Vierailija

Minulla on viime aikoina käynyt pari kertaa niin, että kädet alkavat yhtäkkiä täristä tosi paljon. Ei siis mitään pientä vaan ihan holtittomasti. Liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, mutta joskus samojen ihmisten kanssa ei ole mitään onglmia. Onko tämä paniikkihäiriötä vai kahvikuppineuroosia vai mitä? Mitä asialle voisi tehdä? Mitään pyörtymis tai kuolemistuntemuksia ei ole.

Kommentit (7)

ja aivan yllättäen. En oikein näe, että voisin tuollaisia " kun oikein jännittää" -lääkkeitä syödä, kun en koskaan tiedä, milloin alkaa " jännittää" :/ AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

myös altis masentumaan. Hikoilen, punastun ja kädet tärisee. Pelkään etukäteen tiettyjä tilanteita. Lääkkeitä olen saanut ja auttaneet jonkin verran.

Kohtaukset tulivat yllättäen; kuin salama kirkkaalta taivaalta. Liittyivät yleensä esiintymiseen tai syömiseen, tämä johti siihen että aloin välttelemään ko tilanteita; menin syömään koulussa vasta kun muut jo lopettelivat jotta sain istua yksin jne. Ja esiintymiset olivat valtavan paniikin paikka. Suurin ongelma juuri sydämen tykytys ja käsien tärinä, ei muita paniikkihäiriön oireita. Vaihtoehtoina oli eristäytyä kokonaan tai ratkaista ongelma.



Päätin tehdä asialle jotain ja otin itseäni niskasta kiinni. Tiesin että vaiva ei välttelemällä parane. Päätin hakeutua kammoksumiini tilanteisiin; kehitin itselleni psykologisia " varauloskäyntejä" - jos kädet tärisevät sanon että on vähän huono olo ja jätän ruoan syömättä. Tai sanon: kylläpä palelen, ihan kädet tärisee tms. Huomasin, että kohtaus kesti vain muutaman minuutin: alkupaniikin mentyä pystyin syömään täysin normaalisti.



Näiden tueksi hain lääkäriltä betasalpaajareseptin (mietoja). Otin puolikkaan ennen kaikkein jännittävimpiä tilaisuuksia (coctailtilaisuudet, sukujuhlat jne), kokemuksen karttuessa pienensin annoksen neljäsosaan, sitten kahdeksasosaan jne. Pienensin annosta, kunnes määrä oli enää yksi " nuolaisu" eli täysin henkinen tuki siis ainoastaan. Se oli helppo jättää pois koska tiesin ettei sillä ollut enää minkäänlaista vaikútusta.



Nyt olen ollut vuosia töissä alalla jossa esiinnyn ja edustan em kaltaisissa tilaisuuksissa viikottain ilman mitään ongelmia. Tsemppiä siis sinulle ja muille ko vaivasta kärsiville: siitä voi parantua täysin!!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat