Vierailija

Mikä siinä on, kun melkein kaikkien suomalaisten ystäviemme lapset, nimenomaan tytöt, ovat epäkohteliaita ja ärsyttäviä? Ei vastata kun kysytään, ei sanota kiitos tai ole hyvä, pöyhkeillään ja kerskaillaan kaikella mikä itsellä on hyvin, vaaditaan kaikki itselle eikä toisille sallita mitään... Pahinta on se äänensävy: normaaliääni on sellaista nurinaa ja tavalliset kommentit esitetään ylimielisesti tai vihaisesti. Ei minun tyttäreni vaan, eivätkä esim. englantilaisten tai saksalaisten ystäviemme lapset. Meillä sanotaan tavallisella, reippaalla äänellä keskusteluissa esimerkiksi " Äiti, mä haluan keksin" (eikä puhuta sellaisella nasaalilla narinalla) tai " Tiiätsä että meillä on kotona kaks kissaa" (eikä kuulosteta siltä, että kaksi kissaa on unelmien täyttymys ja mikään mitä kuulijalla on ei voi missään nimessä olla minkään arvoista). Kyse ei ole siis sanamuodoista vaan siitä asenteesta. " Kuuluuko" 3-5-vuotiaiden tyttöjen olla nykyään sellaisia mankujia ja ärsytystekijöitä?

Kommentit (9)

Sellaiseksi tyttöjä kehoitetaan kasvattamaan neuvolassa!



Voi jeesus mikä kysymys..



Ap: Kuuluuko pikkupoikein olla sellaisia remupellejä, jotka ampuvat leikkipysyllään vieraat jo eteiseen? Kysyn vaan, kun sellaisia pikkupoikia on lähipiirissä aika paljon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

sen sijään mua ihmetyttää sellainen röyhkeys (no sen siis tunnistan) noin 7-9-vuotiailla tytöillä. Kylässä ollessaan ovat kuin kotonaan tai enemmänkin. Meillä ei omat lapset ota ilman lupaa sipsejä keittiöstä, mutta kavereille pitää sanoa, että ei saa ottaa, jos ei oo annettu lupaa. Lisäksi ilmoittavat kovaan ääneen, että mulla on kamala nälkä. Jos tarjoaa ruokaa, eivät syö kuin hiirenannoksen ja sanovat, että eivät jaksa. Jos antaa tikkarin, tulee kohta pyytämään toista. Juomaksi pitäisi olla pillimehua.



Itse tuon ikäisenä olin kylässä arka ja varovainen, tuskin uskalsin syödä, jos jotain tarjottiin. En ainakaan sanonut, että haluan jotain, jos ei kysytty.

Meidän pikkutyttö on iloinen ja sosiaalinen, kaikkien kanssa hyvin toimeen tuleva. Sisarusteni ja ystävieni pikkutytöt ovat jokainen luonteensa mukaan käyttäytyviä, jotkut kiltimpiä, jotkut uhmakkaampia, jotkut rohkeampia, jotkut ujompia, mutta ketään heistä en kuvailisi sen enempää nuivaksi, töykeäksi kuin ärsyttäväksikään. Siinä otos mun lähipiiristä :D

Okei, pointtini on siis että eikö se ärsytä ko. lasten vanhempia, kun sitä ei kitketä pois? Että onko se muiden mielestä normaalia? Minusta ei ole nurina eikä vieraiden leikisti ampuminen eri normaalia enkä sallisi kumpaakaan.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat