Vierailija

Aina saan kuulla ihmettelyjä kun emme käy vauvan kanssa uinnissa, muskarissa tai jossain helkutin perhekahviloissa istuskelemassa. Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta! Lapseni on sen verran pieni että ei varmasta jää mistään paitsi, muutenkin noissa äiti-vauva-tapaamisissa on todennäköisesti juuri niin vaivaannuttava tunnelma kuin olen kuullut. Joo, jorista nyt sitten toisten äitien kanssa säästä ja vauvan kakasta...

Kommentit (15)

Vauvauinnissa vauvat palelee ja itkee, vauvamuskarissa eivät tajua hölkäsen pöläystä koko touhusta (tosin isommille lapsille muskari on mielestäni tosi jees) ja perhekahviloissa ja -kerhoissa on melkoisen valmiit inside-piirit, joissa tutut äidit juttelevat keskenään. Vieraita mulkoillaan, arvostellaan tai ainakin tuijotetaan tutkivasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla


Lopulta kun lähdin perhekerhoon, olin todella iloinen, että tuli mentyä. Sain sieltä ihania ystäviä, joiden kanssa ollaan edelleen tekemisissä.

Täälläpäin kun ei meillä ole ketään perhetuttuja.



Nyt tämän uuden alueen seurakunnan perhekerhon ilmapiiri oli jotenkin painostava. Olenhan käynyt vastaavissa muualla... Mutta täällä kun laulettiin esim " lapsi on pyhä.." laulua säännöllilsesti ja hartaasti. Eikä lapset tykänneet siitä yhtään. Ja muutkin laulut oli jotain ei-lastenlauluja. Alkoi olla käännyttämisen maku hommassa. Jotenka jätin kerhoilun muille.

Tällä paikkakunnalla ei ole kuin yksi perhekerho ja tietysti kaikki tunkevat sinne..

En kyllä tänävuonna olis kerennytään kun lapseni eskari alkaa aina klo 10.00 ja se kerho alkais jo 9.30.

Lapsen (4v) takia niissä käyn. Tarvitsee jo niin paljon virikkeitä ja ikäistään seuraa. Itsellä ei niissä kerhoissa niin juttuseuraa ole koska monikaan äitikaverini ei niissä käy tällä hetkellä.

muskaria olen kokeillut ja perhekerhoakin pari kertaa, mutta ei kiitos.

Hiki täälläkin nousee pintaan jos sinne pitäs lähteä. Ja se lauleskelu muskarissa oli aika teennäistä alle 3v:n kanssa, yli 3v taas ei halua äidin laulavan yhtään.

ongelma vaan on se että minulla ei ole päivisin juurikaan aikuiskontakteja joten jossain pitäisi käydä että näkee ihmisiä. Viime talvena käytiin " vauvapiirissä" mutta se oli jotenkin tosi teennäistä. Kaikki oli muka innoissaan mutta selvästi helpottuneita kun se loppui. Perhekerhossa olen käynyt lapsen kanssa muutaman kerran mutta se ei tunnu jotenkin omalta paikalta, ja puistoissa ei ole ketään :(

Tulen kyllä toimeen ihmisten kanssa, mutta täällä meilläpäin ainakin kerho on sitä laatua, että kun sinne astut, sinua hädin tuskin tervehditään. Tietyt kaveriporukat vaan puhuvat keskenään, eikä niihin sisälle pääse.



Vastenmielinen tilanne, vältän mieluiten.

kun oli muutettu juuri uudelle paikkakunnalle. Kun sitten tutustuin lähemmin joihinkin äiteihin, on kyläilty muuten eikä niillä kerhoilla enää ole mitään annettavaa.

Ehkä olisi pitänyt vauva-aikana, kun tuntui seinät kaatuvan päälle, mutta olen aika kotikissa, ja tykkään olla omissa ympyröissäni. Ajatus siitä, että pitäisi ikenet verillä tutustua näihin piireihin, on vastenmielinen.

mutta onneksi oli samaan aikaan äitiyslomalla olevia ystäviä, joiden kanssa pystyi järjestämään ihan omia äiti-vauva-kahviloita koteihimme :), muuten olisin kyllä kuollut tylsyyteen...

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat