Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Minulla on 1,5kk lapsi jota osittainimetän (saa enimmäkseen rintaa, ja vähän tuttelia). En pidä imetyksestä, tai siis se itse imetys on sinänsä mukavaa, mutta kun koko ajan pitäisi imettää, ARRRGH! En ehtisi tekemään mitään muuta kuin imettämään. Miksei meillä imetys voi toimia niin että syötäisiin n. vartti kerralla ja sitten oltaisiin tyytyväisiä?? Lapsi huutaa kuin hinaaja, kunnes annan pullosta tuttelia ja lapsi juo tyytyväisenä ja nukahtaa..ihana hiljaisuus vihdoin ja viimein. Minusta tuntuu että piinaan lasta kun yritän imettää ja imettää koska se äidinmaito on lapselle parasta, vaikka lapsi todellisuudessa on paljon tyytyväisempi kun saa vastiketta.



Minua hävettää myöntää, mutta tällä hetkellä tuntuisi helpoimmalta lopettaa koko imetys, mutta silti on pakottava tarve, ettei saa, koska se äidinmaito on niin korvaamatonta.



Miksi tämän pitää olla tällaista???

Sivut

Kommentit (86)

vaivuin lähes epätoivoon:

miksemme me voi lähentyä toisiamme?



Meillä kaikilla on lapsia, joista/ joiden hyvinvoinnista kiistatta olemme kiinnostuneita, koskapa tällä palstalla hengailemme. Miksi ihmeessä jokin numero 17 omien sanojensa mukaan halveksii kaltaisiani?

Minä en halveksi numeroa 17 vaikka ihmettelen hänen sanomisiaan ja ajatusmaailmaansa.



Minusta näitä asioita pitää katsoa laajasti ja nimenomaan miettien, MIKSI sanon näitä asioita, joita sanon. Itse olen puhunut vapauden ja rentouden puolesta, koska tiedän, kuinka kuormitettu ruuhkavuosiaan elävä mamma on, imetti tai ei. Minusta meidän pitäsi edes yrittää ymmärtää toisiamme ja sitä, että päädymme erilaisiin ratkaisuihin kuin se naapurin rouva.



Yksi meistä onnistuu imettämään suositusten mukaan. Toinen meistä inhoaa koko imetystä mutta sen sijaan osaa luovia loistavasti murrosikäistensä kanssa. Ei pitäisi nostaa yhtä ainoaa asiaa äitiyden mittariksi. Mielestäni äidinmaidon käyttäminen ravintona on hyvin pieni osa ihmisen elämää, joten asiasta ei pitäisi nostaa kovinkaan suurta meteliä.



Epäilen, että moni imetysfanaatikko purkaa omaa aggressiotaan, väsymystään ja kaunaisuuttaan imetyskeskusteluissa. Ehkäpä aviomies on dorka, entinen pomo on ääliö, oma äiti on ollut etäinen tms. Jonkinnäköistä negatiivista tunnetta löytynee melko varmasti jokaisesta, joka kiihkeästi puhuu yhden oikean asian puolesta jopa uskonnollis-moraalisin fraasein.



Imetys sinänsä on hyvä asia. Mutta sen ei pidä olla mikään kynnyskysymys äidiksi kasvamisessa.



7

Minusta siinä ei ole mitään pahaa sanoa ääneen että asia turhastuttaa. Usein onkin niin että äideiltä on kokonaan kielletty negatiiviset ajatukset, mutta minkäs asialle teet kun ajatukset päässä on ja pysyy.



Minusta sinun on itse tehtävä päätös asiasta ja suljettava korvat ulkopuolisilta tuomitsijoilta. Vain sinä tiedät parhaiten oman tilanteesi.



Itse olen suuri imetyksen kannattaja. 2 Lasta, 5kk ja 3v. Ja pidän imetyksestä erittäin paljon. On toki ollut vaikeita hetkiä, on uuvuttanut ja turhastuttanut, olen ollut neuvoton ja hukassa mutta minua on aina auttanut eteenpäin se ajatus että tämä vauva aika on uskomattoman pieni murto-osa elämästäni ja lasteni elämästä. Tiedän että tulen joskus/aina kaipaamaan näitä pieniä tuhisevia vauvojani kun he kasvavat isoiksi. Ja silloin minulla ei ole kuin muistot ja valokuvat. Yritän nauttia näistä hetkistä täysin rinnoin (melko osuva kuvaus!) sillä ne ovat kalliita ja ohimeneviä hetkiä...



Lisäksi jokaisen äidin olisi hyvä muistaa, että vauva ei tiheällä rinnalla ololla pelkästään tilaa ruokaa vaan nauttii äidin turvallisesta, lämpöisestä ja pehmeästä sylistä täysin siemauksin. Sehän on pienen nyyttisi maailman paras ja turvallisin paikka. Eikö olekin ihanaa kun nämä pienet haluavat meidän turvallista läheisyyttä ja syliä... vauvat saattavat varata äidit tuteiksi, mutta minusta siinä ei ole mitään pahaa kun selvää on että se tulee aikanaan loppumaan. Rintaruokitut vauvat nauttivat rinnalla myös läheisyydestä jota he oppivat myös nopeasti pyytämään lisää.



Tiedän ettei kaikki ole yhtä emotyyppisiä ja hoivaviettisiä kuin esim. minä, mutta halusin vain tuoda tämän läheisyyden tärkeyden ja lyhyen ajan esille.



Kaikkea hyvää perheellesi, jaksamista imetykseen ja paljon lämpöisen läheisiä hetkiä rakkaittesi kanssa. On surullisen lyhyt aika kun he ovat pikkuisia hoivattavia... nautitaan siitä ja annetaan heille heidän ansaitsemansa rakkaus ja läheisyys.



t. äiti 24v ja pojat

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Empatiani ja TIETONI äitiyden haasteista nykypäivänä auttaa minua asettumaan APn asemaan. Hän ei viestissään edes puhu - jos osaat sen lukea - pelkästään kuinka imetys ei ole ' suurinta hupia' . Voisit kirjoittaa kommenttisi liioittelematta, jos olisit siis älykäs ihminen ja osaisit perustella kantaasi. AP sano, että hän ei pidä siitä. Tunnustaa sen ensinnäkin hieman nolostellen, mikä kertoo, että hän potee syyllisyyttä (herättää minussa sääliä, mikä on empatiaa). Lisäksi AP kuvailee sitä, millaista hänen imetyksensä on, analysoi sitä, pitäisikö hänen vauvansa parhaaksi luopua siitä. Huom. VAUVANSA PARHAAKSI. Se on asia, mitä sinä et tunnu ottavan huomioon - sitä lapsen parasta. Siihen kykenee vain empaattinen ja avarakaitseinen ihminen, luopumaan omista fanatismeistaan lapsensa parhaaksi.



Vierailija:

Lainaus:


Vierailija:

Lainaus:


Siinä epännistuminen on itse asiassa lapsen tulevaisuuden kannalta huomattavasti pahempi kuin esim. imetyksessä epäonnistuminen, koska sellainen lapsei ei opi kyseisiä tunteita itsekään eikä pääse koskaan lähelle toisia ihmisiä ja tulee onnettomaksi.



Olet huono äiti.








Ota nyt edelleen huomioon, että ap ei kerro olevansa lopen uupunut tai sairas tai mitään.



Silloin minäkin neuvoisin lopettamaan imetyksen hyvällä omallatunnolla.



Mutta ap kertoo, että ei TYKKÄÄ imetyksestä.



Voivoi.



Joo, olen varmaan kamalan kapeakatseinen, kun minusta äitien olisi nykyään syytä hoitaa velvollisuutensa.



-17-








on vauvalle tärkeämpi asia kuin ihanteellinen ravinto. Jos imetys on äidille vaikeaa ja ahdistavaa, on kaikille hyväksi vaihtaa ruokailutapaa.

Meillä oli ihan sama, huusi niin kauan, että sai viimein sitä pulloa. Ja nostin ja nostin rinnalle. Noh, kohta ei suostunut rinnalle päivällä ollenkaan ja maidon vähettyä imetin tunnin välein yöllä. Siitä vauva oppi syömään yöllä tunnin välein ja lopulta olin hullujen huoneella (oikeasti). Joten - älä tee samaa virhettä. Jos imetys ei ota onnistuakseen - sanovat imetysfanaatikot mitä tahansa - anna olla.



Sitä paitsi, oikeasti kaikilla ei riitä maito, jos esim. on stressaantunut siitä prkleen imetyksestä. Siksi luulen, että vauvasi huutaa. Tämä on nykyajan tabu, jota ei saa missään nimessä todeta, että maito ei riittäisi, mutta niin olen nyt tulkinnut sen imetystaipaleeni mietittyäni sitä pitkään ja pitkään.



Vierailija:

Lainaus:


Minulla on 1,5kk lapsi jota osittainimetän (saa enimmäkseen rintaa, ja vähän tuttelia). En pidä imetyksestä, tai siis se itse imetys on sinänsä mukavaa, mutta kun koko ajan pitäisi imettää, ARRRGH! En ehtisi tekemään mitään muuta kuin imettämään. Miksei meillä imetys voi toimia niin että syötäisiin n. vartti kerralla ja sitten oltaisiin tyytyväisiä?? Lapsi huutaa kuin hinaaja, kunnes annan pullosta tuttelia ja lapsi juo tyytyväisenä ja nukahtaa..ihana hiljaisuus vihdoin ja viimein. Minusta tuntuu että piinaan lasta kun yritän imettää ja imettää koska se äidinmaito on lapselle parasta, vaikka lapsi todellisuudessa on paljon tyytyväisempi kun saa vastiketta.



Minua hävettää myöntää, mutta tällä hetkellä tuntuisi helpoimmalta lopettaa koko imetys, mutta silti on pakottava tarve, ettei saa, koska se äidinmaito on niin korvaamatonta.



Miksi tämän pitää olla tällaista???

Annoin korviketta, opetin jo 2-kuisen nukkumaan pitkät yöunet ja huudatin lasta, jotta saisin kasvatettua hänestä sellaisen, ettei tarvitse yleisillä paikoilla häntä hävetä.



Vaikka olen aina etsinyt sen helpoimman väylän, olen silti saanut kyllä tehdä aivan saakelisti duunia lapseni kanssa. Olen joutunut kasvamaan aikuiseksi, luopumaan omista haaveistani jne.



Vauva ja lapsi kyllä kouluttaa ja kasvattaa äitiänsä. Äidin on itse vedettävä niitä rajoja, joita on mahdollisuus vetää. Jos esim. imetys tuntuu inhottavalta, niin nainen voi antaa vauvalleen korviketta muuttumatta pullamössöksi.



Kärsimystä ja luopumista äitiys tuo tullessaan joka tapauksessa. Kyllä pitäisi olla itsestäänselvää sen, että äiti pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ilman mitään syyllisyyttä. Jos joku imettää, imettäköön. Mutta syyllistäminen seis! Vastakkainasettelun aika on ohi, sanoi Saulikin. Ja vaikka äänestän aina kommareita, sanon äippätovereilleni, että älkää syytelkö toisianne erilaisista ratkaisuista.

Vierailija:

Lainaus:


Vierailija:

Lainaus:




17 - ei imetyksen lopettaminen tarkoita etteikö välittääisi lapsestaan saati mitään muutakaan, älä yleistä sitä kko yhteiskunnan huonovointisuuteen.



Itse voin faktana kerta, että Suomessa vuosittain 10 000 äitiä kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja suuri osa (täysin faktaa) SEN TAKIA, ETTÄ ON STRESSANNUT LIIKAA YRITTÄESSÄÄN IMETTÄÄ. Tajuatko, että imetys ei oikeasti kaikilla onnistu. Entisaikoina osa meistä ei näes olisi edes hengissä. Minun rinnoillani ei olisi saanut edes miestä, ovat ne niin pienet.




Sulla ei ole tuon masennusteoriasi takana ensimmäistäkään faktanpoikasta. Valtaosa naisista yrittää imettää, joten ei siis ihme, jos synnytysmasennukseen sairastuvistakin suurin osa on yrittänyt imettää. Mutta turha väittää, että lapsensa parhaaksi toimiminen aiheuttaa masennusta.



Ja tuo imetyksen etujen vähättely on järjetöntä. Noinko huonoa omaatuntoa podet ratkaisuistasi? Voi sua.



>>Tottahan toki äitinä potee huonoa omatuntoa joka asiasta. Masennusteoriani perustuu siihen, että ÄIMÄn jäsenenä olen kuullut noin muutama sata masennustarinaa, joissa lähes jokaisessa on puhuttu mainitsemastani asiasta ja 10 000 on lehdessä ollut tieto, jonka olen kuullut myös ÄIMÄn lähteistä.



Oma imetykseni ei todellakaan ole ollut helppoa kummallakaan kerralla. En kuitenkaan ala sitä tässä ruotia.



>>Ala nyt toki ruotia niin kuullaan miten sankari olet ollut. Ethän missään vaiheessa väsynyt, koska se, että et jaksanut kommunikoida lapsesi kanssa tai olla tarpeeksi virikkeellinen voi aiheuttaa paljon pahempia ongelmia hänen elämässään. Jopa neurologisia häiriöitä.



En - ja tämän sanoin jo ekassa vastauksessani, luepa tarkemmin - väitä, että koko elämän pitäisi pyöriä imetyksen ympärillä. Mutta en hyväksy seiskan propagoimaa ajatusta, että mikä tahansa vaiva ja epämukavuus on syy olla edes yrittämättä!!!



>>Eihän AP puhunut ' mistä tahansa vaivasta tai epämukavuudesta' . Taisit lukea tekstin omien imetyssilmälasiesi lävitse.



>>Oikeasti, koeta onnistua elämässäsi jossain muussakin asiassa niin saat a) perspektiiviä ja b) muuta ajateltavaa.







-17-






Mun kielitoimiston nettisanakirjassani ainakin aivan asiallisesti käsitellään sanaa vastike näin:



vastike



--------------------------------------------------------------------------------

MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0

vastike48*A

1. korvike. Äidinmaidonvastike.

2. (rahamääräinen) korvaus t. hyvitys jstak edusta, oikeudesta tms. Yhtiövastike. Antoi puutavaraa kalastusoikeuden vastikkeeksi, vastikkeeksi kalastusoikeudesta.



Tiedän, että minun pitää saada riittävästi unta, jotta psyykkeeni voi hyvin. En suostuisi imettämään, jos lapseni vaatisi rintaa 1-2 tunnin välein. Onneksi molemmat lapseni ovat nukkuneet hyvin yönsä, korkeintaan heränneet kaksi kertaa yössä syömään.



Lopetan imetyksen vauvani ollessa 8kk, koska menen töihin.

olen ymmärtänyt että ihan oikeasti on olemassa naisia, jotka ajattelevat että he ovat parempia ihmisiä, koska imettäminen on ollut heille iisiä.



' korvikemamma' on ihan älytön nimike. Mitäs te sitten olette: tissimammoja, vai?



t. erilaisista imetysongelmista kärsinyt

Ja kiitos, kyllä tiedän, että on tapauskohtaisia tilanteita, jolloin äidinmaito ei ole lapselle parasta, mutta niitä tapauksia on aivan tolkuttoman vähän. SIis sellaisia, joissa äiti ei voi omalla ruokavaliollaan tms. vaikuttaa lainkaan maidon laatuun. Suurimmassa osassa tilanteita voi vaikuttaa.



Mä en oikeasti tajua ihmisiä, jotka eivät vaan voi hyväksyä sitä, miten pieni ja avuton vauva on ihan kaikilta osin. Miksi vauvan ruoansulatus kestäisi mitä vain, kun vauva muuten on niin herkkä? Miksi kasvavan laspen terveydellä viitsitään leikkiä ihan vaan " kun mua nyt ei huvita" -meiningillä, kuten ap. on tekemässä.



Sä voit seiska lässyttää ihan mitä tahansa. Kyllähän kaikkea täytyy toki

ymmärtää ja voi nääs nääs. Mä en ole täällä palstalla taputtelemassa päähän kaiken maailman luusereita, joille on liian vaikeaa luopua ´hedonismistaan edes pieniksi hetkiksi lastensa parhaaksi. HAlveksun heitä syvästi.

Vierailija:

Lainaus:


Voin sitten vastavuoroisesti pistää sinulle linkkejä tabuasioista, kuten miksi äidinmaito ei aina olekaan parasta.



Vähättelyä on pakko tehdä, jos joku nostetaan suhteettomaan asemaan. Tosin vähättelyn sijasta puhuisin tässä tilanteessa REALISMISTA, mikä ei varmasti ole sinulle tuttu käsitel



Vierailija:

Lainaus:


aikuisen edun laittaminen aina lapsen edun edelle jne. Siis vastenmielistä.



Nämä keskustelut menevät aina näin, koska korvikemammat hoitavat sen vähättelevän osuuden ja imettäjät puolustavat kiivaasti äm:n paremmuutta. Korvikemammoilla ei ole muuta asetta kuin se vähättely, mitäpä he voisivat kiihkeästi puolustaa? Laiskuutta? Oman edun ajamista? Sen verran heiltäkin järkeä löytyy, että käyttävät ainoaa heillä toimivaa asetta:vähättelyä.



Vierailija:

Lainaus:


ajatella kiihkottomasti. On hyvä tuoda faktaa imetyksen eduista esille. On hyvä, että on it-henkilöitä.

Mutta. Kiistattomien faktojen yhdistäminen lähes uskonnollisiin mittakaavoihin pöhöttyneeseen vauhkoamiseen ja moralisointiin on vastenmielistä.



Moralisointi pois, naiset.



7










Vierailija:

Lainaus:


Te olette äärimmäisen julmia...



***En ole ollenkaan julma.



Pieni 2kk vauva tarvitsee läheisyyttä eikä ymmärrä maailmasta mitään...

***Tämän tiedän kyllä. Läheisyyttä hän saikin paljon.



ja te alatte kouluttamaan tätä pientä joka on vasta hiljattain joutunut eroamaan äidin lämpöisen läheisestä kohdusta!

***kaksikuiseni nautti aivan selvästi siitä, että hänen vuorokausissaan oli selkeästi ennustettava rytmi. Hän alkoi viihtyä omassa elämässään ja jopa suuntautua ulospäin. Hän myös alkoi nukkua yöllä, mikä oli sekin merkki elämään luottamisesta.



Uskomatonta epä-äidillisyyttä...

***Tai jospa se olikin äidillisyyttä.



Ei 2kk vauvoja kouluteta!!!

***Meillä koulutettiin.



2kk KOIRIA KOULUTETAAN!!

***Koiranpennun ja lapsen koulutuksessa on btw tosi paljon yhteisiä piirteitä.



säälin teitä ja vauvojanne...


***Sen teet aivan turhaan.

Annoin korviketta, opetin jo 2-kuisen nukkumaan pitkät yöunet ja huudatin lasta, jotta saisin kasvatettua hänestä sellaisen, ettei tarvitse yleisillä paikoilla häntä hävetä.



Vaikka olen aina etsinyt sen helpoimman väylän, olen silti saanut kyllä tehdä aivan saakelisti duunia lapseni kanssa. Olen joutunut kasvamaan aikuiseksi, luopumaan omista haaveistani jne.



Vauva ja lapsi kyllä kouluttaa ja kasvattaa äitiänsä. Äidin on itse vedettävä niitä rajoja, joita on mahdollisuus vetää. Jos esim. imetys tuntuu inhottavalta, niin nainen voi antaa vauvalleen korviketta muuttumatta pullamössöksi.



Kärsimystä ja luopumista äitiys tuo tullessaan joka tapauksessa. Kyllä pitäisi olla itsestäänselvää sen, että äiti pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ilman mitään syyllisyyttä. Jos joku imettää, imettäköön. Mutta syyllistäminen seis! Vastakkainasettelun aika on ohi, sanoi Saulikin. Ja vaikka äänestän aina kommareita, sanon äippätovereilleni, että älkää syytelkö toisianne erilaisista ratkaisuista.

Vierailija:

[quote]


Annoin korviketta, opetin jo 2-kuisen nukkumaan pitkät yöunet ja huudatin lasta, jotta saisin kasvatettua hänestä sellaisen, ettei tarvitse yleisillä paikoilla häntä hävetä.



Vierailija:

Lainaus:


Siinä epännistuminen on itse asiassa lapsen tulevaisuuden kannalta huomattavasti pahempi kuin esim. imetyksessä epäonnistuminen, koska sellainen lapsei ei opi kyseisiä tunteita itsekään eikä pääse koskaan lähelle toisia ihmisiä ja tulee onnettomaksi.



Olet huono äiti.








Ota nyt edelleen huomioon, että ap ei kerro olevansa lopen uupunut tai sairas tai mitään.



Silloin minäkin neuvoisin lopettamaan imetyksen hyvällä omallatunnolla.



Mutta ap kertoo, että ei TYKKÄÄ imetyksestä.



Voivoi.



Joo, olen varmaan kamalan kapeakatseinen, kun minusta äitien olisi nykyään syytä hoitaa velvollisuutensa.



-17-





kun esikoiseni sain, ettei minulla ollut tietoakaan tällaisista " tieotomääristä" ;) ja kaiken maailman ohjeista joka tuutista!! Pääni olisi varmasti mennyt aivan pyörälle, perustiedot luin jostain ja neuvolasta ja käytännössä opin loput. Imetyksen lopetin vauvan ollessa 3kk ja ihan terve ensisyksyn koululainen tuosta on kasvanut! ;) Toista lasta JOUDUIN imettämään 9kk olosuhteiden pakosta. Kolmatta lasta yritin edes pari kk imettää, mutta inhoan imetystä yli kaiken, kuukauden sitä kestin. Jotkut sitä " ihmetellen" kyselivät vauvan ollessa vielä alle puolen vuoden, mutta olen aina sanonut suoraan, että en halunnut enää imettää, ilman mitään häpeää eikä minulla ole siitä yhtään mitään omantunnon tuskia niin kuin joku saattais keksiä, heh.

On kakaramaista ajatella, että kaiken pitää olla aina kivaa ja mukavaa ja tuntua jännältä. Elämä on täynnä velvollisuuksia ja arkea, jopa vauvanhoito.



-17-

Olin IMETTÄMÄSSÄ vauvan, ja annoin päälle pullosta taas.



Muotoilin asiani hieman huonosti aloituksessa. Mutta en siis todellakaan inhoa imetystä, mutta inhoan sitä, että en saa lastani sillä tyytyväiseksi. Joku kirjoitti kierteestä että öisin syötiin tunnin välein...meillä syödään nyt 1-2h välein koko yö. Aamu seitsemältä esikoinen herättää päivän touhuihin. Mutta ei, en ole masentunut, kuoleman väsynyt tai muutenkaan sairas. Mutta olen erittäin turhautunut siihen että tämä on taas tällaista kuten esikoisenkin pikkuvauva-aikaan. Yritän lisätä maidon tuotantoa pumppaamalla, mutta siitä huolimatta lapsi haluaa olla rinnalla lähes koko ajan. Korviketta antamalla hän rauhoittuu välillä.



Ja lapsi oppii nopeasti, että pullosta saa helpommalla kuin rinnasta, ja se kierre on valmis. En vaan tiedä kuinka katkaista sitä.



Mutta kaikki huono äiti syyttelyt voitte kyllä pitää ihan omana tietonanne, tiedän kyllä olevani hyvä äiti imetin tai en. Mutta hävettää silti, että tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin koko imetyksen kanssa. Mutta katsotaan nyt kuinka pitkälle me päästään, kun sais imetettyä edes 4kk niin olisi hyvä.



ap

Ihan miten vaan, mutta MINÄ imetin vaikka oli vaikeaa... tämän kirjoittaja ei voi tietää miten vaikeaa sinulla on eikä miten vaikeaa minulla oli (sain vastaavia kommentteja joskus muinoin kun epätoivoissani kyselin).



Tämä ' murto-osa minun elämästäni' kommentti on niiiiin yleinen imetysfanaatikkojen keskuudessa. Muistan, kun itse siinä sumussa ajattelin, että sekuntikin on niin kamalaa ja raskasta, että en enää jaksa. Ei tietysti imetyksen syytä kaikki, mutta se oli suuren suuri osa sen vaiheen raskautta. Tai se, että se ei onnistunut.



LAPSI TARVITSEE LÄHEISYYTTÄ. Hei, ihan oikeasti... voi harmi, etten pyytänyt teitä katsomaan sitä ' läheisyyttä' tarvitsevaa lastani, joka huusi tissilakossa punaisella kaarella kun ei halunnut läheisyyttä vaan ruokaa ja riittävästi. Mitä rinnoistani ei tullut hänelle.



Läheisyyttä pieni vauva saa, ainakin jos on yhtä vaativa kuin meillä, niin ei häntä muualla pidetykään kuin sylissä yötä päivää. Imetys on ehkä monen lapsen äidillä ainoa läheisyyden osoitus, mutta kaikki muut meistä varmasti hyväilevät ja pussailevat lapsiaan jatkuvasti.



Vierailija:

Lainaus:


Minusta siinä ei ole mitään pahaa sanoa ääneen että asia turhastuttaa. Usein onkin niin että äideiltä on kokonaan kielletty negatiiviset ajatukset, mutta minkäs asialle teet kun ajatukset päässä on ja pysyy.



Minusta sinun on itse tehtävä päätös asiasta ja suljettava korvat ulkopuolisilta tuomitsijoilta. Vain sinä tiedät parhaiten oman tilanteesi.



Itse olen suuri imetyksen kannattaja. 2 Lasta, 5kk ja 3v. Ja pidän imetyksestä erittäin paljon. On toki ollut vaikeita hetkiä, on uuvuttanut ja turhastuttanut, olen ollut neuvoton ja hukassa mutta minua on aina auttanut eteenpäin se ajatus että tämä vauva aika on uskomattoman pieni murto-osa elämästäni ja lasteni elämästä. Tiedän että tulen joskus/aina kaipaamaan näitä pieniä tuhisevia vauvojani kun he kasvavat isoiksi. Ja silloin minulla ei ole kuin muistot ja valokuvat. Yritän nauttia näistä hetkistä täysin rinnoin (melko osuva kuvaus!) sillä ne ovat kalliita ja ohimeneviä hetkiä...



Lisäksi jokaisen äidin olisi hyvä muistaa, että vauva ei tiheällä rinnalla ololla pelkästään tilaa ruokaa vaan nauttii äidin turvallisesta, lämpöisestä ja pehmeästä sylistä täysin siemauksin. Sehän on pienen nyyttisi maailman paras ja turvallisin paikka. Eikö olekin ihanaa kun nämä pienet haluavat meidän turvallista läheisyyttä ja syliä... vauvat saattavat varata äidit tuteiksi, mutta minusta siinä ei ole mitään pahaa kun selvää on että se tulee aikanaan loppumaan. Rintaruokitut vauvat nauttivat rinnalla myös läheisyydestä jota he oppivat myös nopeasti pyytämään lisää.



Tiedän ettei kaikki ole yhtä emotyyppisiä ja hoivaviettisiä kuin esim. minä, mutta halusin vain tuoda tämän läheisyyden tärkeyden ja lyhyen ajan esille.



Kaikkea hyvää perheellesi, jaksamista imetykseen ja paljon lämpöisen läheisiä hetkiä rakkaittesi kanssa. On surullisen lyhyt aika kun he ovat pikkuisia hoivattavia... nautitaan siitä ja annetaan heille heidän ansaitsemansa rakkaus ja läheisyys.



t. äiti 24v ja pojat




Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat