

Mickemamma ja astmaatikkopoika 3,5v

Kommentit (11)

Lasten sairaudet ovat selvästikin niin herkkiä asioita, että pienikin virhesävy tulkitaan väärin vaikka kaikki varmaan tarkoittavat pelkkää hyvää.



Meillä on myös laala-alaiset allergiat ja infektioastma. Molemmat tuntuvat välillä TODELLA raskailta ja kun tilanne on taas parempi melkein unohtuu, että lapsi onkaan millään lailla sairas, jospa äiti olisikin kuvitellut kaiken.



Meillä oli vähän aikaa sitten infektiokierteen päälle todellinen takapakki myös allergioissa/ ihottumissa ja suppeaa ruokavaliota supistettiin pikavauhtia entisestään, vaikka lapsi on kohta kaksi. Nyt tilanne on parempi ja ilmeisesti syynä olivatkin tällä kertaa lääkkeet.



Ehkä tilanteesta johtuen MickeMamman toivotukset kuitenkin osuivat maaliin ja tuntui kivalta, että joku jaksaa vielä kannustaa. Jaksamista kaikille myös minulta ja onnellista joulunaikaa allergia-, astma- ja muihinkin perheisiin.

mickemamma:

Lainaus:


Olen täällä lukenut tätä palstaa noin kolme vuotta ja olen huomannut kuinka paljon teitä allergisten lasten vanhempia täällä liikkuu.

Olen lukenut teidän kirjoituksia ja monen monta kertaa kiittänyt luojaani (jos niin voi sanoa), että meillä on vain astma.



Tuli taas tämä asia mieleen ja ajattelin kirjoitella vaikka en teitä tunnekaan. Monen monta kertaa olen " säälinyt" teitä kun joudutte taistelemaan lapsenne allergioiden kanssa. En voi edes kuvitellakaan mitä kaikkea siihen liittyy; ruokakokeilut ym asiat jotka vaativat pitkää pinnaa, voimia ja jaksamista. Ja aina vaan tuntuu, että mikään ruoka ei sovi... Se huoli ja pelko lapsenne terveydestä ja hyvinvoinnista paistaa jo kauas kirjoituksissanne. Ja vaikka kaikki kuinka sanoo, että kaikilla asioilla on tapana järjestyä niin ei se siltä juuri sillä taistelun keskellä tunnu.



Tulee joskus vain niin orpo olo kun jotakuta, joka hädissään huhuilee apua, haluaisi auttaa mutta ei osaa sanoa sanaakaan kun ei ole itsellä kokemusta asiasta.



Toivottavasti löydätte lapsellenne sopivat ruoka-aineet ja tulevaisuus olisi valoisampi. Haluan toivotella teille kaikille allergisten lasten vanhemmille ja tietenkin myös muille vanhemmille HYVÄÄ JOULUA JA VIELÄ ONNELLISEMPAA UUTTA VUOTTA 2007! Toivottavasti ensi vuosi toisi uusia ja parempia kujeita mukanaan!



Terveisin

Mickemamma ja astmaatikkopoika 3,5v




Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla


Anteeksi mickenmamma jos loukkasin kommenteillani sinua jotenkin (millä tavoin ???). Mielestäni koetin vain kertoa toisen puolen allergisten lasten elämästä. Eli monesti täällä listalla pohditaan tilannetta kun ollaan allergiataipaleen alussa tai on muuten pahoja ongelmia. Siksi halusin kertoa sinulle että ei allergisten lasten kanssa elämä ole pelkästään sitä epätoivoa aina ja kaikilla ja kokoajan. Halusin kertoa tämän myös siksi että ehkä tätä ketjua lukee myös juuri lapsen allergiataipaleen alussa oleva vanhempi. Siksi en halunnut pelkästään voivotella ja valittaa tilannetta vaan koetin nähdä myös " valoa tunnelin päässä" .



En todellakaan haluaisi omille enkä kenenkään muun lapsille allergiaa, astmaa tai muuta sairautta mutta halusin vain kertoa että allergiankin kanssa voi elää. Eivätkä allergiset lapset välttämättä kaipaa sääliä vaan elävät kohtuullisen normaalia elämää. Mutta kiitos lohdutuksestasi allergisten lasten vanhemmille. Kyllä minäkin olen itkenyt ja kironnut nämä allergiat huonoina hetkinä kun olen katsonut lastani jolla on todella kurja olo allergioiden takia. Tai kun kannan univelkaisena itkevää lasta sylissäni ympäri taloa yöllä miettien että taaskaan ei kokeiltavana oleva ruoka sovi.



Toki elämä allergisen lapsen vanhempana on tavallaan rankempaa kuin terveen lapsen vanhempana. Toisaalta taas olen usein kuullut sanottavan että surujen summa on vakio. Eli eiköhän kaikilla ole omat ongelmansa oli allergioita tai ei. Sairaudet vain usein muuttavat asioiden mittasuhteita.



Kun sanoin että onneksi minun lapsillani ei ole astmaa tarkoitin todella sitä. Sillä jos minun pitäisi valita lapselleni astma tai allergia niin valitsisin allergian. Tiedän selviäväni allergisten lasten hoidosta kun olen sitä harjoitellut nyt kahden lapsen kanssa. Astmaa sairastavaa lasta en ole koskaan hoitanut eli minulla ei ole siitä tietoa ja siksi se tuntuu minusta pelottavammalta kuin allergia.



Vaikeahoitoisemmasta allergia vai astma en tiedä eikä ole väliksikään. Jokainen kokee asiat omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan.



Kiitoksia mickenmamma vielä kerran lohdutuksestasi. Minäkin toivon kaikille hyvää ja entistä terveempää jatkoa.



t. MiTeSa ja kaksi allergista poikaa





mickemamma:

Lainaus:


Olen täällä lukenut tätä palstaa noin kolme vuotta ja olen huomannut kuinka paljon teitä allergisten lasten vanhempia täällä liikkuu.

Olen lukenut teidän kirjoituksia ja monen monta kertaa kiittänyt luojaani (jos niin voi sanoa), että meillä on vain astma.



Tuli taas tämä asia mieleen ja ajattelin kirjoitella vaikka en teitä tunnekaan. Monen monta kertaa olen " säälinyt" teitä kun joudutte taistelemaan lapsenne allergioiden kanssa. En voi edes kuvitellakaan mitä kaikkea siihen liittyy; ruokakokeilut ym asiat jotka vaativat pitkää pinnaa, voimia ja jaksamista. Ja aina vaan tuntuu, että mikään ruoka ei sovi... Se huoli ja pelko lapsenne terveydestä ja hyvinvoinnista paistaa jo kauas kirjoituksissanne. Ja vaikka kaikki kuinka sanoo, että kaikilla asioilla on tapana järjestyä niin ei se siltä juuri sillä taistelun keskellä tunnu.



Tulee joskus vain niin orpo olo kun jotakuta, joka hädissään huhuilee apua, haluaisi auttaa mutta ei osaa sanoa sanaakaan kun ei ole itsellä kokemusta asiasta.



Toivottavasti löydätte lapsellenne sopivat ruoka-aineet ja tulevaisuus olisi valoisampi. Haluan toivotella teille kaikille allergisten lasten vanhemmille ja tietenkin myös muille vanhemmille HYVÄÄ JOULUA JA VIELÄ ONNELLISEMPAA UUTTA VUOTTA 2007! Toivottavasti ensi vuosi toisi uusia ja parempia kujeita mukanaan!



Terveisin

Mickemamma ja astmaatikkopoika 3,5v




eli vuoden valvomisen jälkeen kun olimme lastenklinikalla tutkimuksissa, samassa huoneessa oli neljä melko vakavasti sairasta lasta (yksi heistä oli mm. syntynyt siten, että osa sisäelimistä oli vatsanpeitteiden päällä). Vaikka olin todella väsynyt ja lapsellamme on sekä todella laaja-alaiset ruoka-aineallergiat sekä vaikeine suoli- että iho-oireineen ja astma plus pituuskasvuongelmia jne., ajattelin, että meillä on asiat ihan hyvin. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että ensimmäinen vuosi oli sellaista huolta, valvomista ja loputonta väsymystä, että vieläkin itkettää pelkkä muisto. Mutta koko ajan mennään parempaan eli näissä asioissa ikä onneksi vie hyvään suntaan.



Tsemppiä kaikille allergisten ja astmaatikkojen sekä muuten sairaiden lasten vanhemmille!

Pääsimme pojan kanssa sairaalasta tänään pois. Korvikemaito on hakusessa ja ruoka-aineita 5 käytössä. Pojalla ikää kohta 10 kk ja yövalvomisia saman verran takana.



Sairaalassa katselin muita lapsia. Yksi noin neljä vuotias istui pyörätuolissa koko ajan liikkumatta. Yksi vauveli itki melkein koko ajan hoidosta huolimatta (tuli oman lapsen ekat kuukaudet mieleen). Yksi tyttö taisi olla anorektikko jne.



Kuinka harvoin sitä osaakaan olla kiitollinen siitä, että omat lapset ovat kuitenkin " melkein" terveitä ja pystyvät normaaliin elämään varttuessaan.



Terveisin Matami ja 2xallerginen poika

Varmasti on sellaisia lapsia, joiden astma on lievää ja lääkityksellä pysyy kurissa kuten itselläni oli lapsena. Sisarellani on 3 lasta, joilla kaikilla on astma ja heillä oli taaperovaiheessa todella rankkaa. Lapset olivat jatkuvasti sairaalassa pienenkin nuhan takia. Itselläni on 2 tervettä lasta ja kolmannella laajat allergiat ja täytyy sanoa, että kyllä on rankka vuosi ollut. Kiitos sanoistasi mickemamma!


Anteeksi, edelliset viestit karkasivat.



Jännä että sinä Mickemamma kiittelet että teillä vain astma. Minä nimittäin kahden sekä kosketusallergisen (nikkeli, kemikaaleja, muovin lisäaineita jne) että ruoka-aineallergisen (nuoremmalla (1,6v) 9 ruoka-ainetta käytössä) poikien äitinä olen puolestani ollut tosi onnellinen ettei lapsillani kuitenkaan ole sentään astmaa =)



Kieltämättä allergia arki on välillä todella rankkaa. Meillä ruoka-aineallergiatkin ovat lieviä mutta silti nuoremman yöheräilyt ja itkut sekä vanhemma lapsen kiukuttelut ja raivoamiset allergiaoireina rasittavat kohtuullisen paljon. Olen ollut todella onnellinen kun nuorempi on nukkunut nyt pari yötä vain yhdellä tai kahdella heräämisellä. Se tuntuu luksukselta vuoden heräilyrumpan ja kaikkien univelkojen jälkeen.



Kaikesta huolimatta tuntuu että meillä on kuitenkin vain allergioita. Ja kyllä se sitten palkitseekin kun salapoliisityön jälkeen saa selville mitkä aiheuttavat oireita ja saa lapsen oireettomaksi. Tuskinpa allergiattomissa perheissä osataan koko perheen voimin iloita kun kuopuksen vaipasta löytyy normaali kakka tai esikoisen raivokohtaukset ja satunnaiset oksentelut loppuu kun mansikka laitetaan kiellettyjen listalle.



Allergiataipaleen alussa olo on tosiaan usein avuton ja hädissään oleva mutta kun aikaa kuluu niin allergia taantuu osaksi perheen jokapäiväistä elämää. Toki ruokaa laittaessa joudun miettimään kaiken paljon tarkemmin kuin tavallisessa ruuanlaitossa. Kylään lähtiessäni joudun miettimään lasten ruuat mukaan tai mistä saan tarvittaessa

sopivaa ruokaa mutta kaikkeen tottuu. Alun hämmennys, pelko ja muu taittunee usein tiedon ja kokemuksen myötä riesaksi joka ajan kanssa helpottuu ja usein paranee kokonaan.



Terveisin, itse astmaa sairastava kahden allergisen pojan äiti



Anteeksi Mickemamma, täytyy nyt ihan kysyä (lienen tyhmä), mutta mistä sulle siis jäi paska maku suuhun? Siitä MiTeSan sanomisestako että hän kokee, että onneksi lapsillaan ei ole astmaa allergioiden lisäksi? Sekö suututti? Jos, niin en nyt ymmärrä miksi. Hänhän kertoi oman tarinansa allergioista perheessä ja sanoi olevansa onnellinen ettei lapsilla ole allergioiden lisäksi astmaa. Ihan samalla tavalla kuin sinä sanoit että olet onnellinen, että lapsellasi ei ole astman lisäksi allergiaa. MIten sinun sanomisesi ja hänen sanomisensa siis erosivat toisistaan? Eikös se MiTeSan viesti ollut ihan ystävälliseen sävyyn kirjoitettu viesti omista kokemuksista? Anteeksi jos ymmärsin väärin pottuuntumisesi.



Kiitos nyt joka tapauksessa tsempistäsi! Itselläni on kaksi lasta, joista toisella sekä laaja-alaisia ruoka-aineallergioita että astma. Eihän kumpikaan niistä kiva juttu ole, mutta oikein hoidettuna ja oikealla ruokavaliolla eteenpäin porskutetaan. Tsemppiä kaikille muillekin allergiaperheille!!

Pakko kommentoida, sen verran pisti ei nyt suoranaisesti vaihaksi mutta kuitenkin tuli aika p.....ska maku suuhun.



MiTeSa:

Lainaus:




Anteeksi, edelliset viestit karkasivat.



Jännä että sinä Mickemamma kiittelet että teillä vain astma. Minä nimittäin kahden sekä kosketusallergisen (nikkeli, kemikaaleja, muovin lisäaineita jne) että ruoka-aineallergisen (nuoremmalla (1,6v) 9 ruoka-ainetta käytössä) poikien äitinä olen puolestani ollut tosi onnellinen ettei lapsillani kuitenkaan ole sentään astmaa =)



Tarkoitus oli se, että moniallergialapsi on lukemani perusteella " vaikeahoitoisempi" ja vaatii vanhemmilta plajon enemmän voimia kuin esim astmalsopen hoito jonka astma on tasapainossa. Kertoamtta meidän koko tarinaa niin luulen, että meidän elmämä on paljon helpompaa kuin esim perheissä jossa sopivia ruoka-aineita etsitään. Asioistahan saa olla montaa mieltä. Sinun mielestä allergiat ei ole mikään paha juttu.



Kieltämättä allergia arki on välillä todella rankkaa. Meillä ruoka-aineallergiatkin ovat lieviä mutta silti nuoremman yöheräilyt ja itkut sekä vanhemma lapsen kiukuttelut ja raivoamiset allergiaoireina rasittavat kohtuullisen paljon. Olen ollut todella onnellinen kun nuorempi on nukkunut nyt pari yötä vain yhdellä tai kahdella heräämisellä. Se tuntuu luksukselta vuoden heräilyrumpan ja kaikkien univelkojen jälkeen.



Kaikesta huolimatta tuntuu että meillä on kuitenkin vain allergioita. Ja kyllä se sitten palkitseekin kun salapoliisityön jälkeen saa selville mitkä aiheuttavat oireita ja saa lapsen oireettomaksi. Tuskinpa allergiattomissa perheissä osataan koko perheen voimin iloita kun kuopuksen vaipasta löytyy normaali kakka tai esikoisen raivokohtaukset ja satunnaiset oksentelut loppuu kun mansikka laitetaan kiellettyjen listalle.



En minä ns " ei allergisen" lapsen vanhempana teidä mitä se tarkoittaa, enkä voi kuvitellakaan mitä se tarkoitta. Kun ei ole kokemusta asiasta niin en voi sanoa miten palkitsevaa se on.



Allergiataipaleen alussa olo on tosiaan usein avuton ja hädissään oleva mutta kun aikaa kuluu niin allergia taantuu osaksi perheen jokapäiväistä elämää. Toki ruokaa laittaessa joudun miettimään kaiken paljon tarkemmin kuin tavallisessa ruuanlaitossa. Kylään lähtiessäni joudun miettimään lasten ruuat mukaan tai mistä saan tarvittaessa

sopivaa ruokaa mutta kaikkeen tottuu. Alun hämmennys, pelko ja muu taittunee usein tiedon ja kokemuksen myötä riesaksi joka ajan kanssa helpottuu ja usein paranee kokonaan.



Terveisin, itse astmaa sairastava kahden allergisen pojan äiti






Viestini tarkoitus ei suinkaan ollut vähätellä oman lapsen taikka muiden lasten sairauksia vaan tarkoituksena oli kirjoittaa pieni lohdustusviesti tai miten kukin sen nyt haluaa ottaa. Toivoisin enemmän kuin mitään muuta, että alpseni pääsisi astmalääkkeistä eroon eikä jokaisen flunssan yhteydessä hänen vierellään pitää valvoa hengenahdistuksen pelossa. Jos yhden joululahjan saisin toivoa niin se olisi terveyttä jokaiselle niin omalle perheelleni kuin myös muille.



Voin kertoa kokemuksia molemmista vaivoista. Nyt kun tyttö on " jo" 1,5 vuotta huomaamme, että tämä talvi on viime talvea huomattavasti helpompi. Viime talvena rasvattiin, rasvattiin ja jälleen rasvattiin. Välillä tuntui että kortisonia meni ties kuinka paljon. Myös joka ruokailusta tuli näppyjä milloin minnekin. Se oli raskasta aikaa, joka jatkuu osittain vieläkin, mutta helpompana. MUTTA, kun maaliskuussa todettiin lisäksi astma, on elämä todella ollut hengityksen kuuntelua ja ahdistuskohtausten ennakointia sen jälkeen, kuten edellinenkin kirjoitti. En tiedä kumpi on " pahempi" vaiva, mutta kiitollisena pääsisin molemmista eroon. Eipä ole pitkä kun jollekin totesin, että ottaisin allergiat vaikka takaisin jos astmasta päästäisiin. Astmaan on nykyään niin hyviä lääkkeitä, jotka ei kuitenkaan valitettavasti aina auta näille pienille, joilla on keuhkot vielä pienet ja tulehdukset iskee niihin helposti. Pahinta on se, että jos/kun tulee nuha, ei koskaan tiedä mennäänkö seuraavana yönä piipaa-autolla sairaalaan vai niistetäänkö vain nenää kotona. Allergioissa ikävintä on se raapiminen ja lapsen tuska, kun kutittaa ja tietysti vanhempien ahdistus kun ei tiedä mitä lapsi on taas syönyt tai tuleeko näpyt vain atopiasta johtuen, kuten meillä näytti monesti käyneen.



Tässä muutamia ajatuksia... Mielelläni siis pääsisin kaikista em. vaivoista eroon, mutta onneksi lapsi kehittyy muuten hienosti!



Tsemppiä kaikille samoista vaivoista " kärsiville" vanhemmille :)!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat