Vierailija

Eli lapseni eskariluokalle tuli uusi tyttö tänä syksynä. Hän on ystävystynyt hänen kanssaan ja leikkinyt paljon. No, tämän uuden tytön äiti soitti mulle sitten yksi päivä, ihan vaan kertoi, että on kiva kun hänen tyttönsä on saanut kaverin lapsestani. No minähän olin silloin just juoksemassa juoksumatolla kun puhelin soi. Vastasin siihen sitten ja tietenkin olin tosi hengästynyt (joo, olen vasta aloittanut taas kuntoilun..). Eli siinä puhelimessa sitten huohotin tälle äidille, ja yritin lopettaa puhelun lyhyeen kun olin niin hengästynyt (enkä tyhmä tietenkään sanonut syytä, mitä lie ajatteli että olen keskellä päivää niin hengästynyt...).

No, seuraava kontaktimme oli sitten se, kun tämä uusi kaveri tuli meille kylään. Ajattelin että nyt pitää oikein pistää parastaan, kun tuo ensivaikutelma oli varmaan vähän outo. Ystävällisesti sitten ojensin hengaria ja sanoin tälle äidille että tyttö voi laittaa takkinsa siihen. Ihmettelin että mitä ne tuijottaa, kunnes tajusin että sillä tytöllä ei ollut takkia!! Oli sellainen mekko päällä, joka näytti mun mielestä ihan takilta kun siinä oli sellaiset isot napit edessä :/. Äiti katsoi mua siinä vaiheessa jo tosi oudosti...

No, sitten eilen lapset oli ulkona leikkimässä, ja itselläni oli kerrankin "omaa aikaa". Ajattelin laittaa kunnon kasvonaamion ja rentoutua ihan rauhassa. Ovikello sitten soi ja manasin mielessäni että mitä ne lapset nyt heti sieltä tulee soittelemaan. Menin avaamaan, ja ei, ei ollut lapset ei. Arvaatte varmaan jo kuka siellä oli :/. No se nainen tietysti. Siinä mä sitten seisoin sellainen vihreä mönjä naamassa. Siis oikeasti, miten voi olla mahdollista, että mä mokaan AINA sen naisen seurassa??! Mä en todellakaan ole mikään Ally McBeal, jolle sattuu ja tapahtuu, päinvastoin!! Näyttää olevan kohtalo, että tuon naisen silmissä mun on tarkoitettu olevan huohottava vihreänaamainen hyypiö :((.

Kommentit (4)

Ole iloinen että olet tyttäresi kanssa saanut uuden ystävän/tuttavan.



Noi on niin pikkuasioita, että ei niistä kukaan hötkyile, mutta hassusti on sattunut.....



Menkää yhdessä lasten elokuviin, niin saat jutustella ja korjata tilanteen...... jos nyt mitään vahinkoa on edes päässyt tapahtumaan.

Mä aina kerron missä mennään ja nauran päälle. Eikä mua haittaa yhtään, että lapsiperheessä sattuu ja tapahtuu. Oma suhtautuminenhan on tärkein. Ja jos toisella ei huumori riitä, omapahan on häpeänsä.



Hui hai. Mua yhtään tollanen haittaisi. Oisin sanonut suoraan, että tässä nyt kuntoillaan ja oho, mä luulin että lapset rimputtaa ovikelloa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat