Vierailija

olen itsekin ennemmän ilta- kuin aamuihminen. Mies on kuitenkin ihan kamala. Joka viikonloppuaamu annan sen nukkua vähän pidempään, ihan silkkaa kiltteyttäni. Sitten se kuitenkin kömpii sieltä murjottavana, tiuskii, jos puhuu ollenkaan. Nytkin se sai nukkua tunnin sen jälkeen kun lapset heräsivät, ei herätetty vaan heräsi itse.



Näin on ollut aina. Olen puhunut, että millä oikeudella se oikein murisee, menee muidenkin fiilarit. Miehen kommentti on aina että " miten tässä pitäisi olla" , ei ole mielestäänollenkaan huonotuulinen ei tilanteessa eikä jälkeenpäin.



Luulen että kyseessä on joku fyysinen ongelma, matala verenpaine tms, jonka takia se ei yksikertaiseti ole täysin tässä maailmassa vielä aamulla. Mutta hermot silti menee. Menee fiilikset ja pitäisi aikuisen ihmisen kyetä käsittelemään omaa tilaansa ja käytöstään joka tapauksessa. Tuntuu että se menee itse tuntemustensa ehdoilla kuin joku helvetin kakara.

Kommentit (21)

ja yks vetää lähdön noin huonosti. No tilanne tasaantuu siitä toki, mutta sehän vaatii minulta sitä, että minä en anna oman harmin nousta, hillitsen itseni jne, muutoinhan oltaisiin tilanteessa että kun mies saa koneiston toimimaan niin minun on ihan tiltissä ja me ei ikinä pääsätisi liikenteeseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

oikeastaan liittyy tähän, koska sille kanille ei mikään riitä ja sitäpaitsi koko ajattelu on sikäli pielessä, että eihän minun tehtäväni oo pitää sitä hyvällä tuulella.



Tarkoitan että kyllähän sen pitäisi olla aikuinen ihminen, joka tajuaa että sitä saa mitä tilaa. Samaan tapaan kuin ollaan keskusteltu aamu ym. äreydestä niin ollaan keksusteltu seksistä. Sitä on pari kertaa viikossa, mutta mies haluaa kokoajan. Minä taas halusisin enemmän vaan yhdessä nyhjäämistä, mutta mies sanoo ettei se voi pitää kainalossa, koska sillä alkaa stondaamaan ja jos se ei saa niin tulee niin huono olo.



Eikö ole älytöntä - aikuinen ihminen, ja katsoo maailmaa noin omien tuntemusten sokaisemina.

Oikeastaan en ole äreä, ellei joku urpo tule selittämään jotain heti herättyäni =)



Suosittelisin sinulle ap, että anna sen miehen olla ihan rauhassa noin tunti heräämisestä, et puhu sille mitään etkä muutenkaan huomio sen olemassa oloa. Sitten kunm ies itse avaa suunsa on hän valmis puhumaan.



Ei siihen verenpaineet tai sokerit vaikuta jos vaan haluaa aamulla herätä rauhassa.

Ja sitten kun yrittää niin se kuitenkin alkaa hiplaamaan. Arrggh, ihan totta, naisilla hormonit sotkee elämää kerran kuussa ja siitä on saatu aikaan vaikka mitä ihmeteorioita siitä että ollaan niiden vietävissä, mutta miehet on oikeesti ihan oman kemiallisen toimintansa orjia.

Mun mies antaa nukkua viikonloppuaamuisin pidempään ja laittaa aamupalat ja silti mulla melkein aina on huono aamu. Mä en yksinkertaisesti jaksa vapaa aamuina mitään ylimäärästä, inhoan aamuja siinämielessä..... Saan joka arki aamu lähteä kamalassa kiireessä (kiire tulee kummasti aina vaikka kuinka heräisi aikasemmin) lasten kanssa, viedä eri hoitoihin ja vauhdilla töihin...... ei kiitos enää vapaa aamuina!!!!!!!



Ja myönnän vielä kaiken tämän ja sanon ääneenkin.

Jos niin on niin voiko asialle kukaan yhtään mitään. Anna sen vaan olla rauhassa äläkä silloin puhu mitään tärkeitä.



Mulla veljelläkin samat oireet, joten ei voi liittyä parisuhteeseen.

Se mikä pännii on se että mies on niin tunteidensa vietävänä, ettei se yhtään pysty suhteuttamaan tilannetta.



Sillä on noissa muutamassa asiassa vähän niinkuin henkisesti vakimenkat mittarissa.



ap

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat