Vierailija

Tuolla yhdessä ketjussa, jossa ap valitti, ettei häntä lähestytä, joku kysyi että onko perusilmeesi vakava ja tympeä, kääntyvätkö suupielet luonnostaan alaspäin. Minulla on juuri näin. En siis tietoisesti tahdo olla naama norsunvitulla enkä ajattele koko ajan negatiivisia asioita. Se on vain kasvojen muodossa tms. Mutta voiko sille siis tehdä jotain?

Kommentit (4)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

siis on tullut niin paljon kestettävää, että elämä painanut nuo piirteet? Mulla on ollut, luojan kiitos, äiti joka on varmaan maailman positiivisin ihminen, isä joka on positiivinen realisti ja pikkuveli joka kyllä " palauttaa maanpinnalle" jos olen liian " kylmä" kanssaihmisille.. Kaipa osa on " harjottelun tulos" , osa luontaista (geneettistä).. Täytyy kyllä sanoa, että yksi ystäväni joka nuorempana oli todella iloinen ja elämänmyönteinen - on muuttunut nyt todellakin aivan äitinsä kuvakseen.. sama nyrpeä ilme ja sama valitus - äiti ja tytär tappelevat keskenään ihan joka asiasta ja ihan kamalaa kuultavaa.. siis etsiydy seuraan jossa tunnet itsesi iloiseksi , jos tämä auttaisi?

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat