Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Leikkipuistot ovat lähes aina aivan tyhjiä. Jos siellä muutama lapsi leikkii, ovat he niin hienoissa vaatteissa, että vaatteita pitää koko ajan varoa. Lapset on myös aivan liian kevyisiin vaatteisiin puettuja. Ketäpä huvittaisi hiekkalaatikolla istua ohuissa sukkahousuissa, kun ulkona alle 10°C, tai laskea liukumäkeä... Harmittaa lapsen puolesta, että puistoista ei löydy leikki seuraa=(

Kommentit (11)

Hei, kerrotko uteliaalle, mitä lapset siellä sitten tekevät tai leikkivät? Ja jos nyhjäävät sisällä jatkuvasti, niin ei kunto varmaan ole erityisen hyvä vanhempanakaan.



Asuin parikymppisenä hetken Keski-Euroopassa ja siellä paikalliset olivat kyllä pääasiassa normaalipainoisia tai hoikkia, mutta jumpassa suuri osa ei meinannut enää jaksaa, kun itse kykenin vielä hyvin puhumaan pahasti hengästymättä. (Itse en mielestäni ollut tuolloin mitenkään hyvässä kunnossa. En ollut vuosiin harrastanut oikein mitään liikuntaa.)

2 vuoden jälkeen lapsi ehkä kaipaa jo ikäistään seuraa. Tietysti jos aiotte asua pidempään niin lapsen kannattaa mennä kielenkin takia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tytöillä oli valkoiset sukkahousut ja kiiltonahkakengät, pienet villatakit eikä päähineitä tai käsineitä, kun oma lapseni oli toppahaalari päällä, mahtoi olla muista vanhemmista huvittava näky... Ja leikkikentät oli päällystetty sellaisella pehmeällä keinoaineella, joten lapset eivät itse asiassa saa mitään kosketusta maastoon/luontoon...

Meillä kaikki lapset ivat jo " onneksi " kouluiässä ( siis yli 2,5 ) , joten saavat sosiaalisia kontakteja ihan riittämiin siellä. Missä asutte ? Olisiko lapsen mahdollista päästä osa-aikahoitoon ?

näin talvisaikaan.



Omat lapseni ovat jo tarhaikäisiä ja kyllä ainakin meidän tarhassa ulkoillaan näin talvellakin, tekevät metsäretkiä yms ulkoilua. Ehkä kaikkein huonoimmalla säällä ja sateessa ei möyritä ulkona kurikset päällä mutta toisaalta onko se nyt niin tarpeenkaan?



Minulla oli kotiäitiaikoina muutama tuttava joiden kanssa ulkoiltiin puistoissa kauniilla säällä, huonolla säällä sitten kyläiltiin puolin ja toisin. En ole kokenut, että olisimme mitenkään liian vähän ulkoilleet koskaan. Itsekään en niin välttämättä halua värjötellä sateessa hiekkiksen reunalla...

Lapseni ovat 4 ja 1,2 vuotiaita ja ovat aamupäivä tarhassa. Koko talvena on käyty ulkona vain n 5 kertaa. Vaikka ei ole kylmä niin ulos ei mielellään lähdetä vaikka pihalla on leikkipaikka ja puisto ihan vieressä. Haalareita ei tarhassa ole muilla kuin minun lapsilla ja käsineitä ei pidetä vaikka pieneten sormet on jo ihan punaset. Tarhaan ei kannata lapsia laittaa jos haluaa että lapset ulkoileekin.

mut sekin tapahtuu sisällä.. olen miettinyt osapäivä hoitoa. Siellä lapset viettää ainakin jonkin aikaa ulkona. Ja ennenkaikkea sais kunnolla lapsiseuraa.. Ei toi kerran viikossa leikkiryhmä oikein riitä=/

ap

Joskus vuosia sitten tuli telkkarissa dokumenttia jostain keskieurooppalaisesta (olikohan saksalaisesta) pienestä " vaihtoehtopäiväkodista" , jossa ideana oli olla mahdollisimman paljon ulkona ja kulkea metsässä. (Jopa sateella, hui!)Teidän juttuja kuunnellessa se aloin tajuaan mikä siinä oli niin ihmeellistä.



Mulle se ei hirveän ihmeelliseltä kuulostanut, kun lapsena itse perhepäivähoitajalla tuli vietettyä jatkuvasti aikaa metsässä ja retkillä. Eikä mun hoitajalla ollut mitään hienoa ideologiaa, ihan vain tavallinen " vanhan kansan ihminen" , joka toimi kuten aina on toimittu.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat