Vierailija

Huomaan laittavani kaikessa lapsen etusijalle (en harrasta mitään) vaatteitakin ostan kasapäin lapselle, mutta en itselle jne...Päiväkotia en edes ole harkinnut vaan olen mielummin työttömänä kotona lapsen kanssa,KUOLISIN JOS HÄNELLE SATTUISI JOTAIN. Muita?

Kommentit (1)

Minulla lapsi ikään kuin pelasti minut, ilman lasta en olisi varmaan päättäyt ahdistavaa parisuhdetta. Ekan vuoden olin lapsessa tosi paljon kiinni. Muutin äitiysloman ajaksi maalle, enkä juuri tuntenut sieltä ketään. Joten olin kaiket päivät lapsen kanssa kahdestaan. Nyt olen opiskellut puoli vuotta ja lapsi ollut päiväkodissa. Vähän on helpottanut, mutta nyt kun lapsi kävelee ja selkeästi toimii oman tahdon mukaan, on aika irrottautua. Siis siinä mielessä irrottautua, että pitäisi lasta liian tiukassa hihnassa. Jos minulla olisi joku, joka hoitaisi lastani iltaisin, varmasti harrastaisinkin jotain ja yrittäisin tutustua ihmisiin. Samoin täällä, ostin nyt itselleni alesta kolme paitaa - ekaa kertaa pariin vuoteen. Kyllä repäsin! Lapselle ei tarvitse mitään ostaa, kun saa kasapäin vaatteita käytettynä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat