Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

siinä just semmosta tunnetta, että happi loppuu, ei saa henkeä, kuolee, ahdistaa yms? Mulla on viime aikoina ollu kummallisia oireita ja luulen niiden olevan psyyk. alkuperää.

Kommentit (12)

Vierailija:

Lainaus:


siinä just semmosta tunnetta, että happi loppuu, ei saa henkeä, kuolee, ahdistaa yms? Mulla on viime aikoina ollu kummallisia oireita ja luulen niiden olevan psyyk. alkuperää.

koska olen elänyt sen kanssa ja nähnyt sen, tiesin mistä on kyse kun oireilut alkoivat itselläni. Tiesin pohjimmiltani etten ole kuolettavan sairas ja että asioiden reipas kohtaaminen (ajan kanssa) auttaa selviytymään. En edes harkinnut diagnoosia saati lääkitystä, koska se nyt ei vain tuntunut oikealta lähestymistavalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kylmällä vedellä olen valelllut naamaa ja ranteita ja puristanut toisen kaulavaltimon kohdalta sormella (työterveyslääkäri neuvoi konstin) niin menee aika nopeasti ohitse.

Mun psykkani sanoi hienosti, että on vain arkistokaappi hiukan sekaisin ja sen kun saa pääsä taas järjestykseen niin paniikitkin helpottaa. no nyt rupeaa helpottamaan, kun olen käynyt terapiassa 2½ vuotta josta syönyt vuoden lääkeitä nyt jo irti lääkeistä.

Minulla on ollu kaksi jaksoa jolloin olen kärsinyt oireista ja molemmilla kerroilla oireet ilmestyivät pari viikkoa pillereiden lopetuksen jälkeen! En aijo enää koskaan aloittaa pilleritä uudelleen kun tiedä mikä odottaa jos ne taas jostain syystä joudun lopettamaan=(

paniikkikohtauksiin liittyy pelko siitä, että pyörryn, oksennan tai ripuloin. Pelkään menettäväni kehon kontrollin. Mulla paniikkohtaukset saavat yleensä alkunsa juuri vatsanväänteistä. Ensin vähän vääntää vatsaa ja ensimmäiset ajatukseni ovat, että " voi ei, toivottavasti en oksenna tähän!" ja sitten se on menoa. Syke kiihtyy, alan hyperventiloida, " seinät kaatuu päälle" (vaikka olisi ulkonakin, niin tulee tunne, kuin paikka, missä seison, kävisi jotenkin ahtaaksi) ja muutaman kerran onkin ollut tajunnan menetys lähellä (korvat alkaneet soimaan ja ulkopuoliset äänet hävinneet, voimakas huimaus ja lopulta silmissä sumentunut).



En ole hakenut hoitoa tai muuta, koska näitä kohtauksia ei ole tullut tarpeeksi, jotta voisi puhua varsinaisesta paniikkihäiriöstä. Nyt on onneksi ollut rauhallisempi kausi, ei ole moneen kuukauteen tullut kohtauksia :)

oikeaa jalkapohjaa tai vastaavasti oikeaa kättä.

Mun psykkani sano että oikena puolen hieronta rauhoittaa jo vasemman virkistää. Ja ainakin mulla on tuo hierominen auttanut tosi hyvin.

Itse en ole koskaan kärsinyt paniikkihäiriöstä, mutta lähipiiristä löytyy yksi, joka niin on tehnyt. Olisin kysynyt teiltä, joilla parempaa tietoa on, minkälaisia syitä voitte nimetä oireiden syiksi?



Ts. löytyykö tai tuntuuko paniikkihäiriön takaa aina löytyvän jokin syvemmällä psyykessä oleva syy, trauma tms. vai voiko oireilu alkaa esim. psykofyysisen stressin seurauksena tai mahdollisesti jopa ihan puskista ilman mitään alitajuista tai selkeästi erotettavaa syytä?

ne ovat omassa päässäni ja vain minä voin ne lopettaa. Onneksi mulla oli yksi kaveri, jolle vuosia soitin AINA kun tunsin pakokauhua (hän teki samalla tavalla mulle). Me molemmat aina rohkaisimme vuorollamme tyyliin

" mä kuolen, multa loppuu happi"

" eikä lopu, sähän puhut koko ajan, ei lopu"

" mulla on hirveä olo"

" mistä sä luulet että se johtuu? mitä sä olet tehnyt? mikä sua vois ahdistaa?"



Ja sitten me puhuttiin, joskus jopa tunteja. Ja AINA puhelu lopetettiin vasta sitten, kun toinen oli rauhoittunut ja molemmat nauroivat jo asialle.



Näin teimme vuodet -92 - 2004 - sen jälkeen ei ole tainnut kummallekaan tulla enää tarvetta " psyykkaamiseen" .

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat