Vierailija

Ystävättäreni erittäin pitkältä ajalta sai hiljattain vauvan, ja nyt puhisee ristiäissuunnitelmia puhelimessa, asuvat toisella paikkakunnalla. Hän on minun lapseni kummi, ja jutuista ja suunnitelmista päätellen kutsua ristiäisiin ei ole tulossa. Innoissan selittää kuinka lapselle tulee 4 kummia jne jne, mutta ei siis kutsua meille.

Minä tulen loukkaantumaan, jos kutsua ei tosissaan tule, enkä edes voi sille mitään! Selityksenä on varmaan " vain perhettä" , mutta silti.

Loukkaantuisitko sinä?

Sivut

Kommentit (36)

kuten sanottu, kastejuhlaan ei ole tapana kutsua vieraita, vaan pelkät asianosaiset. Eli ihan lähimmät sukulaiset ja kummit.



Tuosta kummiudesta. Jos he haluavat monta lasta, on ihan fiksua säästellä niitä hyviä kummeja jokunen myöhempäänkin, ettei ekalle tule parhaat ystävät ja muille sitten ketä satutaan keksimään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla


1. Ristiäiset ovat usein vain lähisuvulle ja kummeille



2. Kummeiksi ei voi valita kaikkia joita haluaisi ihan sen vuoksi, että eikö siihen ole joku raja montako kummia voi lapsella olla (?!). Ehkä he haluavat kummeiksi suvusta jotain tai miehen kavereita tai ehkä ystävälläsi on joku toinen ystävä sinun lisäksesi jonka haluaisi kummiksi.



3. En ymmärrä miksi kummius pitää mennä ristiin tyyliin Matti on Pekan lapsen kummi ja Pekka on Matin lapsen kummi.

En myöskään odota, että oman lapsen kummit automaattisesti valitsisivat minut kummiksi omalle lapselleen. Kuten sanottu, kyseessä ei ole mikään vaihtokauppa. Kummius päätetään muilla perusteilla kuin sen hetkisellä ystävyyden tasolla tai iällä. Mä ainakin haluan lapsille kummeiksi ihmisiä, jotka ovat mm. läsnä lapsen elämässä erityisesti kun tämä on pienempi, isompana yhteyttä voi pitää jo pidemmällekin; kiinnostuneita lapsesta ihmisenä; kiinnostuneita kummiudesta jne. Henkkoht suosin sukulaisia kummeiksi, koska he ovat eri tavalla kiinni lapsen elämässä kuin ystävät. Ystävyyden säilymiseen voi vaikuttaa niin monet asiat.

Sisarukset, isovanhemmat ja kummit, kun kutsuttiin niin väkeä oli jo reippaasti yli 30. En ollut edes antanut mitään vihjeitä, että muita kutsuttaisiin. Leppyivät onneksi aika pian.



Nyt toinen näistä hokee koko ajan, että heistä sitten miehensä kanssa pitää tulla toisen lapsemme kummeja. En ole siihen sitten sanonut juurikaan mitään, koska en pidä tätä ystävääni ihan niin hyvänä ystävänä, että haluaisin hänet kummiksi ja lähes tulkoon inhoan hänen miestään. Niin ja nyt alkaa vähän pelottaa, ettei toista vauvaa edes tule... yritystä on ollut...

No, olisinpa vaan kertonut että mnä olen kerran loukkaantunut kun en tullut valituksi parhaimman ystäväni lapsen kummiksi. Kummksi valittiin uusi tuttavuus apriskunta. Minun vikani oli kuulemma se etten omistanut sitä kummisetää tuolloin.



No silloin harmitti, mutta nyt olen pelkästään tyytyväinen. Elämämme ovat ajautuneet täysin erilleen. Koen että ystäväni ei halnnut enää pitää yhteyttä minuun, ehkä koki että elämäni oli niin erilaista. Minä opiskelin ja hän perusti perheen nuorena. Ei tainnut silloin ajatusmaailmat paljon kohdata. Surkuhupaisaa vaan että muutamien vuosien jälkeen minäkin perheellistyin ja olin monta vuotta kotona.



No, ikuiseksikin luultu ystävyys voi joskus katketa omaan mahdottomuuteensa.

Kummilapsiakin olen saanut jo viisi :D

Kaveripiirissä on yksi nainen joka loukkaantuu koko ajan jostain, oikein semmoinen sarjaloukkaantuja. On saanut miehensäkin mukaan siihen hölmöilyyn. On vuosien saatossa narissut minulle jos vaikka mistä asiasta että miten nyt loukkasivat häntä jne kun eivät kutsuneet sinne ja tänne ja ei kummiksi pyydetty... Tiedän että hän loukkaantui meidän tavasta mennä naisimiin, kertoi sen ihan päin naamaa. Hän varmasti loukkaantui myös kun ei pyydetty kummiksi mutta sitä ei tainnut uskaltaa sanoa.

* Ei sinun ole pakko ottaa tuota ristiäis/kummiuskutsua mittariksi ystävyytenne arvosta.



*Halutessasi voit kyllä ymmärtää miten haastavaa toisinaan kummien valinta on kun hyviä vaihtoehtoja on paljon.



*Pystyt myös järkeilemään itsellesi miten välttämätöntä on rajallisten tilojen ja voimavarojen kanssa rajata myös niiden ihmisten määrää jotka juhliin kutsutaan. Kaikkia mukavia ja tärkeitä ihmisiä ei pysty kutsumaan jos haluaa järjestää pienen ja intiimin juhlan pienelle ihmiselle



* Voit tyytyväisenä ajatella, että ystäväsi luottaa sinun arvostelukykyysi ja fiksuuteesi niin paljon ettei koe tarvetta kutsua sinua väkisin tai selitellä ja pyydellä anteeksi kutsumatta jättämistä



* Voit olla tyytyväinen että olet ystävällesi niin läheinen että hän juuri sinulle purkaa ristiäisiin liittyvää innostustaan ja ehkä paineitaankin, sen sijaan että päättäisit loukkaantua siitä ettet (mahdollisesti) mahdu juhliin mukaan



* Voit myös itse arvostaa ystävyyttänne niin paljon ettet osoita ystävällesi mieltä kutsutta jäämisestä vaan annat pettymyksen tunteen tulla ja mennä omia aikojaan....





Toisin sanoen, sinun ei ole PAKKO loukkaantua ellet välttämättä halua!


Minulla on ueita todella läheisiä ystäviä, joiden lasten ristiäisissä en ole ollut (paitsi, joiden lapsen kummina olen ollut), enkä ole myöskään heitä kutsunut lapseni ristiäisiin. Ristiäiset ovat mielestäni pieni intiimi tilaisuus eikä mikään kymmenien ihmisten megaspektaakkeli.



Niitä ystäviä nähdään sitten ihan muissa merkeissä ja kestitään huomattavasti useammin kuin isovanhempia tai muita sukulaisia.



Nyt ap järki käteen!

Poikani kummit (kaksi pariskuntaa) ovat eronneet eli poikani kummit ovat vähentyneet neljästä kahteen.

Ei ole mitää takeita siitä että kummiparit pysyvät yhdessä ja että erottuaan pitävät molemmat yhteyttä lapseen.

Paras tapa varmistaa että kummi on mukana pitempäänkin on valita henkilöitä ei pareja.

Minä olen kummina parhaan lapsuudenystäväni esikoiselle. Tämä side yhdistää meitä tiiviisti. En ole kuitenkaan pyytänyt ystävääni kummiksi kummallekaan omista lapsista juuri siksi, että minusta kummeus ei toimi jos se menee ristiin. Siis että me ollaan kummeja teidän ja te meidän lapsille.



Arvostan ystävääni ja ystävyyttämme todella paljon ja minusta on kunnia-asia toimia hänen lapsensa kummina. En vain IKINÄ ole kuullutkaan tilanteesta, jossa kummeus menisi noin ristiin ja jotenkin koko ajatus tuntuu ihan utopistiselta. Kukaan tuntemistani (lähisuku, ystäväpiiri) perheistä ei ole kummina toistensa lapsille ristiin.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat