Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

En pikaisella vilkaisulla ainakaan huomannut pinoa meille Tammenterhoille... Olisiko aika laittaa pinoa pystyyn? Päivittäin, viikottain tms? Itellä on olo, että olis ihan mukava jakaa näitä alkuaikojen kokemuksia, kysymyksiä ym. samassa tilanteessa olevien kanssa.



Meillä siis tyttö syntyi 6.1. eli pian viikon ikäinen. Esikoinen on 2,7-vuotias. Ilmavaivat ovat nyt parina päivänä kiusanneet pikkuista =( Se onkin meille uusi kokemus, esikoinen ei moisesta onneksi aikoinaan kärsinyt... Odotuspuolella taisi joku muukin mainita samaisesta ongelmasta...



Mutta, saadaanko avattua keskustelua täällä puolella?



Selmiina ja pikku-neiti 6 vrk

Sivut

Kommentit (27)

Olen seurannut odotus-terhoja silloin tällöin ja nyt liittyisin seuraanne. Meille syntyi poika 4.1. hätäsektiolla ja syntymän jälkeen hänellä todettiin katkos ruokatorvessa. Seuraavana päivänä oli leikkaus ja nyt hän toipuu teho-osastolla.

Minun päivät koostuvat sairaalassa käynneistä ja isoveljen hoidosta. Iskä on yrittäjä eli päivät on aikalailla kiinni työssä. Ensimmäisen kerran sain vauvan syliin torstaina. Imetystäkään ei ole vielä kokeiltu vaan maito annetaan nenämahaletkusta ja tänään on ekaa päivää saanut maidon tuttipullosta. Lypsän kotona ja vien maitoa sairaalaan, joten omavaraisia ollaan onneksi.

Sellainen vauva-arki meillä. On vähän haikeaa lukea teidän vauvoista mutta ajattelin kuitenkin että loppujen lopuksi tästä saa enemmän itselle kun osallistuu keskusteluun kuin jos vain seuraisin sivusta.

En ole vaipunut kuitenkaan epätoivoon. Arviolta 4-6 viikkoa menee sairaalassa ja sitten saamme pojan kotiin. Nyt perheen kanssa iltapalalle...

Tervehdys! Kiva kun Selmiina avasit pinon, pääsee tälle puolelle kirjoittelemaan :-) Välillä tuntuu että on jo vähän ulkona tuolla odotuspuolella...



Albert eli Allu on 2 viikkoa, syntyi siis 29.12. Meillä ei onneksi masuvaivoja kauheasti ole vielä ollut, jotain pientä kyllä. Pikkuherra kyllä syö 1-3 tunnin välein ja se oli alkuun taas totuttelemista vaativaa. Nyt öisin otankin viereeni ja syötän siinä ja molemmat nukahdetaan siihen. Tänään olisi pitänyt d-vitsku tosiaan (kiitos Sulina muistutuksesta :-) aloittaa mutta unohdin komeasti, no kokeillaan huomenna.



Ollaan muutenkin tehty taas monta asiaa " väärin" . Pikkumies oli keskiviikkona ekan kerran ulkona, tänään käytiin Jumbossa ja vielä tuttikin pistettiin suuhun ekaa kertaa. Saas nähdä mitä maanantaina neuvolassa täti tästä sanoo ;-) No ei olisi kauppareissusta (vaikka pikainen olikin) tullut oikein mitään jos ei tuttia olisi ollut. Ei oikein tuo tissi suussa olisi ostokset sujuneet :-)



Albert valvoo iltaisin ehkä kolme tuntia ja tankkailee maitoa. Muuten on yleensä ehkä reilun tunnin hereillä kun syö ja vaihdetaan vaippoja ja vähän seurustellaan.



Itsekin mietin tuota huolehtimista. Ensin raskaana ollaan huolissaan siitä ja tästä ja toivotaan että syntyisi pian. Sitten tuntuukin että se huolehtiminen siitä vasta alkaakin... Kai niistä lapsista on tietyllä tavalla huolissaan sitten aina, näin olen kuullut.



Nyt peti kutsuu, pitäkäähän peukkuja että saisi nukkua edes kaksi tuntia putkeen :-)



Voihan sitä pinoutua vaikka viikoittain alkuun ja jos tuntuu siltä niin sitten päivittäin.



t. Mirabella ja Albert 2 vko

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

meidän simppis taisikin olla ensimmäinen 100% tammenterho, kun venytti synnytyksensä 19 tuntiseksi ja tupsahti maailmaan 1.1.2007 klo 3.16. julkkis tuli hänestä kun oli kotikaupungin vuoden ensimmäinen lapsi niin jos tiistaina kävi lehtimies meitä kuvaamassa:)



kotiin päästiin 4.päivä kun kaikki vauvalla ok. äitillä ei ihan, mulla meni verta synnytyksessä reilut 1,5 litraa ja silloin maanantaina hemppa oli kunnioitettavat 63. sain siihen kaks pussii verta, eikä sitä sit kontrolloitu kun seuraavana päivänä jolloin oli JO 90. neuvolassa oon sit käynyt mittauttaas ihan oman mielenrauhankin takia, nyt taidetaan jo 100:ssa olla.



kokoa neidillä oli syntyessään 3980 g ja 52 senttii. kotiutuessa paino oli 3660 mut sit jo seuraavana tiistaina 3940 g, eli ruoka maistuu. meillä mentiin aluks pelkällä vastikkeella. sit pikkuhiljaa aloin pumppaileen et maito nousis. ja nyt tissutellaan päivisin ja yöt mennään pullolla pääasiassa omalla maidolla, vähän menee vastikettakin. neuvolassa sanottiin että ihan ok mennä vastikkeellakin, että pitäs saada toi äipän hemppa kuntoon niin äitikin jaksas imetyksen paremmin.



huomenna jälleen neuvola, katsotaan mitä siellä sanotaan.



tigru ja simppis 14 vrk

Ihanan energinen olo, kun aurinko paistaa. Käänsin tyttelinkin auringonvaloon nukkumaan. Hällä oli parina päivänä pientä keltaisuutta, joka on nyt katoamassa ja saa aurinko vielä auttaa =). Kun on raukka niin pieni...



Uusille: meidän tytteli syntyi 11.1 klo 7.22, paino 2840g ja pituus 47cm, py 33cm.



Ikää on nyt siis 6vrk ja perjantaina tulee terveydenhoitaja kotikäynnille, saa nähdä kuinka on paino noussut. Lauantaina oli 2670g kun kotiuduttiin. Reippaasti ainakin typy syö ja maitoa tuntuu tulevan. Ja on kyllä niin rauhallinen tapaus ollu ettei voi enempää olla! ensin vaan nukkui ja söi noin 3h pätkissä, tissillä oli 15-30min kerrallaan. Nyt nukkuu päiväsaikaan 4h unia, sitte oon kyllä herätelly syömään, yöllä heräilee itse 2-3h välein tissille. Ja pikkuhiljaa alkaa tulla " seurusteluhetkiä" , aamullakin jaksoi valvoa 2h putkeen, jollon kyllä söi useamman kerran ja vaihdettiin pari kakkavaippaa =). Lisämaitoa ei oo tarvittu ja tutti on valmiina, mutta ei oo sitäkään vielä kokeiltu.



Masuvaivojen helpotuskeinoja: esikolla niitä oli. Välillä helpotti mahahieronta, eli tein U-kirjainta nurinpäin muutaman minuutin puolisen tuntia syötön jälkeen (ettei tuu heti pukluna ylös). Toinen helpotuskeino oli pitää vauvaa sylissä polvitaipeista kiinni niin että pylly " roikkuu" Ei tosin tätäkään ihan heti syötön jälkeen...



Jekovit olisi kuulemman Devitolia vatsaystävällisempi, mutta meillä sekin aiheutti itkua, joten suosiolla siirsin vitamiinin aloitusta, esikko tosin syntyi kesällä ja sai paljon aurinkokylpyjä.



Minä en huomannu, ett napatynkä olisi haissut. Viime yönä irtosi ja desinfiointiaineella oon putsaillu ja lopuksi vielä kuivalla topsilla.



Kakan väristä, jotta millon teillä vauvalla pihka on muuttunut maitokakaksi? Meillä tuli 4vrk pari kertaa vaalea maitokakkaa ja sitte taas muuttu mustaksi. Se on koostumukseltaan enemmän maitokakkaa ku pihkaa, mutta väri on ihan musta =/



Nyt meen herätteleen rinsessaa... jos perjantaina on paino noussu hyvin, saa ottaa pitempiä unia, mutta siihen asti 4h on maksimi.



Elina ja tytteli 6vrk

Enpä ole ehtunyt/jaksanut konetta moneen päivään edes avata. Kiva kun on pinoon porukkaa tullut...



Monella tuntuu tuota ilmavaivaa olevan. Kait se sitten on aika yleistä. Millonkohan ne oikein helpottavat? Ja johtuuko ne mistä? Siitäkö ettei vauva liiku juurikaan, ja siitä syystä ei ilmatkaan tyhjene kunnolla, vai suoliston kehittymättömyydestä/uuteen totuttelusta kohtuelämän jälkeen? Kaikkea sitä pähkäilee ja ihmettelee koko ajan? Ja kaikkeen haluaisi vastauksen. Mutta kenelläkään ei vissiin mitään ihan mahdotonta ole vauvan kanssa ollut... Toivottavasti ei tulekaan!



Itse olen välillä ollut ihan hermona, että joutuuko tässä tosiaan joka yö valvomaaan. Ja päivät esikoisen kanssa... Monta yötä mennyt vauvan väännellessä ja könistessä, ja ainut paikka missä suostuu itkemättä olemaan on tietysti syli. Pari-kolme tuntia on yleensä mennyt valvoessa. Koitankin itselleni muistutella, että sehän ei ole paljon. Ja vauva ei sentään itke täyttä kurkkua. Mutta väsynyt sitä on kuitenkin, kun syötöt siihen päälle, niin ei siinä pitkiä pätkiä kerrallaan ole tullut nukuttua. Viime yönä pikkuinen sitten yllätti, ja nukkui koko yön. Söi kyllä kaksi kertaa, mutta molempien jälkeen jatkoi tyytyväisenä uniaan omassa sängyssään =)



Voipi olla, että cuplaton-tipat alkavat tehdä tehtäväänsä. Paukkuja on nyt ainakin tullut vähän, ennen näitä tippoja ei tullut yhtään. Meillä myös nuo rela-tipat käytössä, niistä en tiedä onko ollut vaikutusta. Luultavasti vaivojen vähenemiseen voi vaikuttaa, että valtava maidontulo on hiipunut ns. normaaliksi. Vauvan ei enää tarvitse niin vauhdilla syödä. Siinä hotkiessa kun sitä ilmaakin aina menee... Onko muilla maidontulo ollut valtavaa?



Mites olette säästyneet rintatulehduksilta? Mulle napsahti heti, kun oltiin pojan kanssa ulkoilemassa. Maanataina ulkoiltiin, ja mielestäni rinnat suojasin kunnolla lämpimällä, mutta niin vaan yöllä alkoi vilunväristykset ja kova kuume napsahti ja toinen rinta tajuttoman kipeä. Nyt sitten lääkekuurilla =( Onneksi kuume jo laski.



Huomenna mies menee taas töihin. Jotenkin jännittää jäädä yksin lasten kanssa koko päiväksi. Onko muilla samaa tunnetta? Nyt on kaikki mennyt niin hienosti, kun mies on koko ajan auttamassa kaikessa, lasten hoidossa, ruuan laitossa ym... On kyllä ihana mies minulla!



Jaaha... Jaksoikohan näitä löpinöitä edes kukaan lukea..... Josko lähtisi syömään... Palaillaan!! Jaksamisia kaikille!!



Selmiina ja tytteli 11 vrk

... on niin yksinäinen olo kun on yksin kotona. Mies lähti tänään laivaristeilylle työporukan kanssa ja tulee vasta huomenna. Tietysti viime yö oli sitten vielä taas hankalampi ja siksi jäin surullisin mielin kotiin kun jännittää miten tämä yö sujuu ja ollaan ihan kahdestaan pojan kanssa.



Oltiin eilen kylässä pojan kanssa ekaa kertaa ja luulen että nämä " erilaiset" päivät vaikeuttaa öitä. Viimeksi Rasmus huusi ma-ti välisen yön ja maanantaina oli neuvolatarkastus täällä kotona missä käänneltiin ja väänneltiin pikkuista, " kävelytettiin" ja paineltiin vatsaa ym. ja nyt kun oltiin kyläreissulla niin taas oli levoton yö. Mun mielestä pienellä ei ole suurempia vatsavaivoja, vähän välillä kipristää, mutta paukuttelee hyvin, mutta näinä " tapahtumapäivinä" on niitä kipristelyjä ollut enemmän. Voiko hän siis reagoida kaikkeen uuteen vatsallaan?? Kyläilyjä yritetään pitää yllä, jos vaikka kerran viikossa edes käytäisiin jossain että oppii, mun mielestä ei kannata kotiin jäädä ja turha paljonkaan on paikasta toiseen juosta, tulee taas liikaa stressiä... Onko tässä mitään järkeä?



Nämä meidän vaikeat yöt on sellaisia että poika herää, haen hänet omasta sängystään ja syötän. Rasmus syö rauhassa, saattaa nukahtaa, mutta herää heti ja sitten alkaa vääntelehtiminen ja kitinä, sitten yltyy itkuksi. Yleensä sitten nukahtaa 1½-2 tunnin kuluttua heräämisestään kun olen häntä kantanut edes takaisin tai istualtaan häntä jalalla " tärisyttänyt" , eli koko ajan pitää kädellä taputtaa selästä/pyllystä tai " tärisyttää" syliä. Hän ei itke koko tätä hereillä olo aikaansa, vaan nukkuu hirmu kevyttä unta, jos tärinä loppuu tai nostan omaan sänkyyn tulee itku ja rauhoittuu kun otan taas syliin ja keinutan/tärisytän. Eli hänellä kestää tämä sikeän unen saanti kauan ja vasta silloin hänet voi laskea omaan sänkyyn.Yleensä pikkuinen nukkuu 3-4 tunnin pätkiä, mutta viime yönä nukkui aluksi 2½ tuntia, sitten oltiin hereillä 1½, taas nukkui tunnin, sitten hereillä 2 tuntia, annoin jäädä sänkyyn nukkumaan kun olin itse ihan loppu, siinä nukkui 2 tuntia ja taas hereillä 1½. Nyt tää päivä on ollut vähän kitinä päivä, voi olla että on pikkuisellakin univajetta ja äitikään ei ole saanut päivällä nukuttua kun koko ajan on ollut jotain muuta.

Tuossa kun mies lähti neljän jälkeen poika juuri nukahti, mutta heräsi jo tunnin päästä, mulle tuli ihan lohduton olo, että onko se tätä tunnin välein nyt sitten kun ollaan kahdestaan, itkukin mulle tuli kun poika itki, hain hänet viereeni sänkyyn ja nukahdettiin, itse sain nukuttua 1½ tuntia ja Rasmus nukkuu onneksi edelleen, on nyt jo nukkunut 3 tuntia =).



Miestäkin on hirmuinen ikävä, meillä on parisuhde saanut aivan uutta tuulta pojan tultua, ollaan kuin vastarakastuneita, mies huomioi mua ihan eri lailla ja pitää hyvänä ja kannustaa, hän hoitaa siivoukset ja eläimet ettei mun tarvitse huolehtia =). Hevoset tosin minä hoidan =).

Tänään aamulla kun poika vihdoin nukahti pääsi isä ja äiti pitämään toisiaan hyvänä oikein kunnolla ja vaikka jännitti että miten nuo paikat on palautuneet ja toipuneet ja olin kuullut puhetta että monelle eka seksikerta tekee kipeää, niin meillä meni kaikki hienosti.suoraan sanottuna oli loistavaa ja ihanan lempeää seksiä ja mieskin vaikutti varsin tyytyväiseltä!



Vielä vatsavaivoista...

Miten nämä kaikki rela-, cuplaton, disflatyl-tipat, toiset kehuu toista ja toiset toista, mikä teillä on parhaaksi koettu? Ajattelin että jos noita vatsavaivoja alkaa tulla enemmän niin mitä noista kokeilisi?



Huh, kun helpotti kun sai kirjoittaa ja mielikin tuli paljon paremmaksi, eiköhän me tästä Rasmuksen kanssa selvitä =).



-Outi

KATSKULA: Miten kuulostikin niin tutulta tuo " kun vaikka kuin varovasti siirtää sänkyyn, niin heti on silmät auki ja alkaa kitinä" . Meillä siis ihan samanlaista. Ja sit ku ihmiset vielä sanoo, ettei saa totuttaa niin, että nukahtaa aina tissille, mutta kun toinen ei suostu nukahtamaan omaan sänkyyn... Mitä tehdä?



Me ollaan ajateltu, että se on vaan meidän pojun ongelma, mutta onneksi näköjään samaan ongelmaa on muillakin.



Mirabella: Mekin oltiin ulkona jo torstaina eli " päivää liian aikaisin" , kauppaan ei olla vielä menty, mut tänään olis tarkoitus ja tuttikin meillä on ajoittain käytössä :) Eli " väärin" on toimittu meilläkin. Ja lisäksi käytän rintakumia ajoittain imettäessäni ;)



Mustakin pino/viikko on ihan hyvä tahti. Täytynee käydä huhuilemassa tuolla odotuspuolella, että tulee loputkin jo vauvautuneet tänne.



Musta oli IHANAA, ku tänä aamuna satoi lunta... tasan siihen saakka kun lähdimme pojun kanssa ulos ja siellä ei oltu aurattu mitään teitä. Kävi muuten treenistä työnnellä vaunuja 10cm lumihangessa ;) No jospas kilot karisisivat...



Mut nyt taitaa kutsuhuuto käydä tuolta makuuhuoneen puolelta...



Sulina + poju 15vrk

Meidän pikku-ukko syntyi siis 8.1.07 klo 6.28 (meillä siis Tanelin kanssa saman ikäiset jässikät) painoa 4065g ja pituutta 51cm. Synnytys oli suht nopea ja voisin sanoa helppo. Nassu oli pojalla mustelmilla pari päivää kun oli vähän ahdasta syntyä.



Sairaalasta kotiuduttiin 2 vrk:n ikäisenä. Ukko syö ja nukkuu pääasiassa, iltaisin tankkaa. Mulla on myös rinnat vereslihalla, imettäminen ihan tuskaa. Eilen illalla ja yöllä annoin sitten korviketta pullosta ja pumppasin rinnoista vain pikkasen pois. Sai nännit levätä ja tänään onkin ollut helpompaa. Osittain varmaan vaikuttanut maailman paras voide: lansinoh =)



Poika ei vielä hirmuisesti valvo, syötön ajan ja näin iltaisin kun tankkaa. Syliä osaa jo vaatia kitinällä. Onneksi meillä sylejä riittää kun isommat sisarukset on innokkaita hoitajia, ei tarvii äidin joka inahdukseen hypätä.



Nyt ollaan tänään käyty kättärillä näytillä ja labrassa, keltaisuutta meinaa pukata. Arvot oli jonkun verran koholla ja huomenna pitää mennä uudestaan. Hirvittää jos joudutaan jäämään valohoitoon :-( Edellisen (tyttö pian 4v) kanssa jouduttiin valohoitoon, ehdittiin olla viikko kotona. Ei ole kiva hormonihöyryissä joutua takas sairaalaan, itkin ihan päättömästi vaikka todellakaan ei ollu mitään hätää. Vuorokausi oltiin valossa ja päästiin kotia. Mut pitäkää peukkuja että arvot on laskenut ja huomenna vaan käydään eikä jäädä osastolle.



Positiivista tän päiväisessä käynnissä ole, että paino on lähtenyt pojalla hienosti nousuun =) keskiviikon lähtöpainoon tullut jo +200g!



Mirabella: mekin ollaan oltu " pahoilla" teillä. Jumbossa on myös käyty *gulp* ja tutti kaivettu korista... niin ja tosiaan annoin sitä korvikettakin vaikka maitoa tulee reilusti. Josko ne neuvolatädit armahtais meitä?



Masuvaivoja ei ole vielä ollut ja toivottavasti ei tulekaan bd bd bd



Meillä on muutama vaihtoehto nimeksi, yksi niistä on noussut ykköseksi mutta päätöksiä ei olla vielä tehty. Maanantaina olis tarkoitus varata ristiäisaikaa, jos vaan tällä lahopäällä muistan =D



Täytyy passittaa tuo katras iltatoimiin...



Ai juu, eiköhän tuo pino/viikko riitä näin alkuun.



Sunmom ja pikku-ukko 5vrk









ei tarvinnut valohoitoon jäädä, jeeee! Bilirubiini-arvot laskemaan päin ja kuulemma neuvolaseuranta riittää. Ja tietysti itse seurailla vauvan virkeyttä ja että pissaa/kakkaa riittämiin. Mut kyllä helpotti mieltä kun ei tarvinnu sairaalaan jäädä.



Mukavaa kun saadaan uusia terhoja joukkoon, tervetuloa :-)



Meillä kaksi ensimmäistä lasta kasvoi melkein kokonaan korvikkeella (maidon tulo tyrehtyi) ja söivät tuttia joka välissä. Kolmoselle ei tutti eikä pullo kelvannut ollenkaan, mutta hälle rintamaitoa tulikin riittävästi. Nyt mennään taas rintamaidolla ja imuttelutarpeeseen on tutti. Pojalla meinaan suu napsaa kokoajan.



Napa-asiaa: meidän pojalla on napatynkä irtoamassa ja haju on kuvottava, yök. Sanoivat kyllä laitoksella et napa haisee, mut en edellisistä ollenkaan muista tuollaista hajua. Täytyy huomenna kysäistä neuvolassa tai panna täti nuuhkaisemaan =D Onko teillä muilla vastaavaa? Putsailen napaa vaipanvaihdon yhteydessä puhd.aineella ja sit vielä kuivalla topsypuikolla.



mies lähti isoimpien kanssa uimaan, toivottavasti kohta kotiutuvat kun on vieraita tulossa vauvakaffille. Josta mieleeni tuleekin, että pitäis varmaan kaivaa kupit pöytään...



Sunmom ja pikku-ukko 6 vrk *poistuvat keittiön kaapille koluamaan*

Hei vaan kaikki tammiäidit!:)



Pitäs mennä itekkin nukkumaan, kun Onnin jo vein sänkyyn. Hän tosin siellä tyytyväisenä jutustelee (ja välillä kyllä ei niin tyytyväisenä kun vatsaa taitaa vääntää)



Outille tsemppiä yöhön ja kyllä se mies sieltä takasin tulee:) Ihanaa kuulla, että teillä parisuhde on kukoistanut. Meillä ei erityisemmin kukoista mutta ei huonostikaan mee, perushyvin:)



Seksiä en oo halunnu kokeilla vaikka mies sitä vonkaa, tosin ehdotin että josko hän kattoisi miltä tuo alapää näyttää, mutta eipä uskaltanut, enkä minäkään. Torstaina on jälkitarkastus, synnytyksestä silloin 6 viikkoa.



Korvikkeista ja tuteista ym. Mä sain ainakin heittää periaatteeni romukoppaa Onnin syntymän myötä. Tutit ja pullot on aika ahkeraan käytössä. Tosin melkein varmasti rintamaitokin riittäisi, Onni kun oli viimeksi hypännyt jo kaksi keskoskäyrää yli kun painoa oli tullut niin paljon. Oman jaksamisen vuoksi tutteli on kuitenkin tärkeää, sen voimin saattaa nukkua jopa 3 h putkeen, mikä on meillä ihan luksusta. Meillä ainakin on vaan neuvolassa kannustettu korvikkeen suhteen eikä tuomittu. Tosin aina muistavat sanoa, että hyvin menee kun korviketta menee vain noin 2 dl vuorokaudessa. En jaksa itse stressiä tai huonommuutta kokea asian suhteen, pääasia ettei pojalla ole nälkä ja paino nousee hyvin.



Onni valvoo jo aika monta syöttöväliä vuorokaudessa ja tyytyvöisenä kehdossaan saattaa möllöttää, mutta on myös niitä syöttövälejä millon vatsavaivat vaivaavat urakalla. Se on hankalaa, kun ei voi poikaa sylistään laskea ja olen vielä aika laiska kantoliinaihminen:)



Nyt on pakko mennä nukkumaan, luultavasti yöchattia tulee taas tuijoteltua yöllä tunti jos toinenkin kuten viime yönä..



Beijaflor

Hei tammenterhot!



Olen seurannut keskusteluanne tiiviisti puolet odotusajasta, joten te olette jo minulle vanhoja tuttuja =) Nyt kirjoitan koko keskustelupalstan ensimmäisen viestini ja esittelen pikaiseen itseni ja meidän pienen terhon.



Meille syntyi 5.1. klo 19.44 pieni suloinen tyllerö. Mitat olivat 51 cm, 3200 g ja pipo 34. Odotin nelikiloista kaljua vauvaa, ja yhtäkkiä sylissäni oli ruipelo, tuuheatukkainen pirpana. Synnytys meni hyvin ja loppu vauhdilla, joten se oli helpompi ja kivuttomampi kuin olin etukäteen ajatellut ja mihin varautunut. Epiduraalia tungettiin tunnin sisällä kolme kertaa, mutta lääkäri törkkäsi sen aina jonnekin väärään paikkaan, joten siitä en saanut yhtään apua ja sitten olinkin jo täydet auki, joten melkein luonuna mentiin.



Kaikki on sujunut hienosti ja tyttö on suloinen. Imetyksen kanssa oli alkuun ongelmia ja itkinkin jo, että se taitaa kokonaan jäädä, mutta nyt on kaksi päivää mennyt hienosti ilman pullomaitoa. Maitoa minulta tuli alusta asti, mutta tyttö ei osannut sitä minun nänninstä juoda. Imuotteen kanssa siis taisteltu nännit verillä ja rintakumit käytössä. Pumppasin omaa maitoa pulloon ja annoimme sitä lisäksi, että lähti paino nousuun. Nyt luotan jo, että tulee imetyspaidat sittenkin käyttöön =D



Rytmistä meillä ei ole tietoakaan. Eilen likka päätti valvoa 13 - 20.30, miten pieni pystyykin olemaan niin pitkään hereillä? Yö meni sitten vähän paremmin kuin aikaisemmat, ei siis ollut pitkää valvomisjaksoa yöllä. Nyt kun yritän saada imetyksen kunnolla käyntiin, annan tissiä aina kun vauva sitä pyytää. Tai no, se olisi kokoajan tissi suussa, joten välillä saa imeä tuttia. Mutta vaikka viime yönä hän ei valvonutkaan, niin ei me saatu kuitenkaan isin kanssa nukuttua yhtään paremmin, koska likka pitää unissaankin ihme ääniä, tuhisee, kiljuu, murisee ja huokailee. Vielä ei ole ollut kunnon itkushowta.



Viihtyykö teidän vauvat hereillä ollessaan esim. sängyssä yksin? Ja saatteko ne nukahtamaan sänkyyn? Meillä on ongelma, että hereillä vain syli kelpaa ja siihen voi nukahtaa, mutta vaikka kuinka varovasti siirtää sänkyyn, niin samantien on silmät auki ja alkaa kitinä.



Nyt kuuluu taas kitinää, pitää mennä. Kiva liittyä teidän seuraan!



Katsku ja Hilu 1 vk, 1 pv

Meidän tyttö synty 10.01,2007 klo 15.40,ja tytön mitat oli:50cm,3900g ja pipo 34 ja synnytys oli nopea ja tosi helppo..kotiin päästiin jo seuraavana päivänä..vauva-arki on lähtenyt hyvin käyntiin,Jenna ja Janette ovat vauvan ottaneet hyvin vastaan,kovasti tykkäävät silitellä ja pusutella häntä:)vauva nukkuu päivisin tosi hyvin,mut on kyllä ruvennu vähän jo nyt valvoskelemaan myös päivisin,eka yö kotona oli kyllä aika vaikee mut viime yö meni tosi hyvin,vauva nukkui klo 3 tonne 7.30 asti heräämättä,sai itsekin kunnolla nukuttua,onnex..maanantaina mennää käymää tarkastuksessa osastolla että miten painoa on tytölle ruvennu tulemaan..mut nyt täytyy mennä kun tyttö kutsuu

Meillä nyt poju tasan kaksi viikkoa vanha eli syntyi 29.12. Masuvaivoista on hänkin kärsinyt oikeastaan koko ajan. Alkuun vaivat lieviä; aiheuttivat kitinää ja ilmavaivoja. Nyt viime yönä masuvaivat jo pitivät hereillä ja saivat aikaan itkuakin. RELA-tipat myös käytössä meillä kolmatta päivää (piti ostaa ja kokeilla).



Tänään myös aloitettiin D-vitamiini (Jekovit). Toivottavasti tuo ei aiheuta enempää ilmavaivoja.



Muutoin pojun kanssa on mennyt hyvin. Nukkuu 2-4 tunnin pätkissä ja myös valvoskelee jonkin verran. Minkä verran teidän pienokaisenne seurustelee? Meidän poju nimittäin saattaa seurustella eli katsella ja valvoskella useitakin tunteja yhteen menoon. Onkohan se normaalia tuonikäisellä?



Hassua, kuinka raskaana ollessa huolehti kaikesta, että mikä on normaalia. Ja nyt tuntuu että vielä enemmän miettii kaikesta, että onko normaalia vai ei. Loppuukohan tämä huolehtiminen koskaan? Ei varmaan :)



Mut poju alkaa taas heräilemään... syöttöpuuhiin, sillä paino saisi nousta rivakammin pojalla...



Sulina + poju 14 vrk

Laitetaanpas meidänkin kuulumisia tälle puolelle. :) Eli meidän tammenterhosta tulikin tonttutyttö, joka syntyi jo 22.12., tasan rv 38. Alussa tyttö meni vähän keltaiseksi ja oli väsynyt, eikä painokaan tahtonut nousta kunnolla. Viikon ikäisenä paino onneksi lähti nousuun ja oli tasan 3 kiloa, viikko siitä eli viime viikon torstaina painoi 3190 ja eilen jo 3460 eli hyvin kasvaa nyt rintamaidon voimin. Nyt on menossa tiheän imun kausi ja tyttö viihtyisi pelkästään tissillä. Tällä hetkellä nukkuu ihmeen rauhallisesti tuolla sohvalla muun perheen melskatessa ympärillä. Oikea seuraneiti meillä. :)



Yöt nukutaan perhepedissä ja se toimii oikein hyvin. Tyttö herää pari kertaa yössä imemään ja nukahtaa nopeasti uudestaan. Muuten nukkuu n. kahden tunnin pätkissä päivällä ja imuttelee ja seurustelee sit tunnin verran ja nukkuu taas. Nyt on rytmi ollut sellainen, että esikoinen ja tää pikkuinen nukkuu päiväunet eri aikaan, niin ei tarvii kyllä miunkaan päiväunista unelmoida, vaikka ois ihanaa torkahtaa välillä. Mutta nukutaan sit kun lapset muuttaa kotoa, tai sit ei ainakaan nukuta...



Ilmavaivoja ei oo pahemmin ollut, mutta vaipantäytettä neiti suoltaa urakalla; joka vaipassa on tuotosta, mikä tieten on hyvä, koska viittaa siihen, että maito riittää. Devitol-tippoja ollaan annettu muutamana päivänä ja tuntuu sopivan nekin.



Rauhallinen tapaus tää pikkuinen on tähän mennessä ollut. Ääntä nostattaa ainoastaan silloin, kun tissi viipyy jossain liian pitkään. Muuten vain syö ja nukkuu ja katselee ympärilleen. Enemmän " vaivaa" on tästä esikoisesta, jonka nukkumaan menosta on tullut sellaista sirkusta, mutta siitä en jaksa tänne enää valittaa, kun jo tuonne odotus-puolelle purnasin.



Meillä on myös nimi pienelle hakusessa. Listassa on muutama suht ookoo nimi, mutta vielä ei olla saatu lopullista päätöstä tehtyä. Heppuliksi sitä kutsutaan, vaikka tyttö onkin. ;) Saiskohan siitä väännällettyä kivan nimen?



Kiva lukea muiden saman ikäisten vauvojen kuulumisia. Ja tieten äitienkin, kun tälleensä tuttuja ollaan. :)



T: Monttu ja tyttö 3 vkoa ja 1 päivä päälle

Hihii, eksyin jo tänne lukemaan (mitäs Sulina mainostit tuolla odotus-puolella :) ja pitää tuohon rinnalle nukahtamiseen kommentoida Sulinalle. Mulla ei ole kokemusta kuin yhdestä imetettävästä, mutta en ole koskaan keneltäkään kuullut, että vauvan pitäisi oppia nukahtamaan sänkyyn, eikä pelkästään tissille. Tissille nukuttaminen on niin kätevää, että turha tässä vaiheessa ruveta miettimään omaan elämäänsä mitään hankaluuksia. Kyllä se lapsi oppii sitten vuosikkaana (kun elämässä on muutakin touhuamista kuin syöminen ja kakkaaminen) nukahtamaan iltaisin ilman tissiä!! Ihan totta :)



wei rv 37 jotain

Meidän " perttu" syntyi ma 8.1 eli tänään on 5 vrk vanha.



Tuntuu tosiaan siltä, että vauva olisi ollut ilonamme jo pidemmän aikaa. Oikeastaan odotusajasta tuntuu olevan ikuisuus, vaikkei siitä ole edes viikkoa vielä.



Vauva ja äiti voivat kumpikin oikein hyvin. Kokeilin sairaalassa pärjäämistä pelkän oman maidon voimin ja hyvin meni. Tultiin hyvin juttuun oman kätilön kanssa ja hänen myönteinen suhtautuminen pelkkään imetykseen auttoi minua olemaan antamatta lisämaitoa vauvalle. Nyt maito on kunnolla noussut, vauva vaan on vielä niin pieniruokainen, että tuntuu että rinnat jää puolilleen maitoa imetyksen päätyttyä.



Vauva on vielä niin pieni, että oikeastaan vaan syö, nukkuu ja vähän aikaa jaksaa katsella hereillä. Minä niin nautin näistä vauvan ensi päivistä, kun esikoiselta vauvaelämä vähän jännitti, niin tämän toisen kanssa osaa olla paljon rennompi.



Meillä on vähän nimiprobleemaa. Odotusaikana keksitty nimi ei meistä tunnukaan vauvalle sopivalta ja nyt kun yritetään miettiä uutta nimeä mistä tykkäisi kumpikin ei sellaista tunnu löytyvän.



Aivan ihanaa aikaa tämä kyllä on ja pyrin nauttimaan täysin rinnoin näistä hetkistä, jotka eivät enää koskaan palaa.



Nyt syöttämään vauvaa!



Taneli ja poika 5vrk









Nyt vasta oon vähän ehtinyt lueskella teidän kuulumisia, kotona ollaan oltu viidettä päivää, mutta aika vaan menee niin äkkiä.



Eli pikkumies syntyi viimein kolmantena käynnistyspäivänä, jolloin olin jo itse luopunut toivosta, että se syntyykään :-) 5.1. Nyt pikkumiehellä ikää siis 10vrk. Koko perheen rytmi on vähän niin ja näin. Esikoinen on selvästi pois tolaltaan uudesta perheenjäsenestä vaikkakin puhelee, että on kiva että vauva on kotona ja sanoo sitä suloiseksi. Mutta eiköhän se siitä. Meillä on muutenkin kaikki ihan sekaisin, kun on tää muuttoruljanssi käynnissä. Mies vie päivittäin jonkin verran tavaroista ja ensi viikonloppuna pitäisi sitten viedä loput huonekalut ja tavarat. Mutta rankkaa on hoitaa tätä muuttoa tähän väliin kun väsymys painaa muutenkin.



Sairaalassa viivyttiin 5 päivää, kun vauva joutui valoihin. Onneksi nykyään on sellainen mahdollisuus että vauva on siinä vierihoidossa omassa sängyssään ja valolaite laitetaan sängyn päälle. Kahtena ensimmäisenä päivänä vauvaa tarkkailtiin vaisun olemuksen takia, mittailtiin sokereita ja crp:tä ja lastenlääkäri tarkasti. Mutta onneksi ei mitään syytä ollut, ilmeisesti vauva oli vain synnytyksestä väsynyt. Se kun oli aika rankkaa varmaan kuitenkin, kun kolme päivää supisteli tiheesti ja itse synnytys oli aika nopea. Vauvalla oli pientä mustelmaa pään ja kaulan alueella, oli varmaan aika tiukassa syntyä kun kokoo oli niin paljon, 4220g. Imetys lähti sujuun komantena päivänä, siihen asti mentiin lisämaidolla.

Pikkumies nukkuu aika pitkiä pätkiä, joista olen vähän huolissani ja väliin herättelen ettei syöttövälit menis liian pitkiksi, kun oli sitä keltaisuutta. Mutta toisaalta hän syö sitten herättyään tunnin verran, molemmat rinnat tyhjiksi, maitoa riittää, luulisin, kun tuotoksia on joka vaipassa. Huomenna on neuvolakäynti, toivottavasti paino on lähtenyt nousuun kun oli laskenut yli 300g syntymästä kun kotiin päästiin.



Sairaalassaolo oli taas hirveetä. Vieruskaveri ei antanut hetken rauhaa hengähtää. Sillä ravas koko ajan vieraita, vierailuajan ulkopuolellakin ja jos ei ollut niitä niin se puhui kovaan ääneen puhelimessa tai sitten höpötti mulle koko ajan. En voi ymmärtää ettei noita vierailijoita pystytä millään rajoittaan, koska varmaan suurin osa äideistä haluaisi oikeesti huilata silloin kuin vauvakin nukkuu. Ja siitä ei kyllä tuu mitään tolla systeemillä että vieraat tulee ja menee miten sattuu. Että univelka oli aivan valtava kun kotiin päästiin. No, onneksi ei tarvinnut olla kuin 5 päivää siellä.



Sellaisia kuulumisia, yritän saada synnytyskertomuksen kirjoitettua tonne synnytyspuolelle jossain vaiheessa. Nyt ajatus vähän pätkii kun poika höpöttää vieressä koko ajan...



Napatyngästä...haisi täälläkin aivan hirveeltä ja punotti aika lailla, mutta haju hävis kun tynkä irtosi toissapäivänä. Olen myös käyttänyt tuota septidinia ja basibactia hoitamiseen.

Mukava saada vaihtaa ajatuksia!



Meidän Rasmus siis syntyi 26.12 eli hänellä ikää 17pv (ja tuntuu että hän olisi ollut meidän ilona täällä jo paljon kauemmin).



Meidän pikku-ukko nukkuu mukavasti 3-4 tunnin pätkiä, yöllä herää syömään 1-2 kertaa eli ollaan aika mukavasti saatu nukuttua.



Rasmus myös seurustelee jo aika paljon, katselee rauhassa ympärilleen, välillä villiintyy ja kädet ja jalat huitoo ja silmät on suurina ja suu auki ääntelee =). Hereillä hän viihtyy reilun tunnin.



Meillä ei onneksi olla vatsavaivoista hirveästi kärsitty, poika paukuttelee komeasti. Yöllä on vähän levottomampi, mutta ei mun mielestä ole vatsavaivoja, poika on vain täysin hereillä ja ihan kuin ei malttaisi vain nukahtaa ja sitten hermostuu kun mitään ei tapahdu. Viime yönäkin hän heräsi vain kerran, mutta viihtyi hereillä 2 tuntia.



Ulkona ollaan käyty päivittäin ja tänään oltiin ensimmäistä kertaa kylässäkin ystävien luona.



Mies on nyt isyyslomalla ollut tän viikon ja on vielä ens viikon meidän ilona kotona. Huomenna mies lähteekin työporukan kanssa laivalle eli me ollaan pojun kanssa la-ilta, yö ja su-päivä kahdestaan kotona. Vähän tuo yö jännittää...



Mutta nyt painutaan petiin katsomaan töllöä!



-Outi

Onni tosin on jo 5 viikkoa vanha..



Selmiina:Koita cupleton-tippoja ilmavaivoihin, ne saattaa auttaa. Meillä toistaiseksi vaan relatipat masuvaivoihin kun tippoja on muutenki paljon keskosvauvalla. Imetätkö?Jos annat korviketta niin nann on kuulemma paremmin siedetty. Meillä kyllä menee tuttelia lisänä silloin tällöin ja vatsanvääntelyt on samanlaisia kun pelkän rintamaidonki jälkeen.



Onni alkaa olla jo enemmän valveilla myös päivisin (öisin on valvonu koko ajan..) huh..kestääköhän pää? Muutenki jo ahistaa kun alkaa olla jo se 10 astetta melkein pakkasta et mitä sit kun ei voi vauvan kans edes ulos lähteä, ni mä tuun ainakin seinähulluks täällä sisällä..no sit pitää yksin käydä ulkona, mutta mua ahistaa olla vauvasta erossa. Pelkään et mies ei osaa hoitaa (vaikka tiedän että pelko on turha :) )



Nyt hän itkee, gotta go!



Beijaflor

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat