Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

ainakin täällä pk-seudulla. Mun kaverit haluaa vaan käydä hiihtoreisuilla ja maailmanympärimatkoilla ja solariumissa ja luxissa ja kuntosalilla ja studiolla ja itse vaan työnnän lastenvaunuja. Tai siis oon tosi ulkopuolinen nykyään..Lapsia aikovat tehdä kun ovat ensin nauttineet.

Sivut

Kommentit (163)

Ja eli miten tahansa.



18-vuotiaana sitä luulee olevansa niin aikuinen jo.

38-vuotiaan näkökulmasta 18 vee on vielä melkein lapsi.

Ihan sama, mitä siinä välissä on tapahtunut.

Vierailija:

Lainaus:


Itse olen reissannut mieheni kanssa, nauttinut elämästä, rakentanut talon, edennyt uralla ja opiskellut yliopistossa. Ikää on nyt 35v ja kun päätimme yrittää lasta tärppäsi heti ensimmäisellä kerralla. Laskettu aika on 36v synttäripäivänäni. En ole katunut tippaakaan, eikä varmaan kukaan muukaan äidiksi tullut.




Olen myös VALMISTUNUT yliopistosta, en vain opiskellut siellä ;)

Haluamme ainakin kolme lasta, siinäkin yksi syy miksi meidän kohdalla olisi ollut aivan turhaa odotella kolmeviitoseksi saakka.





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

On nyt 42 ja lapset maailmalla. Nyt olisi vapaus mennä ja tulla niin kuin haluaa. Muttamutta. Hän sanoo, että jos voisi nyt tehdä toisin, niin tekisi. Nelikymppisenä ne reissut on hyvin rauhallisia ja hillittyjä, ei lähdetä minnekään enää isolla porukalla ja kuvaan kuuluu aina kulttuuria ja sivistynyttä oleilua. Nuoruuden hulluus ja elämää syleilevä spontaanius jäi kokematta kokonaan. Tottakai hän rakastaa lapsiaan kovasti, mutta katuu elämättä jäänyttä nuoruuttaan. Nuorena hän kuvitteli olevansa kovasti kypsempi kuin muut ja olevansa valmis äidiksi. Olihan hän, kun oli pakko. Mutta ei tekisi samaa päätöstä uudelleen.



Vierailija:

Lainaus:


musta parempi tehdä lapset nuorempana ja sit 40v voi matkustaa ja elää lasten kanssa, kun ne isompia. kauhean itsekkäitä naisia, ihan kuin oma hauskanpito tärkeintä. ei ole isompaa iloa kuin omat lapset




Vierailija:

Lainaus:


että on tehty tutkimus, jonka mukaan ne lapset, jotka on tehty myöhäisemmässä iässä, kärsivät itse tulevaisuudessa lapsettomuudesta.




Olisiko sulla linkkiä tähän? Nimittäin omat vanhempani saivat minut 19-vuotiaina ja hedelmällisyyteni on normaali. Mutta mieheni vanhemmat saivat hänet nelikymppisinä ja hänellä on siittiöissä ongelmia. Kiinnostaisi lukea enemmän, kun en ole sattunut lehdestä näkemään.

myöhemmällä iällä saaduilla lapsilla on nimenomaan etunaan suurempi vakaus perheessä. Eli kun tässä vaiheessa ruvetaan tekemään lapsia, molemmat on jo kypsiä ihmisiä ja elämänkokemusta on karttunut.

joka sai lapsena alle kolmekymppisinä ja jotka on yhä yhdessä. Kaikki ne jotka tekivät lapsensa alle 25-vuotiaina, ovat joko yksinhuoltajia tai uusioperheessä.

Vierailija:

Lainaus:


ketjun aiheen kanssa. Totesit että tunnet (harvinaisen) vähän yli kolmekymppisenä lapsen saaneita, minä taas, että elän pelkästään sellaisten parissa ja että elämänpiirini on akateeminen, mikä on yksi syy siihen, että tunnen niin paljon niitä lapset yli 30-vuotiaana hankkineita.



Yritäpä keskittyä olennaiseen. Eikös se olisi opettajallekin olennainen taito...



123




Itse sain esikoisen vasta 32-vuotiaana, enkä ole akateemisesti koulutettu. Eikös kaikki oikeat opiskelijat valmistu yliopistosta reilusti ennen 30v ikää? Paitsi ne, jotka lusmuaa ja lorvii, ja aika menee tyhjäntoimittamiseen eikä opiskeluun. Tai ne, jotka aloittaa opinnot vasta vanhempana, eikä heti lukion jälkeen.

Kolmas ja viimeinen yritetään saada alulle ennen kolmekymppisiä. Mieluummin nautin siitä omasta ajasta sitten, kun lapset ovat isompia ja ehkä niitä lapsenlapsiakin joskus tulee :) Ollaan sitten vielä nuoria ja jaksetaan elää mukana!

eläkkeelle niihin aikoihin, kun lapsi syntyi. Arvaa missä mun 3 vee lapsi on tälläkin hetkellä :). Isovanhemmilla on paitsi aikaa, myös valtavasti halua hoitaa muksua, kun ei ole enää varsinaista työtä. Jos olisin tehnyt lapset 10 vuotta sitten, en olisi voinut viedä mummolaan yökylään ollenkaan, koska maatilalla ei olisi voinut ottaa pientä lasta hoitoon askareitten takia.



Vierailija:

Lainaus:


eli harvalla +3-kymppisellä vielä omat vanhemmat ovat kuolleet, vaan viettävät virkeitä eläkepäiviä hyvinkin terveinä.



Jos minä esim. olisin saanut lapsia jo 2-kymppisenä, niin eipä vanhemmillani olisi ollut aikaa viettää lapsenlasten kanssa, kun olisivat silloin olleet kiireisimmässä työiässä (mitähän iloa sellaisista isovanhemmista muka olisi lapsille??). Nyt sen sijaan vanhempani joutavat vaikka keskellä viikkoa kyläilemään usein meillä ja hoitamaankin lapsia, kun ei ole enää kiire minnekään.




Vierailija:

Lainaus:


Ei noin vaan pidä yleistää. Mieheni äiti esim. sai mieheni 4-kymppisenä, eikä todellakaan miehellä ole ollut minkäänlaisia lapsettomuusongelmia, meillä on siis 3 lasta, jotka kaikki ovat saaneet alkunsa saman tien. Ja oltiin reilusti yli 3-kymppisiä ekan lapsemme kanssa. Oma siskoni taas kärsii edelleen lapsettomuudesta, vaikka äitini sai siskoni 22-vuotiaana.



Kannattaisi noihin kaikenmaailman pilipalitutkimuksiin suhtautua pienellä varauksella...




Osaan ja haluan keskustella myös tavallisten duunarien kanssa. Onneksi en ole itseäni muita parempana pitävä nipo. Eikä olisi tullut mieleenkään katkaista ystävyyssuhteita sellaisiin ihmisiin, joiden kanssa olen ollut kaveri jo ala-asteella, vain siksi että he eivät ole hankkineet itselleen akateemista koulutusta.

T: luokanope

Vierailija:

Lainaus:


Itselläni on lisuri työn alla ja kaikki työtoverini ja tuttavani ja ystäväni on vähintään maistereita.



123




Itse sain esikoiseni opiskeluaikana, kuten erittäin suuri osa opiskelutovereistanikin.

Mikä yhteiskunnan tukipilari itse mahdat olla?

Vierailija:

Lainaus:


Kertoo kyllä tosi paljon koulutustasostasi ja tuttavapiiristäsi, todennäköisesti.




opintoihin meni kahdeksan vuotta. Tiiviisti opiskellen olisin valmistunut 5 - 6 vuodessa. Työssäolosta oli se hyöty, että pääsin hyviin töihin käsiksi. Monet valmistuvat nopeammin, mutta haahuilevat uran käynnistämisen perässä pidempään.



123

Itse olen välillä ihmetellyt puistossa/muskareissa monta nuorta " ruikuttaja" äitiä, valitetaan väsymystä, sitä että ei mies auta (nuoret miehet ovatkin kovempia menemään) jne.



Itse en ole yli-ihminen, mutta en myöskään loppuunpalanut.



Sain esikoisen 36-vuotiaana ja kakkonen tuli 38-vuotiaana. Tulin helposti raskaaksi ilman hoitoja.



Ihan sairas tämä nykyajan suuntaus! Uraa pitää luoda, talo olla hienompi kuin kellään muulla, lapset tehdään(siis jos niitä enää siinä iässä onnistuu saamaan) sopivaan väliin statukseksi ja kun äitiysloma on pitkin hampain oltu pois töistä, avuttomat ressukat äkkiä hoitoon, ettei vaan ura lähde alamäkeen ja talokinhan pitää maksaa, että status säilyy1



ARRGH! Ihan vihaksi pistää lasten puolesta...

Vierailija:

Lainaus:


joka sai lapsena alle kolmekymppisinä ja jotka on yhä yhdessä. Kaikki ne jotka tekivät lapsensa alle 25-vuotiaina, ovat joko yksinhuoltajia tai uusioperheessä.




Ylipäätään elämällä ei saa elämänkokemusta. Jos sinulla ei ole tarkkaa matkustus, ryyppy ja panosuunnitelmaa et ole saanut elämänkokemusta. Oma mummini on 90v. Hän tapasi pappan 16v ja menivät parikymppisinä naimisiin ja adoptoivat isäni kun olivat 33v. Koko mummin elämä on pyörinyt 20km säteellä. Häneltä varmaan nyt puuttuu elämänkokemusta kun ei ole käynyt ulkomailla, pannut kaikkea mikä liikkuu ja hankkinut uraa?

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat